IRC-Galleria

Kaksikielinen hääpuhe Suomi - Viro:

Arvoisa hääpari ja häävieraat.
Auline tuplapulma, aulinet naimarahvas.

Virossa on tapana antaa häissä neuvoja nuorelle parille.
Viron majakunnuil o ain helpotettu tuplapulma parittelu touhui.

Sen vuoksi ajattelin sanoa muutaman sanan.
Selleperäst papatan malliks naima-asetelman.

Tämä nuoripari on odottanut hartaasti avioliiton solmimista.
Tema tuplapulma on harjotellu himosilmin naimapuuha huipennust.

Avioliittoon on kuitenkin kuin tuhannen peninkulman matka.
Naimapuuha lieneb ko tuhat penismutkast kinttupolku.

Koska se on suuri askel ihmiselle, niin hyvät neuvot helpottavat matkaa.
Kui kompuroinnin vaara iso lieb, tukeva ote o naimise onneks.

Muista siis sulhanen...
Sest moista naimapoju nema konstit...

Avioliittoa tulee vaalia rakkaudella ja älyllä, vaan ei voimalla.
Naimapuuhas pitääb touhuta hibelyl ja nubil, ei bodil.

Avioliiton onnellisuus on luettavissa vaimon hymykuoppien määrästä.
Naimapuuha hupiluku on räknättävis naimaneitsye kikatusmonttuje summast.

Suunnittelu on toiminnan perusta, mutta rakkaus vie perille.
Esipuuhastelu lieb luisto pohjastelu aga armatus vieb hetegapehku.

Ystävyyttä on alituisesti hoidettava ja rakkauta jatkuvasti vaalittava.
Elustelu tarvi tabuttelu ilma paussi ja armastus karvarako rapsuttelu alituise.

Ja katsohan morsian...
Siis katsu naimaneitsye...

Rakkaus on kuin ikä, sitä on mahdoton salata.
Armastus lieb kui daisarit, mihi liivikuppo ne sullosit.

Koska rakkaallasi on iloinen nauru, saat hänestä hyvän elämäntoverin.
Kui su armastus saab ilmoille hela voihke, temast tuleb sulle sitkiä hetegapolkija.

Sulhasella on tahtonsa, mutta morsiamella on keinonsa hänelle.
Naimapoju rintakarva rapsuttaja hamuab aga naimaneitsyin konstil lökäpöksy juksad.

Satakoon heille onnea aina ja ikuisesti.
Ja valugo teil värgist muguloit ain ja alituise

Ukkojen saunailta ja miehet istuu pöydän ääressä isolla

kaveriporukalla. Viina virtaa ja kaikki pienessä laitamyötäisessä.
Meteli on kova, musiikki soi ja kaikki yrittää kännissään puhua
kaikille ja yhtä aikaa.
Tunnelma hyvä. Pöydällä oleva kännykkä soi ja mies vastaa siihen:

"Haloo."

"No hei kulta minä täällä. Kauhee mökä siellä. Onks teillä hauskaa?"
kysyy naisääni.

Mies vastaa: "Joo, hauskaa on. Lähetään tästä kohta baariin."

"Okei. Ole sitte kiltisti siellä." sanoo nainen ja jatkaa: "Kuule,
kultapuppeli; kun mä tässä just sattumalta olin kävelyllä ja
huomasin tossa kultakaupan ikkunassa taas ton sormuksen josta mä
olen sulle aina puhunut niin etkö sä nyt vois sen verran antaa mun
törsätä kun sen hintakin on nyt tosi halpa. Vaan vähän yli 15 tonnii
mut siin on ne smaragditkin."

"Ai. Paljoko yli?" kysyy mies.

"No vaan vähän. 22:n tonniin ne sen lupas. Saanhan mä sen ostaa
jooko. Pliiiiiis kultapuppeli."

Mies empii hetken ja sanoo sitten: "No okei. Osta nyt sitten."

Nainen jatkaa "Ai niin. Se mun vanha Mersu on tosi surkee ja ruman
värinen. Mä oon jo pitkään katellu jotain nätimpää ja nyt sitte
tänään mä huomasin et tossa autoliikkeessä oli se IHANAN värinen
Bemu vielä myynnissä. Saanhan mä käydä ostamassa sen. JOOOOKOOO?
Kulta rakaaas? Se
on sen 345 tonnii mut ne jo lupas antaa sen kokonaan sun
kultareunasella kortillas ja ilman käsirahaa. Kulta voinhan mä tämän
kerran vähän törsätä kun se on ihan pakko se Mersu vaihtaa. Jooko?"

Mies tuumii hetken ja painaa sormea toiseen korvaan koska meteli on
kova. Kaverit taustalla huutaa että lopeta jo se jaarittelu ja kaljalle.
"Okei, okei. Osta nyt sitten", mies sanoo vihdoin.

Nainen tajuaa tässä vaiheessa että ukko on tänään aika lepsulla
mielellä ja erittäin suopea. Nainen jatkaa: "Sit kulta mun on ihan
nyt pakko viel kysyy sulta yhtä toista juttuu. Ethän sä suutu?"

Mies: "No en tietenkään. Kysy vaan"

"No kun mä oon jo pitkään katsellu tota naapurin Sakua sillä
silmällä ja mun tekis ihan hirveesti mieli antaa sille. Jos mä vähän
tänään meen sen luo istumaan iltaa sen kanssa hyvän viinipullon kanssa
niin ethän sä suutu? Ethän kulta kun kuitenkin sua mä vaan rakastan."

"No en mä nyt tosta suutu" sanoo mies. "Me vaan. Mut ei sitte ilman
kumia."

"No ei tietenkään. Ai nii ja viel yks pikku juttu kultapuppeli;
saahan mun äiti uuden miesystävänsä kanssa muuttaa meille kun on
ihan turha niitten maksaa vuokraa kun meillä on näin iso talo.
Voihan ne muuttaa jooko?"

"No, voi voi.", vastaa mies. "Oliko sulla muuta?"

"Ei muuta kulta. Kiitti hirveesti. Nähdään aamulla. Pusi pusi."

"Pusi pusi."

Mies pistää puhelimen kiinni ja katselee sitä mielenkiinnolla.
Huutaa sitten mölyävälle kaveriporukalleen:
"Aika näppärän pieni tää uus Ericsson. Kenen tää on?"

Miehen vastapäätä junaan istahtaa isotissinen blondi minihameessaan.
Mies yrittää vältellä, mutta ei voi olla tuijottamatta blondin reisin väliin. Mies huomaa ilokseen, että blondilla ei ole ollenkaan alushousuja. Blondi kuitenkin huomaa miehen puuhat ja kysyy:

-Katseletteko te minun pimpsaani?

- Juu, olen pahoillani, mies sopertaa ja kääntää katseensa pois.

-Katselkaa pois vain, blondi vastaa.

-Itse asiassa olen harjoittanut sitä paljon, katsokaas kun se antaa teille lentosuukon.
Miehen hämmästykseksi fjöösa lähettää hänelle lentosuukon.

- Vau, mitä muuta se osaa? mies kysyy innokkaana.

- Se osaa iskeä silmää, nainen vastaa.

Mies tuijottaa pimpsaa, joka aivan selvästi iskee hänelle silmää.

- Istupa tähän viereeni, blondi ehdottaa ja taputtaa kutsuvasti penkkiä. Mies tottelee ja blondi kysyy:

- Haluaisitko työntää sinne pari sormea?

- Ei helvetti! Osaako se viheltääkin?!"

Heinäkuun 20. päivänä vuonna 1969 avaruusraketti Apollo 11
laskeutui kuun pinnalle ja sen komentaja Neil Armstrong oli
ensimmäinen ihminen,
joka käveli kuun pinnalla. Hänen unohtumaton lausahduksensa:

"Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle"
tunnetaan ympäri maailman, mutta juuri kun hän oli
nousemassa takaisin alukseen hän kummastutti ihmisiä sanomalla myös:

"Onnea, herra Gorsky."

Vuosien saatossa monet ihmiset kysyivät, mitä hän oli tuolla
kommentilla tarkoittanut, mutta Armstrong vain hymyili eikä
antanut selitystä.

Vuonna 1995 Armstrong oli Floridassa pitämässä puhetta ja
puheen jälkeen eräs reportteri nosti jälleen esille tämän 25
vuotta vanhan
ihmisiä askarruttaneen lausahduksen ja kysyi, mitä se tarkoitti.
Tällä kertaa Armstrong vihdoinkin vastasi. Herra Gorsky oli
kuollut, joten Armstrongista tuntui, että hän voisi vastata
kysymykseen.

Vuonna 1938, kun Armstrong oli ollut vielä nuori poika, hän
oli ollut pelaamassa kotipihallaan baseballia. Hänen
kaverinsa oli lyönyt palloa ja se
oli lentänyt naapurin pihalle, aivan heidän makuuhuoneensa
ikkunan alle. Hänen naapureinaan asui rouva ja herra Gorsky
ja kun nuori
Armstrong oli mennyt hakemaan palloa, hän oli kuullut rouva
Gorskyn huutavan sisällä miehelleen:

"Suuseksiä??!! Sinä tahdot suuseksiä??!! Sinä saat suuseksiä
heti kun naapurin pikkupoika kävelee kuun pinnalla!!"

Vierailija mielisairaalassa kysyi johtajalta, millä perusteella potilaat
otetaan sisään laitokseen.

No, johtaja sanoi, me täytämme kylpyammeen, annamme potilaalle teelusikan,
teekupin ja ämpärin ja pyydämme tyhjentämään ammeen.

Tässä on testi:
1. Käytätkö lusikkaa?
2. Käytätkö teekuppia?
3. Käytätkö ämpäriä?

Vastattuasi vieritä sivun alareunaan!




















Nyt ymmärrän, vierailija sanoi, normaali ihminen käyttäisi ämpäriä.



Ei, vastasi johtaja, normaali ihminen ottaisi tulpan pois.

KIRJE KOTIIN ITÄ-HELSINKILÄISELTÄ LÄHIÖNUORELTA, JOKA MENI
RANNIKKOJÄÄKÄREIHIN

Moi mutsi (ja terkkuja faijakin, sinne boseen)

Mä oon ihan jees täällä. Oothan säkin. Kerro broideille et kyl tää
inttielämä aina sen vitun Mäkkärin duunin voittaa. Sano niille et
kandee liittyy nopeesti enneku kaikki hyvät mestat on viety. Mä olin
aluks vähän uunona ku aamulla piti herää niinku kuudelta. Siis siihen
aikaahan mennään vittu vasta goisiin! Kai siihen tottuu.

Muuten aamut on tosi iisei: ei hörhöjä sohvilla, ruokaa saa tarpeex,
ei hirveetä hangarii ja suihkussa on lämmintä vodaa. Ruoka on muute
vähä vitun outoo: ei tosiaankaan mitään hammei ja kunno ranei.
Ranskalaisetkin
on jotenki oudossa ruskeessa kuoressa joka pitää ottaa vex. Maistuu ihan
vitun skeidalle jos ei avaa sitä.

Sit me käydään jossain vitun marsseilla joiden pitäis olla muka tosi
vitun kovii. Vittu nää ei oo ikinä juossu kytät perseessä kii
steissiltä itikseen aamuyöllä hirveessä liimassa ku bussikuski
vittuili ja piti vetää päin
näköö.

Kessu on vähä niinku ope: vittuilee ja nalkuttaa koko vitun ajan.
Kapteeni on vähän niinku opo, yht ääliö. Sit o jotai majurei ja
everstei, jotka on kai niinku reksejä. Ei niitäkään paljoo näy. Ei ne
uskalla näkyy.

Kerro tää broideille, ne delaa: Mä saan mitaleita ampumisesta. Emmä
tiiä mix. Maalitaulut on ihan äijän kokosii eikä ne ees liiku. Eikä
ammu takasi niinku ne vitun vuosaaren somalit. Makaat vaan relana j
ammut vaan. Ei
ees tartte pöllii rautaa ja ammuksii, ne ihan oikeesti antaa ne sulle.
Voiksä vittu uskoo?

Sit meillä on jotain vitun lähitaisteluharjotteluu. Saa vähä painii
lande-paukkujen kaa. Mun pitää kyllä olla tosi varovainen ku ne juntit
menee rikki jos mä vähäki innostun. Tosi paljo iisimpää ku Itiksen
kyttien kaa. Mä oon komppanian toiseks paras. Paras on se Sergei
Mellunkylästä. Mut mä oonki vaa 155 pitkä ja painan 50 kiloo ku Sergei o

190 ja 120 kiloo.

Kerro broideille et jos ne haluu ottaa vähä aikaa iisist, ni tää on se
mesta. Sano et pitää kiirettä enne ku muut keksii.

Terveisin tyttäresi
Kirsi

Nuori pappi kirkossa oli niin hermostunut toimittaessaan ensimmäistä ehtoollistaan, ettei voinut edes puhua kunnolla. Ennen seuraavana sunnuntaina tapahtuvaa toista ehtoollista vanhempi kirkkoherra kertoi niksin, miten voisi rentoutua: "Ensi kerralla laittakaa pari tippaa vodkaa vesilasiin ja juokaa se. Näette sitten, miten parin lasillisen jälkeen olo on jo rentoutunut."
Seuraavana sunnuntaina nuori pappi teki työtä käskettyä ja tunsi heti kuinka olo rentoutui ja helpottui. Ehtoollinen sujuikin hienosti ja puhe oli sujuvaa.

Ehtoollisen jälkeen pappi löysi huonestaan kirkkoherran kirjoittaman viestin:

"Hyvä Isä,

Ensi kerralla pistäkää pari tippaa vodkaa vesilasiin - ei pari tippaa vettä vodkalasilliseen. Kerron teille myös muutamista huomioista, jotta samat erheet eivät toistuisi ensi sunnuntaina:


*Ei ole mitään tarvetta laittaa sitruunaviipaletta ehtoollisviinin maljaan.

*Se pieni koppi siinä alttarin vieressä ei ole vessa.

*Yrittäkää välttää Pyhän Marian patsaaseen nojaamista ja etenkin Hänen halaamistaan ja rintojen kourailua.

*Käskyjä on 10, ei 12.

*Opetuslapsia sen sijaan oli 12, eikä seitsemän. Kukaan heistä ei ollut kääpiö.

*Me emme viittaa Herraamme Jeesus Kristukseen ja hänen opetuslapsiinsa termillä "JK ja pojat".

*Daavid löi Goljatin maahan kivellä ja lingolla, ei "listinyt".

*Emme viittaa Juudakseen "vitun kyylänä"

*Älkää puhuko Johannes Paavalista "Kummisetänä".

*Osama Bin Ladenilla ei ollut mitään tekemistä Jeesuksen kuoleman kanssa.

*Älkää rukoilko messua kirkon portailta eikä vähiten jalka Raamatun päällä.

*Öylätit tulee jakaa ehtoolliseen osallistuville, ne eivät ole alkupaloja ehtoollisviinin kanssa.

*Kun kehotatte antamaan kolehtia, ottakaa pois se kyltti, missä lukee "kymmenykset ovat palkkani".

*Synnintekijät menevät Helvettiin, eivät "hevonvittuun".

*Isä Meidän tulee lukea kädet taivasta kohden, ei tekemällä "aaltoja".

*Kutsu yleisölle saapua tanssimaan Jumalalle oli hyvä, letkajenkan tekeminen ei.

*Tärkeää: Se tyyppi, joka istui siinä alttarin nurkalla, johon te viittasille sanoilla "hinttari" ja "hameasuinen transvestiitti", olin minä.

Toivottavasti kiinnitätte näihin seikkoihin huomiota ensi sunnuntaihin mennessä.

Tilanne:
Olet ajamassa autoa tasaisella nopeudella mutkaisella tiellä.
Oikealla puolellasi on laakso ja vasemmalla puolella
paloauto, joka
ajaa
samalla nopeudella, kuin sinä.

Edessäsi on jättiläismäinen laukkaava sika, joka on autosi
kokoinen.Takanasi on helikopteri, joka
lentää ihan tienpinnan tuntumassa. Sika ja helikopteri liikkuvat samalla
nopeudella, kuin sinä ja
kaasupoljin tuntuu olevan jotenkin jumissa, etkä pääse heistä eroon.

Kysymys: Mitä pitäisi tehdä, että pääsisit eroon tästä
vaarallisesta
tilanteesta?

Maanviljelijä istui baarissa allapäin selkeästi humaltumistarkoituksessa.

Vieras mies tulee ja kysyy: "Miksi noin allapäin?"
Maanviljelijä: "Joitakin asioita vain ei voi selittää"
Vieras: "No mitä kauheaa nyt sitten on tapahtunut?"
Maanviljelijä: "No jos se nyt välttämättä on saatava tietää, niin kerrottakoon. Olin tänään lypsyllä. Justiinsa, kun olin saanut sangon melkein puolilleen, Mansikki nosti vasemman takakoipensa ja potkaisi sangonkumoon."
Vieras: "No ei se nyt niin kauheaa ole. On sitä ennenkin maitoa maahan kaatunut."

Maanviljelijä: "Joitakin asioita vain ei voi selittää."
Vieras: "No mitä sitten tapahtui?"
Maanviljelijä: "Otin ja köytin Mansikin vasemman jalan köydellä pylvääseen. Sen jälkeen jatkoin lypsämistä. Kun sain sangon puolilleen, Mansikki nosti oikeaa takakoipeaan ja kaatoi sangon taas."
Vieras: "Taas?"

Maanviljelijä: "Joitakin asioita vain ei voi selittää."
Vieras: "No mitä sä sitten teit?"
Maanviljelijä: "No tein Mansikin oikealle takajalalle saman operaation, kuin vasemmallekin."
Vieras: "Ja sitten?"
Maanviljelijä: "No istuuduin jakkaralle ja jatkoin lypsämistä. Kun sanko oli jo yli puolillaan, se halavatun kanttura huitaisi hännällä sangon nurin."
Vieras: "No siitä nyt saattaisi jo rauhallisempikin suuttua."

Maanviljelijä: "Joitakin asioita vain ei voi selittää."
Vieras: "No mitä sä sitten teit?"
Maanviljelijä: "No köyttä ei enää ollut enempää, joten otin housuistani vyön ja sidoin hännän yläpuolella olevaan orteen. Siinä vaiheessa housut valahtivat nilkkoihin ja vaimo käveli sisään navettaan."

Koirani "Huora"

Useimmiten koirille annetaan sellaisia mielikuvituksellisia nimiä, kuten Musti tai Halli tai jotain. Minun koirani nimi on "Huora". Itse asiassa Huora on hyvin rassaava nimi.

Tässä eräänä päivänä ulkoilutin Huoraa ja se karkasi minulta. Käytin tuntikausia sen haeskelemiseen. Poliisi tuli kysymaan mitä ihmettä teen niillä nurkilla neljältä aamulla. Sanoin:"Etsin Huoraani. Olen huolissani siitä. Se pääsi pakoon hihnastaan ja on kolmetoistavuotias eikä tunne tätä seutua." Juttu on oikeudessa ensi torstaina.

Eräänä päivänä kävin hakemassa Huoralle veromerkkiä. Virkailija kysyi mitä haluan. Sanoin haluavani luvan Huoran pitoa varten. Hän sanoi haluavansa myos sellaisen luvan. Selitin, että tämä Huora on oikea koira. Hän ei ollut kiinnostunut Huoran ulkonäöstä. Yritin selittää: "Ette nyt ymmarrä. Minulla on ollut Huora kaksivuotiaasta asti." Hän epäili minun olleen melkoinen jätkä.

Kun päätin mennä naimisiin, kerroin papille haluavani ottaa Huoran mukaan vihkiaisiin. Hän pyysi minua odottamaan vihkiaisten loppuun.. Vastasin:"Mutta Huora on ollut tärkeä osa minun elämääni ja elämäntapaani on aina kuulunut Huora." Hän sanoi, ettei halua kuulla minun yksityiselämästäni ja ettei kirkollisesta vihkimisestä tule mitään. Sanoin kaikkien vieraiden olettavan Huoran olevan mukana.

Seuraavana päivänä tuomari vihki meidät ja sukulaiseni erotettiin kirkosta. Otimme vaimoni kanssa koiran mukaan häämatkalle. Kun kirjoittauduimme hotelliin, pyysin huoneen vaimolleni ja erillisen huoneen Huoraa varten. Hän katsoi minua epäluuloisesti ja kysyi kummassa huoneessa halusin itse nukkua. Vastasin: "Ette nyt ymmarrä. Huora pitää minut hereillä koko yön." Hän vastasi: "Niin minutkin." Kerroin kaverilleni esiintyneeni televisiossa Huoran kanssa. Hän ei uskonut minua. Kerroin hänelle, etta kyseessä oli taitokilpailu ja hän ihmetteli, miksen ollut myynyt lippuja tilaisuuteen.

Kun erosin vaimostani kinastelimme oikeudessa koiran omistusoikeudesta. Sanoin: "Herra tuomari, minulla oli Huora ennen kuin menin naimisiin." Tuomari kuiskasi minulle: "Niin minullakin." Kun kerroin hänelle, etta naimisiinmenon jälkeen Huora jätti minut, hän vastasi "Niin minutkin."

Niin, olen ollut vankilassa, naimisissa, olen eronnut ja minulla on ollut enemman huolia siitä koirasta kuin ikinä olisin uskonut. Juuri pari päivää sitten menin ensimmäistä kertaa tapaamaan psykiatriani, joka kysyi mistä kenkä puristaa.

Vastasin: "Huorani kuoli ja jätti minut yksin. On kuin olisin menettanyt parhaan ystäväni ja olen nyt niin yksinäinen."

Tohtori neuvoi: "Kuules nyt, me molemmat tiedämme, ettei huora ole miehen paras ystävä. HANKI ITSELLESI KOIRA !"