Sain viestin Irc-gallerialta sähköpostiini ja mieleeni ryöppysi kaikki ne enempää kuvailematta jäävät muistot viisauteni kukkivasta ajasta ala-aste-ajan vietävänä. Kirjauduin sisään kokeiltuani miljoonia mahdollisia käyttämiäni salasanoja ja avattuani profiilini eteeni avautui syövän multihuipentuma.
Pienen hetken rimpuilin itseäni kohtaan osoitetusta myötähäpeästä, mutta lopulta sain neronleimauksen: mitäpä jos jaan kuvia nykyisestä minästä ja näytän ihmisille kuinka "nolo" ihminen pysyy vieläkin nolona, ainoana erona teen sen vain tietoisesti. Olen helvetin ylpeä itsestäni, vaikkakaan tuskin jaksan katsella tätä pitkään, unohdan koko höskän uudestaan ja tulen jakamaan kuviani jälleen kun olen lähemmäs kolmekymppinen.
Kiitos positiivisesta ja viihdyttävästä huolenpidosta profiiliani kohtaan.