IRC-Galleria

Tiede on järkiperäistä ja järjestelmällistä uuden tiedon hankintaa. Siinä pyritään todellisuuden täsmälliseen kuvaamiseen, selittämiseen ja ymmärtämiseen. Tieteen jatkuvasti uudistuvat tulokset perustuvat huolellisesti suunniteltuun ja kontrolloituun tutkimustoimintaan. Tieteenharjoittajat pyrkivät paitsi tosiin myös hyvin perusteltuihin teorioihin. Tiede edellyttää kieltä. Tieteenfilosofia perustuu ontologiaan, kielifilosofiaan ja tieto-oppiin.

Tieteenfilosofiassa pohditaan, miten tiede ja epätiede erotetaan toisistaan. Puhutaan demarkaatio -eli rajanveto-ongelmasta. Tutkimusmenetelmien eli metodien tulee täyttää eräitä tunnusmerkkejä eli kriteereitä, jotta tiedeyhteisö hyväksyy ne tieteellisiksi.
Vaikka tieteenalojen välillä on suuria eroja samat menetelmiin kohdistuvat vaatimukset pätevät kaikilla aloilla:
* objektiivisuus: tutkimuksissa ei voida tukeutua henkilökohtaisiin eli subjektiivisiin mielipiteisiin tai kokemuksiin. Erityisesti luonnontieteellistä tietoa hankitaan havainnoin ja koejärjestelyin jotka kuka tahansa voi toistaa missä ja milloin tahansa.
Julkisuus: kuuluu objektiivisuuden periaatteeseen sekä tulokset että menetelmät tulee olla julkisia. Tieteellisen tiedon pitäisi olla ihmiskunnan yhteistä omaisuutta. Kaupallinen hyödyntäminen edellyttää kumminkin joskus menetelmien ja tulosten salaamista.
*Kriittisyys: tieteen harjoituksen tulee olla myös kriittistä. Objektiivisuus ja julkisuus mahdollistavat koejärjestelyihin tai päätelmiin kohdistuvan arvostelun.
*autonomisuus: eli itsenäistä ja riippumatonta. Mikään tekijä, kuten uskonto, ei voi sanella millaisiin tuloksiin tutkimuksessa tulisi päätyä. kuitenkin on muistettava että tiede on osa yhteiskuntaa, siksi se ei voi olla täysin riippumaton muista yhteiskunnan toiminnoista esim. taloudesta.
*edistyvyys: Tieteellisessä tutkimuksessa pyritään kehittämään edistyviä tutkimusohjelmia, joissa uusi tieto jatkuvasti korjaa ja parantaa vanhaa. Mm. tämän on katsottu erottavan aidon ja näennäisen tieteen toisistaan. Näin ollen tieteellinen menetelmä on _itseään korjaava_. Paitsi tulokset ja teoriat myös tutkimusmenetelmät uudistuvat ja kehittyvät.

Pyrkimys
*Kognitivismi: periteisesti ajatellaan, että tieteen ensisijaisena tavoitteena on tieto, sikäli kuin tieto edellyttää totuutta kognitivistien mukaan tieteen tavoitteena on myös totuus.
*Instrumentalismi: tiede tavoittelee tietoa vain välineenä. sen tehtävänä on hyödyttää ihmiskuntaa tarjoamalla sovelluksia joita voidaan käyttää erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Suppeimmillaan se johtaa kaupallisesti sovelluskelpoisten tutkimustulosten tavoitteluun.

Yksi vai useampia tieteellisiä menetelmiä?
*metodologinen monismi: on olemassa vain yksi oikea tieteellinen menetelmä. Kaikki tieteitä yhdistävää metodia ei ehkä vielä ole löytynyt, mutta metodologisten monistien mukaan sitä kannattaa tieteenfilosofian keinoin etsiä. Monet pitävät tätä käsitystä liian vahvana ellei menetelmällä tarkoiteta hyvin yleisiä kaikille tieteenaloille soveltuvia periaatteita.
*metodologinen anarkismi: Paul Feyerabendin tunnetuin metodologisen monismin vastustaja. Metodologisia normeja ei tule lainkaan esittää "kaikki käy" - "anything goes". Tieteessä tulee voida vapaasti käyttää mitä metodeja tahansa.
Eri tieteen aloilla tulee kuitenkin käyttää erilaisia metodeja.


*Muotoile kultsihiiri tää sit sellaseks että me tajutaan ja että tää vie aanelosen verran tilaa. jepjep.*