IRC-Galleria

Kahdeksan päivää ensi-iltaan.

Julistekuvien ottaminen aloitettiin eilen ja tänään jatkettiin letkajenkkakohtauksen kuvaamisella. Huomenna lehdistökuvat. Mie alan pikkuhiljaa ehkä muuttua taas ihmishirviöksi, mikä tapahtuu ennen noin jokaista ensi-iltaa. Onneksi ei ole parisuhdetta riivaamassa tällä kertaa, se vois nimittäin karahtaa karille koko kanootti tässä tunnemylläkässä.

Tänään oli hyvä päivä treeneissä. Sain kiinni ajatuksesta peräti kahdessa monologissa. Neljännen kuvan iltasatu on mun lemppari. Jee. Tulkaa kattoon perjantaina 23. päivä klo 19 kulttuuritalo Wiljamiin Kristian Smedsin Jääkuvia. Hiphei! Nyt häätyy alkaa teeskentelemään töitä.

Ai niin, esitin tänään peräpukamapotilasta improklubilla ja vaihdoin suojavärikseni harmaan kun lumi tuli maahan. Hyvä talvi ku kestäis vain kevääseen asti.

hanna.yk@luukku.com sanoo:
meän pitää muuten lähteä kymmenen minuutin kuluttua

mechanema sanoo:
MULLA EI OLE HOUSUJA!

mechanema sanoo:
...omg omg omg!

mechanema sanoo:
nyt on muuten TOSI kova kiire!

mechanema sanoo:
hitto soikoon

hanna.yk@luukku.com sanoo:
käy äkkiä päivittämässä naamakirjaan että nyt on ihan pirunmoinen kiire

mechanema sanoo:
täytyy käydä vielä facebookissa sanomassa että on piru merrassa ellen pian ala kiirehtimään!


....Kaksi viimeistä kommenttia sanottiin ihan samaan aikaan. Me ollaan ehkä vietetty vähän liikaa aikaa naapurin Hannan kanssa....

Keskiviikkona töissä meni senverran pitkään, että käveltiin Vaakunaan aamupalalle. Pekoni on ihana asia olemassa. Puhuttiin villikebabinmetsästyskaudesta ja kiima-ajasta. Sitten maistui uni. Piti saada jääpalakoneenkorjaaja töihin, mutta se tuleekin vasta huomenna.

Töissä on leppoista. Torstai ei varsinaisesti näytä olevan mikään bilepäivä Rovaniemellä. Tietysti töissä kuuluukin olla skarppina, mutta huomenna on polvilääkäri puolenpäivän jälkeen ja en ole ihan varma nukahdanko ennen sitä ollenkaan. Tivoli - i lov iT!

Kävelin tänään vesisateessa kouluun aamuyhdeksäksi todetakseni, ettei luokassa ollut vapaata konetta, eikä senpuoleen yliopistolla lisenssiä 3D-mallinnusohjelmaan, joka olisi ollut kurssin aiheena. Makasin kolmisen tuntia kyljelläni teollisen muotoilun laitoksen loungessa. Unohduin aivokäyrä horisontaalisesti suorassa tuijottamaan lounastamaan tullutta miestä, joka heilutti mulle kättä häiriintyneen oloisesti. Sopersin jotain "anteeks, jäi pitkät päälle" ja aloin tökkimään Hannaa. Paperigiljotiinin löytäminen taiteiden tiedekunnasta on muuten hirveän vaikeaa. Neljä hissimatkaa ja kaksi häirittyä professoria myöhemmin sain ylioppilasteatterin avajaisten kutsuflyerit pilkottua ja tulin kotiin.

Mie en jak-sa tiskata. Yöksi on töitä. Ei fuksiaisia. Ne on Onnelassa. Voi onnea. Aurinko paistaa ja isoveli soitti, ne tulee perheineen Rovaniemelle viikonlopuksi. Katoin eilen kaverin kans alun leffasta "Miehet jotka vihaavat naisia". Sitten tuli uni. Sitä ennen käytiin salilla ja Cómicossa syömässä. Se oli mukavaa. Hannalla oli papiljotit tänään koulussa. Tai papiliotit.

Talonmies kävi tiivistämässä kylpyhuoneen kynnyksen jollain tahnalla. Mulla ei ollut taaskaan housuja jalassa kun se tuli. Luuleekohan se nyt että mie oon aina alasti? ...Tai no toisaalta mie kyllä melkeen aina oon.

Juoksin 20min. ja tein ylävartalotreenin. Olin iloinen eilen ostamistani uusista kengistä. Menin Hannan kanssa Kellariin syömään. Oli kiire töihin. Hampurilaissämpylät ja pihvit olivat loppuneet. Tilasin pannupizzan. Ananasta lukuunottamatta siinä oli listan kaikki täytteet. Myöhästyin vartin töistä. Tosin ilmoitin siitä. Euron illat Tivolissa. Kuudenkymmenenseitsemän tuopin jälkeen pomo sanoi ettei kaljaa voi myydä. Maistoin. Ei voinut myydä. Post-mix pistooli hajosi. Ei voinut myydä limsaa. Nordean kortit ei menneet läpi. Aloin pikkuhiljaa huutaa asiakkaille. Nostin jalat pöydälle ja menin facebookiin. Asiakkaiden silmiin se mahtoi näyttää ärsyttävältä. Kävin tupakalla. Pissaliisalauma tilaamitätilaa. "Maksetaan erikseen". Nordean visa-electronit. Ojennan kuittia allekirjoitettavaksi epähuomiossa asiakkaan vieressä olevalle ystävälleen (kaikki pissikset näyttää samalta humalassa). Asiakas: "Vittu etkö sä ees tiiä kenelle sä oot myymässä, aika amatöörimäi..." Minä: "MÄ EN KUUNTELE MUN TISKILLÄ TUOLLAISTA SUUNSOITTOA NYT SE ALLEKIRJOITUS TUOHON KUITTIIN OLEHYVÄ!!!" Vieläkin sattuu vähän kurkkuun. Asiakkaalla taisi päästä vähän itkua avautuessaan asiasta ovimiehelle. Minulla oli myös uudet farkut jalassa.

Viimeinkin ilta loppui. Kotiin lähtiessä terassin pöydän alta löytyi humalainen. Kengät riisuttu pöydän viereen. Kävelin lähemmäs. Pomo sanoi että henkilö on kakannut juuri siihen missä seison. UUSILLA KENGILLÄNI!!! Aloin huutaa ja kiroilla. Humalainen heräsi siihen. Lähdettiin kukin omia teitämme omiin koteihimme. Humalainen jäi hoipertelemaan. Minua alkoi naurattaa.

Eilen syötiin Nannan, Jossun ja Raitan kans Cómicossa. Mut pakotettiin tilaamaan salaattia. Nanna syytti kaikesta sitä, etten syö salaattia. Jotenki sokaistuin hetkeksi siitä salaatista ja soodavedestä että möläytin ääneen että aion pitää tipattoman syyskuun. Näin kait se sitten on nähtävä. Sit ajattelin että säästän ihan pirusti hilloo ku en käy vapaa-ajalla baareissa humpsuttelemassa niin saan sitten vähän shoppailla. Ostelin lippalakkeja ja pipon ja muutaman vyön ja parit farkut ja treenihousut ja kengät ja sukkia ja alusvaatteita ja pikkuisen kosmetiikkaa ja kenkienhoitoainetta ja muutaman paidan ja kaikkea muuta kivaa pientä.

Hannan kans syötiin tänään(kin) Cómicossa. Zoomitissa kahvilla se päivitteli että olen kamalan aikaavievä kaveri. Lisäsin siihen että "ja kauhen kuluttava!" ...Katevarauksia oli taas tilillä muutaman satasen eestä. Noh se on tää syksy niin rankkaa aikaa, jostain se ilo elämään täytyy repiä.

Lopetan tämän merkinnän niinkuin niin monet muutkin merkinnät: Nyt päiväunet ennen töihin lähtöä!

Kesäloma alkoi mukavasti Don Johnson Big Bandin keikalla. Sit mentiin siskon ja avomiehensä kaa Nivalaan. Kummipojalla oli paristoilla toimiva elektroninen saippuakuplanpuhallin! Voi näitä nykyajan nuoria... Lauantaina Tuomas leikkas mun hiukset Tampereella ja näin isoveljeäkin. Olin matkalla Helsinkiin kun oltiin lähdössä Eetun ja Lassen kaa pariksi päiväksi lomalle. Mulle vain ei kerrottu että mihin, mikä oli kyllä aika jännää.

Sunnuntaina lentokentällä turvatarkastuksen jälkeen Eetu ojensi mulle kirjekuoren jossa oli hieno kutsukirje ja lentoliput Hong Kongiin. Sitte meinas mennä Moëtin vuosikerta väärään kurkkuun ja ennenku ehdin sanoa kiitos kiinaksi, olin jo koneessa. Ehdin just ja just laittaa isälle viestin, että "Hei, lähdin Hong Kongiin, nähdään!" Perillä ku katselin maisemaa hotellin 22. kerroksesta niin tuli hassu olo. Vähemmästäkin. Hong Kong oli upea paikka jee. Söin hulluna mustekaloja ja uima-altaalla jonkin arviolta kämmenenkokoisen litistetyn elukan jolla oli vissiin toista tusinaa jalkaa. Myös se oli hyvää. Kuten kaikki muukin.

Pari päivää meni nopsaan maatessa uima-altaalla palmujen alla keskellä pilvenpiirtäjiä, kauppoja kierrellessä ja ihan vaan ihmetellessä. Kotimatkalla epäilen matkakumppaneideni jotenki hakkeroineen omenatietokoneillaan istuimen viihdejärjestelmän ja olisin voinut vaikka vannoa, että hetken aikaa ne ajoi sitä lentsikkaa niillä kaukosäätimillään. Kotiin päästiin kuitenki suunnilleen suunnitelmien mukaan ja lähdin takaisin Tampereelle.

Matti väritti mun luolamaalaus -tatuoinnin vasemmasta sisäreidestä ja teki oikeaan reiteen Michelangelon Daavidia esittävän tatuoinnin. Siitä tuli aika SUURI! Se on koko mun reiden kokoinen, mutta yhtäkaikki ihan tosi komea.

Maailma on pieni. Toiselle puolelle maapalloa pääsee samassa ajassa kuin junalla täältä Helsinkiin. Väsyttää.

Kuinka vaikeaa voi olla pyyhkiä pölyt? Ylivoimaista, jos minulta kysytään. Kurkku on käheänä. En viitsi mennä salille juoksemaan kun yskittää ja ihmiset luulee että on possunuha. Sisko on käymässä. Istuttiin sen ja Irenen ja Hannan kans Zoomitin terassilla. Se oli mukavaa. Taivasteltiin moneen otteeseen sitä, miten pikkuruisia poikosia varusmiehet nykyään on. Ne on mua viis vuotta nuorempia. Kyllä tässä on jo ihan aiheellistaki käyttää Biothermin Eye force Age refirmiä.

Heräsin päänsärkyyn. Jotenki yleisesti alushousuista korvienväliin saakka kaikki hiersi. Mentiin Hannan kanssa taas markkinoille. Muikut oli paistettu rypsiöljyssä. Terassin pöytä oli kiikkerä. Bändin välispiikit noloja. Kukaan ei hakenu mua tanssiin. Tupakka oli pahaa. Satoi vettä. Näytin möröltä. Törmäsin eilen yhteen tosi ihanaan joka ei tänään enää ollutkaan. En ostanu sepän takomaa sormusta, vaikka se oli hieno. No toisaalta mun takana jonossa olleille ei riittänyt muikkuja laisinkaan. HAH!

Ai niin! Sit menin Pro Ounasvaara -kansalaisjärjestön kojulle. Daamit sielä alkoi tyrkyttämään mulle jotain kaupunkipuisto -aatettaan. Olin eka sillai et iha jees ja sanoin asuvani tässä rannassa ja että kyllähän minun täytyisi tietysti olla aktiivinen oman parvekenäkymäni suhteen. No nää daamit jotenki tulistui siitä ku nimitin maisemaa omakseni ja alkoivat vaahtoaan että "kyllä tämä on kaikkien yhteinen maisema!" Sitte mulla loppu ymmärrys. En tajuu miks jotku sutturat jostain Korkalovaaran perältä tulee meuhkaamaan siitä mitä MUN pitäis nähdä kun katselen ulos MUN parvekkeelta! Helvetti.

Ostin kivan Mie Land -paidan. Sellasen kuosin mitä mulla ei vielä ollut ennestään. Vielä ku ois Pohojosen Posse -huppari mun kokoa niin mulla alkais olla ne lähes kaikki. Hei Mie Landin beibet! Tehkää lisää vaatteita! Hop hop!