IRC-Galleria

tullessani tänään töihin, työhuoneeni nurkassa hurisi jokin tuntematon tietokone. ajattelin, "onpa ärsyttävä ääni" ja "mutta ei sitä uskalla sulkeakaan, kun ei tiedä mitä se tekee. ehkä jotain tärkeääkin". tyydyin kohtalooni, onhan se kuitenkin aivan mukiinmenevä.

päivä jatkui. soitin radion ylex-kanavaa, kuten minulla on töissä yleensä tapana. kekkasin, "hahaa! jos laitain radion tavallista kovemmalle niin hurina ei kuulu niin ärsyttävästi". olin tyytyväinen ratkaisuuni. mieluumminhan sitä musiikkia kuuntelee kuin mölyä.

sitten kuitenkin kävi niin että radiosta kajahti lauri tähkä ja elonkerjuu, vai mikä se nyt onkaan. "ei vittu, tätä roskaa en kestä" oli ensiaatokseni. hetken kärsittyäni totesin, "ei se hurina niin ärsyttävä olekaan". laskin äänenvoimakkuuden takaisin normaalille tasolle.

seuraava kappale löi minut kuitenkin ällikällä. h to the izzo kajahti skobeista. en voinut muuta kuin nostaa äänenvoimakkuuden takaisin hurinan voittavalle tasolle. "ihanaa, hova, ihanaa". eihän sitä riemua kuitenkaan kovin kauan jatkunut, kiitos vain avril lavigne.

nyt en tiedä mitä minun tulisi ajatella.

rakas päiväkirja,

olet jäänyt pienemmälle huomiolle, sillä facebook > galtsu :-(

kuitenkin. ajattelin tässä jakaa erään seikan kanssasi. olen näet huomannut, että minua kovasti miellyttävät sellaiset RÄP-riimit, jotka pelailevat sillä tosiseikalla, että sanalla kakka (engl. SHIT) on erikoinen merkitys RÄP-kulttuurissa.

esimerkiksi:

"...you ain't dropping shit, your career is constipated" [1]
"...you got the nerv to want to diss rappers, nigga please i've flushed harder shit than that" [2]

mitä tästä pitäisi ajatella? varmaankin, 1) musiikkimakuni on epämääräinen, 2) kakkahuumori iskee edelleen kuin esikoulussa ikään.


[1] j.r. writer kappaleella gladiators
[2] bishop lamont kappaleella yeah pimp

rakas päiväkirja,

olet jäänyt viime aikoina hieman vähemmälle huomiolle. tough luck. tässä kuitenkin joitain kuulumisiani. kasvatin noin viitisen päivää viiksiä. tämä jäi paljolti huomiotta, minkä takia siirsinkin tätä hanketta myöhemmin toteutettavaksi. ei oikeastaan muuta, hei hei.

raitiovaunupysäkit taivuttaa aika—avaruutta.

siti-ihmiselle sopii aakkosten ensimmäinen kirjain, näin kerrotaan …-kaupassa.

— haluaisitko jäätelöä?
— kiitos.
— tässä!

…

toffeetuutti yllätti minut olemalla melkoisen hyvän makuinen.

olen viime aikoina partaa ajaessani miettinyt miltä näyttäisin viiksekkäänä — ennustan itselleni mielenkiintoista tulevaisuutta.

tämän nimi on "mikosta läskiksi kuudessakymmenessä sekunnissa"

osa 1: kauppareissu

1. hanki pastaa. mieluiten sellaisia kivoja pikkusimpukkahommia kolmivärisenä, tricolori!
2. hanki aurinkokuivattuja tomaatteja. mieluiten mahollisimman pieniä paloja.
3. hanki pestoa. oon syöny tavallista, mut oisko punanen parempaa?
4. hanki vuohenjuustoa. näistä en tiedä mitään.

osa 2: kyökki

1. keitä pasta, al dente! mieluiten öljyä kattilaan, muuten ei maha kasva.
2. sillä aikaa ku pastat kiehuu, niin voisit leikata vuohojuustosta sopivaksi katsomiasi paloja. suosin aika pieniä itse.
3. iske pasta lautaselle.
4. laita sopivasti pestoa ja sekoita.
5. lisää aurikokuivatut tomaatit. paljon on parempi.
6. kippaa paloittelemasi vuohenjuustot lautaselle.

osa 3: romanttinen illallinen yhdelle

1. syö
2. lihoa
3. hymyile

kuljin tänään kumpulasta kaisaniemeen siten, että lähdin vahingossa sörnäisten metroasemalta (tässä kohtaa voi jo kysyä mitä tein yleensä metrossa?) itään ja jäin pois seuraavalla pysäkillä kalasatamassa, jossa missasin kaksi(!) metroa länteen. miten se on edes mahdollista? rautaisella navigaatiokyvyllä.

--

ps. myöhäistyin silti vain kaksi minuuttia. I CONTROLS TEH TIME.

miksi suihkussa laulaminen kuulostaa niin hyvältä?