IRC-Galleria

koskaan ei saa mitä haluaa. tähän päätökseen olen tullut jatkuvien epäonnistumisten myötä. ehkä vika on itsessäni, ehkä muissa. en ole varma mitä mielessäni liikkuu, olen suhteellisen tasapainoinen verrattuna tähän hetkiseen mielentilaani, voi tyttö rukka on päästänsä sekaisin tai en sitäkään. kun tätä tunnetta ei voi kuvailla sanoin, ehkä se tulee esille sosiaalisissa tilanteissa tai sitten jää mieleäni kaivertamaan ja purkautuessaan aiheuttaa valtavaa tuhoa. ehkä olen ihastunut, mutta aina vain niihin vääriin ihmisiin. he ovat varattuja perkaleet, mutta tyydyn siis katselemaan, onhan sekin jo jotain. parempi kuin ei mitään, silti mieli suruinen. tavallaan haluaisin perua sanani, mutta en vaan voi, pakkomielle asioihin joita ei voi saada ja alkava hulluus.