IRC-Galleria

Ajelin pitkin Riihimäen katuja "Merssullani" kun bensiinivalon kirkas valo yllättäen syttyi ja täytti komentokeskuksen jota ohjaamoksikin joskus kutsutaan. Olin kuitenkin matkalla maksamaan automaatille muutamia laskuja ja näin siis päätin jättää tankkaamisen paluu matkalle.
Laskut maksettuani hoidin vielä muutamia rästiin jääneitä asioita joita nyt,
kun olin lomalla, oli helppo hoitaa.

Sitten kaiken sen asioinnin jälkeen oli vielä yksi asia hoidettavana. Se tankkaus.
Lähdinkin siis hyväksi havaitsemaani huoltoasemaa kohden, halvan bensiinin kiilto silmissäni.
Juuri kun olin laittamassa suunta merkkiä, joka vilkkunakin tunnetaan, päälle, huomaan että kyseisen huoltoaseman pihassa on autoja jonoksi asti. No voi turkanen.
Nooh, ei hätä ole tämän näköinen. Vastapäätä kun siaitsee toisen öljy-yhtiön bensiini asema.

Ajaessani risteyksen läpi huomaan sivuikkunasta lähestyvän uudehkon Volkswagen merkkisen, etuvetoisen kehonsiirtimen, liian vauhdikkasti siihen nähden, että kerkeäisin alta pois.
Kerkeän huutaa vain -VOI PERK¤¤¤! - kun kovan rysäyksen saattelemana autoni etuikkunasta välittyvä horisontti alkaa pyöriä vinhasti ympyrää. Sitten kun autoni pyöriminen loppuu näen kuinka n.2metrinen oja/rotko törröttää edessäni ja autoni liukuu hiljalleen kohti sitä ja todentotta, sinne pohjallehan se sitten hussahtaa. Keulan kohdatessa vastapenkan kuuluu jälleen voimakas rysäys.
NYT ON VOITTAJA FIILIS!

Nopea tilanne katsaus. Kaikki raajat ovat niille kuuluvilla paikoilla ja ohjaamo ei ole täyttynyt verestä. Eli nopean miehen nopea päätelmä. Hengissä ollaan.
Yritän poistua ovesta mutta ovi ei suostu aukeamaan. Joudunkin siis kiipeämään apukuljettajan puoleisesta ovesta ulos. Sekin on hieman hankalaa koska auto on ns.tyhjän päällä kun etu ja takapuskuri autosta ovat maata vasten, on auton keskiosa silloin ilmassa. Tiputtaudun siis autosta ulos ja yritän kiivetä jyrkkää ja liukasta rinnettä ylös pientareelle. Muutaman lipsuvan askeleen jälkeen onnistun saamaan itseni ylös penkalle, huomatakseni että ambulanssi ja paloauto kaartavat paikalle. Ripeitä poikia, myönnettäköön. ( tosin, pelastusasema ei ole kuin 100m päässä tapahtuma paikalta)

Poliisin puhallus kokeen jälkeen minut viedään lähes väkisin ambulanssiin tutkittavaksi.
Tutkinnan jälkeen minulta kerätään kaikki tiedot ja näköhavainnot,
sekä poliisin, että lääkintämiesten toimesta. Ambulanssissa minulle kerrotaan että pyörivä autoni on mennyt vain muutamien kymmenien centtien päästä koiriaan ulkoiluttaneesta naisesta ja että ilmeisesti autostani irronneet osat ovat sinkoutuneet ympäristöön ja ainakin yksi näistä osista oli osunnut kyseiseen naiseen, ilmeisesti häntä sen pahemmin vahingoittamatta. ONNEKSI!
Kun pääsen ulos ambulanssista hinausauto on jo paikalla ja poliisit tekevät lähtöä.
Jälleen kerran, nopeaa toimintaa...

Tutkin ja katselen onnettumuus paikkaa ja totean että autoni on mennyt kahden terästolpan välistä juuri siinä asennossa missä sen on pitänytkin, että se on siitä mahtunut, osumatta kumpaankaan.
Uskomatonta tuuria vai pitäisikö sanoa onni onnettumuudessa että auto on pyörinyt perä edellä juuri tuossa tolppien kohdalla niin ettei ole osunut kumpaankaan tolppaan eikä koiriaan ulkoiluttaneeseen naiseen.

Pelti on peltiä. Onneksi ihmisiä ei sattunut sen pahemmin. Muutamilla mustelmilla ja särkevillä jäsenillä selvittiin koko tapahtumasta.

Mutta kyllä se vaan silti VITU¤¤AA!

ps. (pahoittelen kuvan laatua. Kamera kännykkä, hämrä ilta, ja vilkkuvat valot eivät ole onnistunut yhdistelmä)