IRC-Galleria

Aamusella kuvattiin yhtä lyhytelokuvaa. Se oli aika jännää ja yllättävän hankalaa. Oli aika koomista toikkaroida kalsongit jalassa jossain ihan oudossa kämpässä ja olla kuvattavana kun makaa sängyssä. Arvostukseni aikuisviihdetaiteilijoita kohtaan kohosi huimasti. Ei se aina niin luontevaa ole!

Leffa saatiin mun työpanoksen osalta purkkiin ja sitten lipsuttelin itseni yliopistolle mallintamaan hiustenkuivaajaa semmoisella hienolla 3D-ohjelmalla jota vihaan kauheasti. Tai en ainakaan pidä siitä. Ainakaan vielä. Mulla on kotona aika siistiä nyt koska siivosin ja järjestelin tavaroita ku Eetu oli kyläilemässä. Mun kämppään tuli lisää neliöitä ku vein ylimääräistä törkyä ullakolle ja roskiin. Me syötiin sunnuntaina Martinassa ja maanantaina Comicossa ja meil oli kovasti hauskaa, vaikka Eetu ei muka pidäkään Zoomitista. Käsittämätöntä.

Mä tahtoisin että kaikki asiat järjestyis ja ois jo kesä ja ettei suippohuulisarvikuonot kuolis sukupuuttoon. Eikä siniarat.

Ulkona on lämmin sää.

Sain tänään viimeinkin sen kirotun taidejäljennöksen tehtyä! Teokseni ei varsinaisesti tee oikeutta alkuperäiselle "Sakariston ovelle", mutta kelpaa minulle. Jan Emmanuel Jansson tehköön vaikka spagaatin haudassaan, ei koske se minuun.

Jouduin perjantaina oleen ensi-illan takia pois 3D-mallinnustunnilta ja olin tänään siis ihan pihalla. Huomenna on töitä, joten en pääse huomennakaan, ope neuvoi tosin paikan jossa on suht. selkeät ohjeet systeemeihin ja peleihin ja vehkeisiin. Jospa se siitä. Huomenna on esityskin, mainiota mainiota. Outoa olla kotona. Mua ei vain ole suunniteltu tällaiseen.

Juuri kun luulin, että mulla ois rahaa kun maanantaina oli palkkapäivä, niin postiluukusta vyöryi noin puoli kuutioeekkerillistä kirjekuoria, joista lähes jokainen sisälsi laskun; oli puhelinlaskua, oli sähkölaskua, oli lehtilaskua oli laskulaskua... Tilitulitilimeni.

Odotan mielenkiinnolla, että koska pääsen pesemään pyykkiä. Latasin koneen jo toissapäivänä valmiiksi, mutta lähden aamulla aikaisin ja tuun iltamyöhään kotiin, joten en ikinä ehdi käynnistää sitä konetta niin, että olisin paikalla kun se on pessyt ja jolloin taloyhtiössä ei oo vielä hiljaisuus. Lauantaina vois olla tsäänssit rysäyttä se käyntiin niin, että ehtis panna rätit narulle ennen töihinlähtöö.

Onpas ollut pitkä viikonloppu. Perjantain ensi-illasta jäi hyvä mieli, joten juhlinta onnistui ilman sen kummempia ponnisteluja. Eilen olin Emma Salonkosken keikalla Café Tivolissa, piti alunperin mennä Pohjannaulaa kattomaan mutta ei sinne sitten ollutkaan menossa ketään tuttuja ku kaikki oli Tivolissa.

Nyt ois melkein viikko aikaa taas keskittyä pelkästään kouluun, se tuleeki tarpeeseen nyt, ku ei vielä oo kamala paniikki kaiken kans. Eetu tulee viikon päästä :) Sain perjantaina lahjaks Kristiina Halkolan "täytyy uskaltaa" -levyn yhdeltä kaverilta, oon istuksinut alasti sängyllä ja syönyt makaronia ja kuunnellut sitä ja lukenu Kama Sutraa.

...oli menestys.

Oijoi kun on pitänyt nauraa massunsa kipeeksi. Sunnuntaina naurettiin teatterilla lauantai-illalle kun oli niin mainiota. Sitrushedelmänmurskutin oli ehkä hauskinta ikinä. Eilen illalla {eme} ja an-g-sti ja mie oltiin istuksimassa Holvissa sen jälkeen ku oltiin istuksittu Kurkipaarissa. Sit mentii meille syömään Eikan-salaisia-herkkuleipiä, jotka valmistetaan erittäin salaisen menetelmän mukaisesti. Senverran voin paljastaa, että leivän kääntäminen paahtimen päällä juuri oikealla hetkellä 90astetta on ensiarvoisen tärkeää. Myöskin paita kannattaa riisua sutjakasti, jotta sillä voi tuulettaa palovaroitinta että se helvetinkone lakkaa ulisemasta, eikä leipää ole suotavaa pitää mikrossa enää pitkään "POKS" -äänen jälkeen. Pantomiimialias oli jymymenestys. Tiesin Tasmanian ennätysajassa.

Nyt pitää mennä pankkiin ja sitten parturiin, pitää lounastaakin ja päiväunetkin ajattelin... Noh ehkä ehin nukkua teatterilla ennen treenejä.

APUA PERJANTAINA ON ENSI-ILTA!

Eilisillan olin kotona. Vuokrasin leffan ja söin karkkia ja ajattelin kaikenlaista itsekseni. Sitten olinki yhtäkkiä syönyt liikaa karkkia ja tuli ähkypömppis. Tänää söin muroja ja banaania ja danoneactimelia ja paahtoleipää ja kaakaota ja jogurttia aamupalaksi ja taas oli ähkypömppis.
Nyt oon yliopistolla maalaamassa. Tajusin, että en ole puhunut tänään sanaakaan kenellekään. En ole avannut sanaista arkkuani kertaakaan, paitsi mesessä vähäsen mut puhunut en ole.

Illaks lupasin mennä töihin niin sit on varmaan pakko puhua. Maalaan taidejäljennöstä Karl Emmanuel Janssonin "sakariston ovella" -taulusta, valitsin sen lähinnä sen takia kun se on kooltaan ainoastaan 18,5x22cm. Paitani sai myös uuden värityksen, se kun on ollut ihan valkoinen tähän asti. Ulkona on ihan tarpeeksi valkoista.

Yliopistolla on hassua hengailla nyt ku kaikkialla on tosi hiljaista ku on itseopiskeluviikko eli suomeksi sanottuna hiihtoloma. Mä vain jumitan täällä yksikseni.

Yksikseni.

Lainaus Vihreiden vaaliohjelmasta, Suomi on sitten onnistunut hyvin jälleen! :D

”Näin vaalien alla maamme isoimmat puolueetkin ovat heränneet kilvan liputtamaan oman vihreytensä ja ilmastopoliittisen ohjelmansa puolesta, vaikka tuo ”ohjelma”
mahtuisi paksulla tussilla postikortin selkämykseen. Meidän Vihreiden pitäisi kai olla imarreltuja. Mutta, kun on itse ajanut ilmastopolitiikkaa yli 20 vuotta, sitä tuppaa suhtautumaan populistisimpiin myöhäisherännäisiin hieman epäluuloisesti. Etenkin, kun politiikkaa on helpompi puhua kuin toteuttaa. Ja semminkin, kun puolueiden strategia on niin läpinäkyvä. Puolueet tietävät, että äänestäjäkunta tiedostaa ilmastopolitiikan tärkeyden. Vihreitä tekoja kaivataan nyt enemmän kuin koskaan. Siksi niitä myös luvataan.

Siksi niitä luvattiin neljä vuotta sittenkin. Samalla tavalla, jopa samoilla sanoilla, nykyiset hallituspuolueet antoivat lupauksia ilmastonmuutosta hillitsevistä toimenpiteistä ennen viime vaaleja.

Tarkastellaanpa, mihin nuo lupaukset ovat johtaneet.

Nykyhallituksen merkittävin energiapoliittinen saavutus on turvevoimalle luotu tukijärjestelmä. Surkuhupaisaksi saavutuksen tekee se, että turve synnyttää hiilidioksidipäästöjä jopa enemmän kuin öljy tai kivihiili.

Edellisen hallituksen päätöksellä Suomeen rakennetaan paraikaa maailman suurinta ydinvoimalaa ranskalais-saksalaisen yhteenliittymän voimin, käyttämällä japanilaista teknologiaa ja puolalaista työvoimaa. Nyt hallituspuolueet puhuvat jo seuraavan rakentamisesta.

Uusiutuvia energianlähteitä ei sen sijaan ole tuettu käytännössä lainkaan, vaikka niihin satsaamalla oltaisiin voitu käyttää ja kehittää kotimaista teknologiaa, luoda kymmeniätuhansia työpaikkoja suomalaisille ja pitää maaseutu elinvoimaisempana. Esimerkiksi tuulivoiman tuottajana maamme on Länsi-Euroopan hännänhuippu heti Luxemburgin jälkeen. Kun Tanskassa tuulivoimalla tuotetaan 20 % maan sähköstä, saadaan sillä Suomessa vaivaiset kaksi promillea, vaikka potentiaalia olisi jopa neljännekseen maamme sähköntarpeesta.

Samanmoinen takapajula Suomi on biokaasun, maalämmön ja aurinkoenergian käytössä, eikä Euroopan suurinta biomassapotentiaaliakaan ole hyödynnetty puoliksikaan.
Myöskään energiansäästöhankkeita ei ole tuettu, vaikka hyvin yksinkertaisin toimin voisimme säästää jopa puolet nyt käyttämästämme energiasta. Esimerkiksi, jos käyttäisimme pientalojen lämmityksessä lämpöpumppuja samassa mittakaavassa kuin Ruotsissa, säästäisimme yhden ydinvoimalan vuosituotannon verran sähköä. Ja toisen mokoman verran, jos ottaisimme teollisuudessa käyttöön ns. taajuusmuuttajat, jotka puolittavat moottorien sähkönkulutuksen. Mykistävää, vai mitä?

Luulisi, että edes liikennepolitiikassa olisi saatu jotakin aikaan. Otettu vaikka mallia Ruotsista, jossa on mm. laskettu joukkoliikenteen verotusta ja siten matkalippujen hintoja, rakennettu lisää junaratoja, porrastettu ajoneuvoverot päästöjen mukaan, tuettu ekoautojen käyttöä ja luotu lentomatkoille lentovero. Mutta ei. Suomessa joukkoliikenteen arvonlisäverosta on pidetty tiukasti kiinni, biopolttoaineiden ja ekoautojen käyttöönottoa ei ole edistetty ja junaratoja puretaan. Tukholman keskustassa on ruuhkamaksuilla saatu autoilijoiden määrä vähenemään viidenneksellä, ruuhkissa jonottaminen puolittumaan, joukkoliikenteelle 45 000 uutta käyttäjää ja päästöt vähenemään jopa 14 %. Suomi sen sijaan on Baltian maiden ohella ainoa Manner-Euroopan maa, joka ei ole ottanut käyttöön liikenteen käyttömaksuja.

Kaiken kukkuraksi Suomi vastusti ilmastonsuojelua koskevien tavoitteiden kirjaamista EU:ssa! Suomi esitti, että maailman päästöjen kasvun taittamista voisi lykätä kolmen vuosikymmenen päähän. Niin ikään Suomi vaatimalla vaati poistamaan päätelmistä toteamuksen, jonka mukaan teollisuusmaissa päästövähennystarve on 60–80 % vuosisadan puoliväliin mennessä.

On hetkiä, jolloin on vaikea olla ylpeä suomalaisuudestaan, eikö...

Summataanpa hallituksen ilmastopoliittiset ”saavutukset” viime kaudelta. Satsattiin turpeeseen, aloitettiin keskustelu kuudennesta ydinvoimalasta ja vastustettiin ilmastonsuojelua EU:ssa. Siinä se.

Karua luettavaa, vai kuinka?

Siksi me Vihreät luotammekin siihen, että sinä, hyvä suomalainen, pystyt erottamaan valheellisen vaalistrategian aidosta missiosta, tyhjät lupaukset konkreettisista toimenpide-ehdotuksista ja ilmastopoliitiikan amatöörit ammattilaisista.”

Käytiin Nadelin ja Timån kaa muutama päivä sitte Levillä. Siel oli kivaa. Nadel ja minä laskettiin pöpelikössä ja halailtiin puita. Välistä tuntui, että nyt saa kuolo korjata ku ei ois jaksanut kaivaa itseään esiin lumihangesta. Minttukaakao onneksi lämmitti.

Eilen oli erikoinen päivä. Heti herättyäni lähin lenkille, sieltä mut muilutettiin body pumppiin. Se oli aika sadomasokistinen tuokio. Sit Zoomitin kautta kotiin ja valmistautuun illan koitoksiin ku mentiin kattoon pmmptä Tivoliin. Keikka oli hyvä ja bändin tyypit kivoja. Herättyäni tänään jonkun yksityisasunnon lattialta pesin "pmmp loves you" tekstit ja parran ja viikset naamastani ja tulin teatterille myymään lippuja. Taisin kyllä olla enempi haitaksi ku hyödyksi. Eilisillä jatkoilla oli täytekakkua, se oli erikoista. Poke heitti meidät pois päkkäriltä silloin illalla hakuttuani muutaman rypälelajikkeen ja syötyäni bändin voileivät. Mut poisheittäminen ei johtunut siitä, vaan siitäkun baari suljettiin ja jouduttiin kaikki lähteen pois. Siis sinne täytekakulle.

Kohta tulee laskuhumala. Onneks lomaa ensviikko melkeinkokonaan muutamaa työvuoroa lukuunottamatta. Ehtii reipastua ennen Poronkusemaa.

Mun keittiö on niin pieni, ettei se kovasti motivoi tekemään ruokaa. Oon viimeaikoina syönyt lähinnä koulussa, töissä tai muutenvain ulkona. Siihen on tultava muutos, koska tämä käy lompakon päälle.

Isi ja äiti toi mut Rovaniemelle pohjanmaalta. Käytiin matkalla Haaparannalla Ikeassa ku mun piti ostaa roskis. Mukaan tarttui lisäksi pyykkikori, pöytä, pari tuolia, pyyhkeitä, lakanat, kahvipannu, pari hyllyä, kattila ja sensemmoista muuta tarpeellista. Sit ku asennettiin niitä kaikkia juttuja paikoilleen niin todettiin, että tarvitsen poran. Iskä osti mulle iskuporakoneen, joka on valtavan painava ja vaarallisennäköinen, sillä voi kuivata myös hiukset. Oon porannut sillä aika paljon.

Mitään uutta ja mullistavaa ei oo tapahtunut. Juurikaan. Haluaisin, että ois jo kesä, vaik en tiiäkään vielä että mitä silloin tekisin paitsi että oon Kuopio tanssii ja soi -festivaaleilla.

Eilinen Nivalaantulo meni vähä reisille. Piti ehtiä kymmenen junaan mutta enpäs ehtinytkään, vaikka Onnelassa vietetyn rattoisan illan jälkeen ohimot tykyttäen ja sydänkohtausta uhmaten juoksin asemalle. Boikotoin edelleen Onnelaa, en mene sinne mielelläni uudestaan. Tulin sitte seuraavalla junalla.

Tänään kuunneltiin kummipojan kaa Kikkaa mun kännykästä ja jorailtii. Se lähtee ihan just konttaamaan ja hampaatki tulee ja kaikkea. Nyt se meni päikkäreille ja musta tuntuu että mä voisin kans ottaa nokoset. Mä en tiiä pitäiskö lähtee Rolloon tänään vaiko huomenna...