Henkisen kasvuni kannalta en ole enää pitkään aikaan pitänyt tätä nettifoorumia keskeisenä toimijana. Tajusin juuri, että mulla on ollut profiili tällä irc-galleriassa yli 7. vuoden ajan. Tekis mieli sanoo LOL! Ihan hirmuisen jännää aikaa se on ollu, ja sen takia en raaskikaan poistaa tunnustani täältä, vaan aion ennalta määrittelemättömän ajanjakson ajan pitää sitä täällä museona itsestäni itseäni varten.
Varsinkin 2005 vuodesta lähtien pitämäni blogi täällä jaksaa minua hauskuuttaa ja palauttaa muistoja mieleen usean vuodemmankin takaa. Jos haluat tietää, mitä olen syönyt tänään, mitä mieltä olen jääkiekosta tai muuta aivan ratkaisevan vitaalia, voit jatkossa sosiaalipornoilla osoitteessa blog.qruiser.com/poikkijapinoon
Jee. Nähdään, meikä lähtee töihin!
Uusimmat blogimerkinnät
- Osoite muuttuu 12.05.
- Työ, työ, työ, harrastus, työ, loma 12.03.
- Maailmantila 27.02.
- Loputtomasti samaa 15.12.
- Geeniburgeri 28.10.
- Mielentilaharjoitus 15.10.
- "Teatteri on palturin puhumista merki... 10.10.
- Teletapiaa 30.09.
- Yö 25.09.
- Silikonitiivistettä ja hampurilaisia 09.09.
Blogi
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
Osoite muuttuuKeskiviikko 12.05.2010 23:16
Työ, työ, työ, harrastus, työ, lomaPerjantai 12.03.2010 02:56
Yhtäkkiä sitä vain tajuaa, että ensi-iltaan on taas vain kuukausi aikaa. Vastahan me saatiin teksti käteen ja kaikki tuntui kaukaiselta. Istun töissä, ja osa noista asiakkaista voisivat olla tällä hetkellä paljon kaukaisempia, kuin mitä ovat.
Elokuussa koittava viikon loma Euroopassa maailman parhaassa seurassa tuntuu vielä vähän kaukaiselta, mutta ajatus siitä lämmittää jo näissä pakkasissa. Berliini, Pariisi ja Barcelona jee! Samppanjaa, aurinkoa ja murustamista yöjunissa.
Elokuussa koittava viikon loma Euroopassa maailman parhaassa seurassa tuntuu vielä vähän kaukaiselta, mutta ajatus siitä lämmittää jo näissä pakkasissa. Berliini, Pariisi ja Barcelona jee! Samppanjaa, aurinkoa ja murustamista yöjunissa.
MaailmantilaLauantai 27.02.2010 01:10
Ohessa copy pastetettuna kolumnini pe. 26.2. Uusi Rovaniemi -lehdessä. Olin lehden perjantaivieras ku oon niin saakelin "ajankohtainen kaupunkilainen"! :D
Rohkea Rovaniemen syö?
Lapin ylioppilasteatteri juhlii tänä vuonna kolmikymppisiään. ”LYT” on avoin teatteriyhteisö, joka tekee teatteria harrastajalähtöisesti, ennakkoluulottomasti sekä jatkuvasti omaa jäsenistöään kouluttaen.. Kaikkien Suomen yliopistokaupunkien tavoin Rovaniemelläkin ylioppilasteatteri on vakinaistanut paikkansa ihmisten mielissä, puheissa ja kaupungin koko kulttuurikentässä. Ylioppilasteatteri-instituution ihanteisiin kuuluu positiivinen kapinallisuus ja vastavoimana oleminen markkinoiden ehdoilla toimivalle kulttuuritarjonnalle. Ihanteiden taakse piiloutuminen ja korulauseiden viljely ei kuitenkaan tee ketään autuaaksi oli sitten kyse kaupungista, poliittisesta järjestelmästä, parisuhteesta tai teatterista.
Lapin ylioppilasteatteri on ihmisten hyvän tahdon varassa toimiva teatteri ja kulttuurimyönteisessä kaupungissa toimiminen on sen elinehto ja suuri ja siunaus. Toiminta kulttuuritalo Wiljamissa on monipuolista. Tänä juhlakeväänä tuodaan rovaniemeläisten eteen paikallinen kantaesitys, yli satavuotias klassikko, lastennäytelmä, vieraileva esitys KOM-teatterista sekä ravintolaan vietyjä improvisaatioklubeja. Termi ”jokaiselle jotain” toteutuu Lapin ylioppilasteatterin tarjonnassa olematta itsetarkoitus.
Kuten elämässä ylipäänsä, uudistuminen on elinehto myös teatterille. Kun toimitaan yhteisössä, tarvitaan myös ylilyöntejä. Ilman ylilyöntejä voimme nimittäin nähdä pelkkää keskinkertaisuutta sekä alisuoriutumista. Uudistumisen vastustaminen aiheuttaa keskinkertaisuutta, keskinkertaisuus on latteaa ja latteus tylsistää mielen. Miksi sitä näkee meillä Rovaniemellä silti niin paljon? Junantuomana olen seurannut kaupungin kehitystä hieman etäämmältä kuin ikänsä täällä asuneet ja olen huomannut, että muutosvastarinta on pirullinen lintulaji, joka pesii Rovaniemellä liki jokaisen taloyhtiön savupiipussa, Ounasvaaran lenkkipolkuja reunustavissa männiköissä, sekä Valionrannan koivujen latvuksissa. Rovaniemeä kehitettäessä pelätään ylilyöntejä ja lopputulos on lattea.
Voisiko tätä asennetta muuttaa? Kun julkaistaan uusi suunnitelma liittyen vaikkapa vireillä olevaan rakennushankkeeseen, ensimmäinen reaktio julkisessa keskustelussa on vastustus ja huonojen puolien esilletuominen. Valionrantaan suunniteltua hotellia on moitittu liian korkeaksi, madaltamalla sitä se ei ehkä ärsytä niin paljon, mutta on auttamatta tavanomainen. Rakentamisella ei maisemaa pilata, mutta huonolla rakentamisella pilataan! Rovaniemen ja koko lapin ei auttaisi tuudittautua siihen uskoon, että olemme eksoottinen paikka, ja että houkuttelemme tänne kyllä matkailijoita ja työpaikkoja olemalla omia itsejämme. Ne jotka eivät uudistu, unohdetaan. Joulukuinen vesisade tai brittilehtien otsikot ”kauhulomasta Lapissa” eivät varsinaisesti ole matkailuvaltteja. Muutama kunnon ylilyönti sensijaan tuo positiivista näkyvyyttä ja antaa pontta sille, että suomalaiset pitävät itseään ”hulluna kansana”.
Luovaa hulluutta tarvitaan tekojen tasolla, eikä pelkästään musteena konsulttitoimistojen kiiltäväkantisissa suunnitelmissa. Jos luovaa hulluutta tahtoo ensin varovaisesti seurata sivusta päin ennenkuin kokeilee itse, voi mennä vaikka teatteriin. Kolmikymppisen Lapin ylioppilasteatterin lisäksi tänä vuonna juhlii myös sitä puolet vanhempi Rovaniemen teatteri. Molempien talojen lavoilla voi tänä vuonna seurata monipuolista, ennakkoluulotonta ja elämänmyönteistä taidetta. Ohjelmistoissa takuulla riittä ihmeteltävää, ihasteltavaa, itkettävää sekä naurettavaa. Eikä katsomoon mennäkseen tarvitse välttämättä olla lainkaan hullu. Mutta siitäkään ei sakoteta.
Eino Hantula
taiteen ylioppilas,
harrastajanäyttelijä
Rohkea Rovaniemen syö?
Lapin ylioppilasteatteri juhlii tänä vuonna kolmikymppisiään. ”LYT” on avoin teatteriyhteisö, joka tekee teatteria harrastajalähtöisesti, ennakkoluulottomasti sekä jatkuvasti omaa jäsenistöään kouluttaen.. Kaikkien Suomen yliopistokaupunkien tavoin Rovaniemelläkin ylioppilasteatteri on vakinaistanut paikkansa ihmisten mielissä, puheissa ja kaupungin koko kulttuurikentässä. Ylioppilasteatteri-instituution ihanteisiin kuuluu positiivinen kapinallisuus ja vastavoimana oleminen markkinoiden ehdoilla toimivalle kulttuuritarjonnalle. Ihanteiden taakse piiloutuminen ja korulauseiden viljely ei kuitenkaan tee ketään autuaaksi oli sitten kyse kaupungista, poliittisesta järjestelmästä, parisuhteesta tai teatterista.
Lapin ylioppilasteatteri on ihmisten hyvän tahdon varassa toimiva teatteri ja kulttuurimyönteisessä kaupungissa toimiminen on sen elinehto ja suuri ja siunaus. Toiminta kulttuuritalo Wiljamissa on monipuolista. Tänä juhlakeväänä tuodaan rovaniemeläisten eteen paikallinen kantaesitys, yli satavuotias klassikko, lastennäytelmä, vieraileva esitys KOM-teatterista sekä ravintolaan vietyjä improvisaatioklubeja. Termi ”jokaiselle jotain” toteutuu Lapin ylioppilasteatterin tarjonnassa olematta itsetarkoitus.
Kuten elämässä ylipäänsä, uudistuminen on elinehto myös teatterille. Kun toimitaan yhteisössä, tarvitaan myös ylilyöntejä. Ilman ylilyöntejä voimme nimittäin nähdä pelkkää keskinkertaisuutta sekä alisuoriutumista. Uudistumisen vastustaminen aiheuttaa keskinkertaisuutta, keskinkertaisuus on latteaa ja latteus tylsistää mielen. Miksi sitä näkee meillä Rovaniemellä silti niin paljon? Junantuomana olen seurannut kaupungin kehitystä hieman etäämmältä kuin ikänsä täällä asuneet ja olen huomannut, että muutosvastarinta on pirullinen lintulaji, joka pesii Rovaniemellä liki jokaisen taloyhtiön savupiipussa, Ounasvaaran lenkkipolkuja reunustavissa männiköissä, sekä Valionrannan koivujen latvuksissa. Rovaniemeä kehitettäessä pelätään ylilyöntejä ja lopputulos on lattea.
Voisiko tätä asennetta muuttaa? Kun julkaistaan uusi suunnitelma liittyen vaikkapa vireillä olevaan rakennushankkeeseen, ensimmäinen reaktio julkisessa keskustelussa on vastustus ja huonojen puolien esilletuominen. Valionrantaan suunniteltua hotellia on moitittu liian korkeaksi, madaltamalla sitä se ei ehkä ärsytä niin paljon, mutta on auttamatta tavanomainen. Rakentamisella ei maisemaa pilata, mutta huonolla rakentamisella pilataan! Rovaniemen ja koko lapin ei auttaisi tuudittautua siihen uskoon, että olemme eksoottinen paikka, ja että houkuttelemme tänne kyllä matkailijoita ja työpaikkoja olemalla omia itsejämme. Ne jotka eivät uudistu, unohdetaan. Joulukuinen vesisade tai brittilehtien otsikot ”kauhulomasta Lapissa” eivät varsinaisesti ole matkailuvaltteja. Muutama kunnon ylilyönti sensijaan tuo positiivista näkyvyyttä ja antaa pontta sille, että suomalaiset pitävät itseään ”hulluna kansana”.
Luovaa hulluutta tarvitaan tekojen tasolla, eikä pelkästään musteena konsulttitoimistojen kiiltäväkantisissa suunnitelmissa. Jos luovaa hulluutta tahtoo ensin varovaisesti seurata sivusta päin ennenkuin kokeilee itse, voi mennä vaikka teatteriin. Kolmikymppisen Lapin ylioppilasteatterin lisäksi tänä vuonna juhlii myös sitä puolet vanhempi Rovaniemen teatteri. Molempien talojen lavoilla voi tänä vuonna seurata monipuolista, ennakkoluulotonta ja elämänmyönteistä taidetta. Ohjelmistoissa takuulla riittä ihmeteltävää, ihasteltavaa, itkettävää sekä naurettavaa. Eikä katsomoon mennäkseen tarvitse välttämättä olla lainkaan hullu. Mutta siitäkään ei sakoteta.
Eino Hantula
taiteen ylioppilas,
harrastajanäyttelijä
Loputtomasti samaaTiistai 15.12.2009 17:01
Nyt kun en ole päivittänyt blogiani aikoihin, olen huomannut myös, että elämä on vaihtelevaa ainoastaan vivahteissaan ja lyhyissä sykleissään.
Muistan aivan hyvin kaksi edellistä joulunalusaikaa, istuin silloinkin tällä samalla tuolilla vanhempieni luona ja ikkunalaudalla oli sähkökynttelikkö. Mikään suuri asia ei ole muuttunut, vaikka kuinka haluaisi itselleen niin uskotella.
Olen tutustunut uusiin ihmisiin mm. Oulussa ja Iisalmessa. Nähnyt kavereita Kuopiossa, yrittänyt pokailla espanjanruotsalaista jyväskyläläistä Rovaniemellä, käynyt eksän kanssa Tallinnassa juomassa Möetiä ja ostamassa Armanin shortsit, kirjoittanut piikikkäästi Lapin Kansaan, kokoustanut Vaasassa ja antanut itselleni omaehtoisen porttikiellon Roy Clubiin, laukonut naapurini kanssa julkisella paikalla tahdittomuuksia tai melkeintahdittomuuksia.
...Siinähän tuota jo oliki yhelle loppuvuodelle hommaa. Joulun oon töissä. Ja uudenvuoden. Terve!
Muistan aivan hyvin kaksi edellistä joulunalusaikaa, istuin silloinkin tällä samalla tuolilla vanhempieni luona ja ikkunalaudalla oli sähkökynttelikkö. Mikään suuri asia ei ole muuttunut, vaikka kuinka haluaisi itselleen niin uskotella.
Olen tutustunut uusiin ihmisiin mm. Oulussa ja Iisalmessa. Nähnyt kavereita Kuopiossa, yrittänyt pokailla espanjanruotsalaista jyväskyläläistä Rovaniemellä, käynyt eksän kanssa Tallinnassa juomassa Möetiä ja ostamassa Armanin shortsit, kirjoittanut piikikkäästi Lapin Kansaan, kokoustanut Vaasassa ja antanut itselleni omaehtoisen porttikiellon Roy Clubiin, laukonut naapurini kanssa julkisella paikalla tahdittomuuksia tai melkeintahdittomuuksia.
...Siinähän tuota jo oliki yhelle loppuvuodelle hommaa. Joulun oon töissä. Ja uudenvuoden. Terve!
GeeniburgeriKeskiviikko 28.10.2009 02:50
Ensi kuussa on mentävä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle kahteen otteeseen kun net haluaa testata kuinka kauan mie jaksan polkea pyörällä kuolematta ja ottaa kudosnäytteitä ja verikokeita ja pakastaa niitä myöhempää käyttöä varten. Kyseessä on kuulemma reserviläisten kuntokartoitus mutta paskanvitut sanon minä.
Epäilen, että Suomi yrittää asuttaa Marsin ja ne rakentaa jotain geenipankkia sinne Posivan kaavailemaan reikään johon muka "loppusijoitetaan ydinjätettä". Näin se kuulkaa on! Net panee sinne geenejä ja jalostavat jonku herrarodun joka lähetetään Marsiin koska mayojen kalenterin mukaan maailmanloppu tulee 21.12.2012.
...Vähä tietysti ihmetyttää että miks helvetissä meikän geenit on mukana siinä raketissa.
Kävin tänään Hannan kans pilailupuodissa, ostettiin työpaikalle hämähäkinseittiä ja irtopää ja kaikkee muuta ihkua. Sit ku olin matkalla muotinäytösharjotuksiin Mixiin niin ostettiin vahingossa parit kengät ja syötiin hampurilaisia.
Epäilen, että Suomi yrittää asuttaa Marsin ja ne rakentaa jotain geenipankkia sinne Posivan kaavailemaan reikään johon muka "loppusijoitetaan ydinjätettä". Näin se kuulkaa on! Net panee sinne geenejä ja jalostavat jonku herrarodun joka lähetetään Marsiin koska mayojen kalenterin mukaan maailmanloppu tulee 21.12.2012.
...Vähä tietysti ihmetyttää että miks helvetissä meikän geenit on mukana siinä raketissa.
Kävin tänään Hannan kans pilailupuodissa, ostettiin työpaikalle hämähäkinseittiä ja irtopää ja kaikkee muuta ihkua. Sit ku olin matkalla muotinäytösharjotuksiin Mixiin niin ostettiin vahingossa parit kengät ja syötiin hampurilaisia.
MielentilaharjoitusTorstai 15.10.2009 19:08
Kahdeksan päivää ensi-iltaan.
Julistekuvien ottaminen aloitettiin eilen ja tänään jatkettiin letkajenkkakohtauksen kuvaamisella. Huomenna lehdistökuvat. Mie alan pikkuhiljaa ehkä muuttua taas ihmishirviöksi, mikä tapahtuu ennen noin jokaista ensi-iltaa. Onneksi ei ole parisuhdetta riivaamassa tällä kertaa, se vois nimittäin karahtaa karille koko kanootti tässä tunnemylläkässä.
Julistekuvien ottaminen aloitettiin eilen ja tänään jatkettiin letkajenkkakohtauksen kuvaamisella. Huomenna lehdistökuvat. Mie alan pikkuhiljaa ehkä muuttua taas ihmishirviöksi, mikä tapahtuu ennen noin jokaista ensi-iltaa. Onneksi ei ole parisuhdetta riivaamassa tällä kertaa, se vois nimittäin karahtaa karille koko kanootti tässä tunnemylläkässä.
"Teatteri on palturin puhumista merkillisissä vaatteissa."Lauantai 10.10.2009 00:02
Tänään oli hyvä päivä treeneissä. Sain kiinni ajatuksesta peräti kahdessa monologissa. Neljännen kuvan iltasatu on mun lemppari. Jee. Tulkaa kattoon perjantaina 23. päivä klo 19 kulttuuritalo Wiljamiin Kristian Smedsin Jääkuvia. Hiphei! Nyt häätyy alkaa teeskentelemään töitä.
Ai niin, esitin tänään peräpukamapotilasta improklubilla ja vaihdoin suojavärikseni harmaan kun lumi tuli maahan. Hyvä talvi ku kestäis vain kevääseen asti.
Ai niin, esitin tänään peräpukamapotilasta improklubilla ja vaihdoin suojavärikseni harmaan kun lumi tuli maahan. Hyvä talvi ku kestäis vain kevääseen asti.
TeletapiaaKeskiviikko 30.09.2009 20:30
hanna.yk@luukku.com sanoo:
meän pitää muuten lähteä kymmenen minuutin kuluttua
mechanema sanoo:
MULLA EI OLE HOUSUJA!
mechanema sanoo:
...omg omg omg!
mechanema sanoo:
nyt on muuten TOSI kova kiire!
mechanema sanoo:
hitto soikoon
hanna.yk@luukku.com sanoo:
käy äkkiä päivittämässä naamakirjaan että nyt on ihan pirunmoinen kiire
mechanema sanoo:
täytyy käydä vielä facebookissa sanomassa että on piru merrassa ellen pian ala kiirehtimään!
....Kaksi viimeistä kommenttia sanottiin ihan samaan aikaan. Me ollaan ehkä vietetty vähän liikaa aikaa naapurin Hannan kanssa....
meän pitää muuten lähteä kymmenen minuutin kuluttua
mechanema sanoo:
MULLA EI OLE HOUSUJA!
mechanema sanoo:
...omg omg omg!
mechanema sanoo:
nyt on muuten TOSI kova kiire!
mechanema sanoo:
hitto soikoon
hanna.yk@luukku.com sanoo:
käy äkkiä päivittämässä naamakirjaan että nyt on ihan pirunmoinen kiire
mechanema sanoo:
täytyy käydä vielä facebookissa sanomassa että on piru merrassa ellen pian ala kiirehtimään!
....Kaksi viimeistä kommenttia sanottiin ihan samaan aikaan. Me ollaan ehkä vietetty vähän liikaa aikaa naapurin Hannan kanssa....
YöPerjantai 25.09.2009 02:47
Keskiviikkona töissä meni senverran pitkään, että käveltiin Vaakunaan aamupalalle. Pekoni on ihana asia olemassa. Puhuttiin villikebabinmetsästyskaudesta ja kiima-ajasta. Sitten maistui uni. Piti saada jääpalakoneenkorjaaja töihin, mutta se tuleekin vasta huomenna.
Töissä on leppoista. Torstai ei varsinaisesti näytä olevan mikään bilepäivä Rovaniemellä. Tietysti töissä kuuluukin olla skarppina, mutta huomenna on polvilääkäri puolenpäivän jälkeen ja en ole ihan varma nukahdanko ennen sitä ollenkaan. Tivoli - i lov iT!
Töissä on leppoista. Torstai ei varsinaisesti näytä olevan mikään bilepäivä Rovaniemellä. Tietysti töissä kuuluukin olla skarppina, mutta huomenna on polvilääkäri puolenpäivän jälkeen ja en ole ihan varma nukahdanko ennen sitä ollenkaan. Tivoli - i lov iT!
Silikonitiivistettä ja hampurilaisiaKeskiviikko 09.09.2009 21:55
Kävelin tänään vesisateessa kouluun aamuyhdeksäksi todetakseni, ettei luokassa ollut vapaata konetta, eikä senpuoleen yliopistolla lisenssiä 3D-mallinnusohjelmaan, joka olisi ollut kurssin aiheena. Makasin kolmisen tuntia kyljelläni teollisen muotoilun laitoksen loungessa. Unohduin aivokäyrä horisontaalisesti suorassa tuijottamaan lounastamaan tullutta miestä, joka heilutti mulle kättä häiriintyneen oloisesti. Sopersin jotain "anteeks, jäi pitkät päälle" ja aloin tökkimään Hannaa. Paperigiljotiinin löytäminen taiteiden tiedekunnasta on muuten hirveän vaikeaa. Neljä hissimatkaa ja kaksi häirittyä professoria myöhemmin sain ylioppilasteatterin avajaisten kutsuflyerit pilkottua ja tulin kotiin.
Mie en jak-sa tiskata. Yöksi on töitä. Ei fuksiaisia. Ne on Onnelassa. Voi onnea. Aurinko paistaa ja isoveli soitti, ne tulee perheineen Rovaniemelle viikonlopuksi. Katoin eilen kaverin kans alun leffasta "Miehet jotka vihaavat naisia". Sitten tuli uni. Sitä ennen käytiin salilla ja Cómicossa syömässä. Se oli mukavaa. Hannalla oli papiljotit tänään koulussa. Tai papiliotit.
Talonmies kävi tiivistämässä kylpyhuoneen kynnyksen jollain tahnalla. Mulla ei ollut taaskaan housuja jalassa kun se tuli. Luuleekohan se nyt että mie oon aina alasti? ...Tai no toisaalta mie kyllä melkeen aina oon.
Mie en jak-sa tiskata. Yöksi on töitä. Ei fuksiaisia. Ne on Onnelassa. Voi onnea. Aurinko paistaa ja isoveli soitti, ne tulee perheineen Rovaniemelle viikonlopuksi. Katoin eilen kaverin kans alun leffasta "Miehet jotka vihaavat naisia". Sitten tuli uni. Sitä ennen käytiin salilla ja Cómicossa syömässä. Se oli mukavaa. Hannalla oli papiljotit tänään koulussa. Tai papiliotit.
Talonmies kävi tiivistämässä kylpyhuoneen kynnyksen jollain tahnalla. Mulla ei ollut taaskaan housuja jalassa kun se tuli. Luuleekohan se nyt että mie oon aina alasti? ...Tai no toisaalta mie kyllä melkeen aina oon.
« Uudemmat
-
Vanhemmat »