IRC-Galleria

pienenä varmaan söit jotain käpyjä että tunsit ittes erilaiseks .

Hymyillen me valehdellaan
sun silmät ja korvat paskaa täyteen. Me vihataan
itteämme. Me jumaloidaan itteämme. Me ollaan liian
laihoja ja liian lihavia, me ollaan sairaita ja mielipuolia,
kuolleita. Me ei olla mitään.

Me halutaan vaan, että meidät huomataan,
nostetaan kultakorokkeelle ja kumarretaan syvään.
Koska me ollaan ihania: kauniita, lahjakkaita, luokan
parhaita, ihania ikuisia kilttejä tyttöjä ja kympin
oppilaita, koska me kontrolloidaan kaikki sataprosenttisesti,
koska meidän ruumis - meidän kaikkien yhteinen
kuolemanvalkoinen luurankoruumis - ei enää hallitse
meitä, me ei haluta mitään, me ei tarvita mitään, ei
ruokaa, ei juomaa, ei seksiä, ei unta, ei rakkautta, ei
ketään, ei mitään, ei koskaan. Meitä ei voi koskettaa,
meitä ei saa kiinni, me ollaan kaiken yläpuolella.

Elämä antaa, elämä ottaa
Se kantaa ja voi pudottaa
Jos jotain haluut niin älä
jää odottaan,
koska hetken voi kadottaa

No ei oo turhan nastaa enää nousta aamuisin
Ei voi sanoo enää hurraa enää edes jouluisin
Pääni muovipussihattuun laitan hautumaan
Vielä hetken aikaa niin mä pääsen nirvanaan

Sä teet niinkuin käsketään
Olet niinkuin määrätään
Jos sä haluut olla cool

Multa lähtee järki
Mut ehkei se haittaa
Oi oi oi
Multa lähtee järki kauas pois
Multa lähtee järki
Vaikkei sitä ollutkaan
Oi oi oi
Multa lähtee järki kauas pois

Joskus kaupungilla sut voi vaara yllättää
Sun on paree juosta karkuun ettet alle jää
Kaikki turhat heebot voidaan jonoon järjestää
Mulle riisimurot eivät juttelemaan jää

Teet niinkuin käsketään
Oot niinkuin määrätään
Jos sä haluut olla cool

Multa lähtee järki
Mut ehkei se haittaa
Oi oi oi
Multa lähtee järki kauas pois
Multa lähtee järki
Vaikkei sitä ollutkaan
Oi oi oi
Multa lähtee järki kauas pois

Pimeyteen mut taas vedettiin,
siihen samaan vanhaan helvettiin.

Olen kerran tämän jo nähnyt,
kerran tästä eroon päässyt.

Mutta toinen kerta on vaikeampi,
on onnellisuudentie vieläkin kapeampi.

Luulin jo etten tähän enää joutuisi,
eniten toivoin ettei tätä enää tapahtuisi.

Mutta erehdyin uudelleen,
taas vajoan samaan pimeyteen.

Sinne mistä kukaan ei mua tunnista,
sinne jonka jälkeen kukaan ei enää mua rakasta.

Oman helvettini löysin,
tänne jäin ja tähän taas vajosin.