IRC-Galleria

Tulipas nämä sitten takasin minulle.. memorybird

Outo.

suoritti Junior tänään.

Nyt kotona syömässä ja sen jälkeen takaisin kentälle..

Jopa minä kävi Par3 ja ihan tyydyttävä lyöntimäärä, huomionottaen pari vuoden pelitauko.

joka kertoo totuuden ja vähä ravistaa elämä välillä, on parasta mitä elämässä voi olla.

Ja jos niitä on useita, niin sitten on jo luxusta.
Vaikka etäisyys sitten onkin 361 km, 96 km tai 495 km.

Kiitos internetin keksijälle, ja gallerian keksijälle ja msn:n keksijälle ja jopa puhelimen keksijälle! En tuntisi osa mun ystävistä ilman näitä keksintöjä!

Elämä on ihmeellinen ja outo ja kummallinen ja välillä ei haluaisi osallistua ees.

Ei tullut monta tuntia nukutta - taas!

I blame it on the weather

Harmittaa vain, kun tiedän että kun taas rupeen nukkumaan kunnolla, niin sitt todellakin NUKUN

Pikkumies ikävä

Puhuin just puhelimessa hänen kaa, ja iski hirvee ikävä.
Silloin kun hänelle tulee uusia kokemuksia, on vaikeita ettei pystyy niitä jakamaan hänen kanssa. Niin kuin tänään.
<totinen>

4 työpäivää jäljellä, josta aamupäivä huomenna pitäis demota mahdolliselle asikkaalle ja loput ajasta menee ohjelmatestaukseen. Aika kiva nähä ihan uutta ohjelmaa ja kuinka paljon oikeasti Suomen ja Ruotsin/Norjan taloushallintomaailma eroavat.

Loma alkaa sen jälkeen - 4 viikkoa.. Yhteensä 3 juniorin kanssa ja yksi viikko minä vain. Sovittu on, että käydään Sushia syömään ainakin , hän on siitä haaveillu niin kauan jo ja kun Vaasasta ei löydy Sushipaikkaa

Ja taas on tavattu uusia ihmisiä! Hauska oli, täytyy sanoo että pikkusen harmittaa kun en lähtenyt perjantaina jo Nummirockiin kuten oli alunperin suunniteltu. Mutta nyt kun tietää, niin voi olla että ensivuonna olen koko jussia siellä - jos elämä ei oo tehnyt suurkäännöksiä.

Löysin uuden bändin jonka mun pitäis tsiikata lisää. Paljon tuli kuvattu, lähinä japen Hammaspeikkobändi ;D ;D
Ja muuten superkiitokset sille, jonka nimi en taaskaa muistaa, kun toi telttaan kamerani ja laukkuni -voi hyvinki olla että ei olisi ollut aamulla muuten tallessa enää!


Sainpas muuten takaisin mun makuupussin pussi, joka oli seilallu Joensuulle ja takas! Mutta jouduin nukkua tyjän ilmapatjan päälle! Höh !!

Joten, nyt on viimeistä kertaa kun joutuu vetää viralliset vaatteet päälle! Minä kun en käytä farkkuja yms kun lähden asiakkaalle (paitsi yhdelle), niin nyt melkein tutuu kuten loma ois alkamassa vaikka oikeasti on vielä ensi viikkoa töitä tehtävänä..

About 350 km ajaamista, ja tekee oikeastaan hyvälle. Ei löydy parempaa miettimispaikkaa kuin rattin takana.. Tai, merenrannalla kiven päälle taitaa voitta - mutta silti.

Eväät pitäis ottaa mukaan, kun asiakas on ihan metsän syrjässä ja ei oo ruokala. Viimeksi oli tarjossa joku kuiva leipäpala ja kahvia lounaaksi..

Mutta nyt junior-rakas herättämään ja menoksi! =>>

Ihmismieli on kyllä kummallinen - siihen ei kannattaa ikinä luottaa!