IRC-Galleria

Irrottautuminen ei tarkoita, että lopetan huolehtimisen, se tarkoittaa etten voi enää huolehtia toisesta.

Irrottautuminen ei tarkoita itsensä irti leikkaamista, se on sen tajuamista, ettei voi enää rajoittaa toista.

Irrottautuminen ei ole kaiken mahdollistamista, vaan oppimista luonnollisena seurauksena jostakin.

Irrottautuminen on voimattomuuden myöntämistä, mikä tarkoittaa sitä, että lopputulos ei ole minun käsissäni.

Irrottautuminen ei ole yritys muuttaa tai syyttää toista, vaan kaikkensa tekemistä itsensä hyväksi.

Irrottautuminen ei ole toisesta huolehtimista, vaan toisesta välittämistä.

Irrottautuminen ei ole parantamista, vaan tukena olemista.

Irrottautuminen ei ole tuomitsemista, vaan sitä, että antaa toiselle luvan olla ihminen.

Irrottautuminen ei ole keskipisteessä hääräämistä, vaan sitä, että antaa toisille mahdollisuuden vaikuttaa omiin kohtaloihinsa.

Irrottautuminen ei ole suojelemista, vaan sitä, että antaa toisen kohdata todellisuuden.

Irrottautuminen ei ole kieltämistä, vaan hyväksymistä.

Irrottautuminen ei ole nalkuttamista, torumista tai väittelemistä, vaan sen sijaan omien puutteiden etsimistä ja korjaamista.

Irrottautuminen ei tarkoita kaiken sopeuttamista omien toiveidensa mukaisesti, vaan jokaisen päivän ottamista vastaan sellaisenaan ja itsestään huolehtimista.

Irrottautuminen ei ole toisten arvostelua ja säätelemistä, vaan pyrkimys tulla siksi, mikä haluaisin joskus olla.

Irrottautuminen ei ole menneisyyden katumista, vaan kasvua ja elämistä kohti tulevaisuutta.

Irrottautuminen on sitä, että pelkää vähemmän ja elää enemmän.

Toinen toistaan huonompi ihminen
kaipaa rakkautta kuitenkin
silloin särkynyt sielumme syntinen
löytää toisestansa enkelin

Sä tulit suruinesi savuiseen kuppilaan
miltein kyyneleitä silmissäs näin
jäimme yhdessä huoliamme hukuttamaan
joku katsoi meitä ylhäältä päin

Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Siipiesi suojaan saanko painaa pään?
Jos oomme enkeleitä toisillemme
saamme rakkautemme kestämään

Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Kai sinut ikuisesti pitää saan
Jos oomme enkeleitä toisillemme
emme muuta enää kaipaisikaan

Vaikka sinut syliini painaisin
voin olla kaukana jossakin
mutta palaan varmasti, rakkahin
vaivuin hetkeksi muistoihin

Minä kerran sinua jos loukkasin
tyhmyyttäni sinut melkein menetin
sitä anteeksi pyytää nyt tahtoisin
sulta, rakkaani, viimeinkin

Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Siipiesi suojaan saanko painaa pään?
Jos oomme enkeleitä toisillemme
saamme rakkautemme kestämään

Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Kai sinut ikuisesti pitää saan
Jos oomme enkeleitä toisillemme
emme muuta enää kaipaisikaan

Ennen oli menneisyys.
Nyt on nykyisyys.
Huomenna on tulevaisuus.

Ennen oli muistoja, sekä hyviä että huonoja. Oli vanhoja ystäviä. Oli onnea ja ymmärtämystä. Oli epäonnistumisia, onnistumisia ja kompromisseja.

Et voi elää menneisyydessä. Sinun täytyy pitää kiinni hyvästä ja oppia huonosta. Sinun täytyy muistaa onnistumiset ja ymmärtää epäonnistumiset. Sinun täytyy käyttää niitä kasvun välineinä tullaksesi kokonaisemmaksi ihmiseksi.

Nykyisyys on tuskallista. Se on menneisyyden muistamista, huolimatta siitä kuinka kovasti yrität olla muistamatta. Nykyisyys on epäonnistumisten tarkastelua läpitunkevalla katseella. Onnistumista on vaikea mitata tai käsittää. Nykyisyys on paranemista, elämän ajattelemista.

Sinun on aina elettävä nykyisyydessä. Jokainen päivä on nykyisyyttä. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tulevaisuuteesi. Nyt on nykyisyys, nyt on menneisyys, nyt on tulevaisuus. Kaikki nämä liittyvät yhteen, NYT.

Huominen on sitä, mikä on tulossa. Onnellisuutta, surua, tuskaa ja rakkautta. Olemmeko huomenna onnellisia? Kukaan ei tiedä sitä, mutta siihen voi vaikuttaa.

Huominen on unelmia, toiveita ja rukouksia. Se on muutosta, parempaan tai huonompaan.

Huominen. Sen on tultava, jottei elämästä tulisi kuin eloton lampi lohduttomuuden erämaassa.

Huominen on sitä, miksi sen teet.