IRC-Galleria

mysande

mysande

ei tässä ole mitään järkeä

Melkoisen turha lauantai-iltapäivä.Lauantai 16.02.2008 20:33

Kaaduin eilen suoraan käteni päälle ja mieskollega vielä jossain määrin siihen päälle. Käteen sattui. Aamulla, pienoisen alkoholipuudutuksen haihduttua, huomasin, että kappas perkele, käsihän on ihan oikeastikin kipeä. Iltapäivällä alkoi mukava, koko käden mittainen särky, jota muutaman tunnin kärsittyäni päätin mennä lääkäriin, ihan vaikka vain siltä varalta, että pääsisi taas tappelemaan vakuutusyhtiöiden kanssa. Virhepäätös. Lääkärissä tuhlasin muutoin aivan mukavaa iltapäivääni liki kolmen tunnin verran, kiireisempien potilaiden laukatessa minun ohitseni ehkä kahden käden sormilla laskettavan määrän kertoja. Päivän sapuskointikin on onnistunut hienosti, aamulla söin yhden leivän ja joskus kahden aikaan yhden karjalanpiirakan. Siinä istua kököttää hän sitten terveyskeskuksen viimaisessa aulassa huutavien lasten keskellä iloisena tyhjin vatsoin, käsi särkien. Jossain vaiheessa kävin antamassa laskun takaisin tiskille, että tässä tämä, palauttaisin tämän ja se on kiitti moro, mutta siitähän terveyskeskusen tädit innostuivat, ryhtyivät kertomaan, kuinka jos lähden, ja käsi onkin murtunut, mulla on täysi vastuu sitten kaikesta, eivätkä he vastaa mistään ja kuinka on varsin todennäköistä, että käsi pitää kipsata. Ja joka tapauksessa minua ennen on enää vain yksi potilas. Kolmen vartin, kenties lääkärin lounastauon mittaisen ajan ja ainakin yhden potilaan asiointiajan odotettuani lääkäri ottaa minut vastaan, kopeloi kylmillä käsillään ja kertoo jotain epämääräistä mahdollisesti revähtäneestä lihaksesta tai pehmytkudosvaurioista tai jostain muusta aivan yhtä vähäpätöisestä vaivasta ja mainitsee vielä, ettei vaivalle voi tehdä mitään ja passittaa tiehensä.

Kaksi asiaa on tämän jäljiltä varmat:
En mene enää terveyskeskuksen päivystykseen. Jos sattuu jotain, särjetään paikkoja pikkasen lisää, että pääsen prioriteettilistan kärkipäähän tai sairaalan päivystykseen tai sitten kärsitään hampaat irvessä, mutta kotona.
Ja vastedes, jos on firman kekkereitä tiedossa, pukeudun paksuun ja steriiliin vaahtomuoviasuun, jossa en pääse liikauttamaan eväänikään, saatikaan sitten satuttamaan itseäni.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.