IRC-Galleria

Voi että oon onnellinen!!! Mirkku ja Ben on saanu tyttövauvan. Yulia Victoria Brigham. Ja mä oon suomessa vaan, tylsistymässä. Kun voisin olla siellä heidän apuna ja tukena. Voi että mä haluun vaan pidellä sitä lasta sylissäni, se on niin suloinen =) Eikä ne oo kuulemma nukkunu, kun vauva vaan syö koko ajan. No, ehkä tästä sinkkuajasta pitää ottaa kaikki ilo irti kun vielä voi mennä nukkumaan just sillon kun haluaa....

Pieni hymy voi pelastaa päivän ja tekee arjesta juhlaa. En mä muistanutkaan kuinka vaikeeta tää sinkkuna oleminen on.

Teatteri eilen oli niin hyvä ja tuli just hyvään saumaan. Piristi sopivasti synkän ja stressin täyteisen päivän. Onneks mulla on joitakin hyviä ystäviä jotka pitää huolen minunkin elämästä. Siis positiivisessa mielessä tietenkin... =)

Joskus on parempi olla ihan vaan sanomatta todellisuutta. Jos kertois miten asiat oikeest on, tulis taas niitä jälkiviisaita yhä enemmän ja enemmän. Onhan se helppo jälkeenpäin sanoa "I told you so", kun ei tiedä edes osaa siitä isosta kokonaisuudesta. Ja tää tuntuu olevan ihan epidemiaksi asti. No, jotta ihmiset pääsee taas kertomaan kuinka oikeassa he silloin joskus oli, niin päätin lykätä koulua vuodella. Haen helsinkiin jo keväällä, mutta iltalukiota jatkan sitten kun elämänhalu palaa takaisin. Turha istua siellä kun mikään ei jää päähän. Mutta jälkiviisaat voi nyt sitten tulla kertomaan oman näkemysensä näistä mun hömpötyksistä. Seuraavaks kuulee "mitäköhän se seuraavaks keksii". Ja sit ihmetellään miks ei huvita käydä ulkona, saati sitten tavata ihmisiä.

Jos et asiasta tiedä yhtään mitään, pidä pääs kiinni. Ei voi taas millään ymmärtää ihmisiä, jotka sanovan kyllä mielellään "kyllähän ton nyt näki jo kauan aikaa sitten ettei siitä tuu mitään", mutta ei tee asialle yhtään mitään. Minä autan kyllä jos hätä tulee, ja mitä en oliskaan tehny ystävien heikkona hetkenä. Mutta sitten kun pitäis antaa takasin, niin tässä on tulos. Ei sitten ristin sielua missään. Kyllä saat ihan itse olla itses kanssa. Tällä hetkellä tekis mieli vaan mennä takas ja leikkiä et kaikki on hyvin. Paljon parempi mun oli olla juopon kanssa kun itseni kanssa. "Tehdään kaikkee kivaa yhdessä", en oo mitään kivaa tehny pitkään aikaan. On vähän vaikee olla kiitollinen jostain, kun ei oo mitään mistä kiittää.
Mä menetin parhaan ystävän, jota en saa takas. Ja samalla meni muutkin. Tavarat on vielä laatikoissa, taidan kantaa ne takasin. Siellä on sentään joku kotona, ainakin välillä. Joku joka ymmärtää tän tunteen ja ymmärtää kuinka kamalaa on vimmeiset 3,5 viikkoa ollu.

Viimeisia paivia viedaan, ja haikeeta on. Kavin markkinoilla, mut ei oikein mitaan tarttunu mukaan. Hammaslaakariin yritin menna, muttei ollu aikoja, kuulemma pitaa varata aikoja tai jotain. Eli tuliaisia on turha odottaa =) Ei mitaan kivaa loytyny. Laukut ei ollu niin kivoja mita olis voinu olla...

Huomenna ajetaan Rayongiin paivaks ja sit onkin kotiin lahdon aika. Hoh! Takki minka tilasin oli ihan sairaan hieno, se on viimeisteltavana nyt ja saan sen illalla!! Siita ma oon ylpee!!!!

No niin, täällä ollaan taas. Ihan kuin kotiin tulis =) En oo tehny mitään ostoksia koko reissun aikana, nyt alkaa syyhyttää ja haluaisin markkinoille. Petriä ei hirveesti kiinnosta, yllättäen. Eilen kävin tilaamassa talvitakin räätäliltä, vaikkei pitäny mitään ostaa, mut rahaa ei oo menny juur ollenkaan niin annoin itselleni luvan ostaa jotain kallista. Ja hienon takin tilasinkin=) Toivottavasti sellanen sopii mulle. No, illalla sen näkee kun meen ekaan sovitukseen.

Golfia pitäis mennä pelaa joku päivä, mut ei tiedetä minne ja millon. Rayongiin haluaisin mennä joku päivä, mut siihen menee sit taas ihan koko päivä ja aamulla aikaisin lähtö, niin voi olla etteo herraa saa sängystä ylös, kun Pattayalla ollaan. Yöelämä vie poikaa taas =) Vaikka kiitettävästi on ollu retkille menossa joka aamu (markkasen poika meinaan). Mua on ollu vaikee saada aamulla ylös... Sen siitä saa, kun liikaa tekee töitä ennen lomaa... No, kohta on loma loppu ja kun tuun kotiin vedän ison kännin tai sit pidän ihan vaan bileet meillä. On jo ikävä ystäviä, pakko myöntää, vaikkei vois vähempää kiinnostaa tulla kylmään suomeen takaisin. Kuulemisiin=)

Nina, ännu en gång tusen tack!!!!

Viimeistä iltaa vietetään täällä saarella. Ilmeisesti 9 yötä ollaan oltu. Tai niin ne ainakin väitti respassa äsken =) Kivaa on ollu paitsi et mulla on kaikki lihakset (ainakin selästä) kipeenä kaikesta makaamisesta ja löhöömisestä. Eli eipä olla oikein mitään tehty, paitsi käytiin kalastamassa, snorkkelireissulla 4 saarta kiertämässä, kierretty tää Changin saari ja menty ristiin rastiin. Hieronnassa, rannalla ja uima-altaalla makoiltu jne. No, joka päivä ollaan jotain tehty kuitenkin.

Huomenna aamulla suunnataan Pattayalle. Me ollaan vuokrattu minibussi 4 äijää ja me kaks aamulla klo 10 tulee meitä hakemaan hotellilta. No, veikkaan et nää sankarit ei saavu sovittuun aikaan, koska Petri kävi äsken tsekkaamassa tilanteen äijien kantakapakassa ja siellä viina virtas =) Oli meinaan läksiäisbileet käynnissä =) Pojat oli ollu niin mukavia et tytöt oli järjestäny bileet, ruokaa ja juomaa... No, aamulla se nähdään mikä on osanotto bussissa...

Pattayalla meillä ei oo vielä hotelli varattuna, mut kai sen sit siellä huomaa jos ei oo tilaa =) Pattayalta sit ilmeisesti suunnataan suoraan lentokentälle. 6 yötä jäljellä. Kyllä harmittaa. No, toimiipahan vatsa paremmin kotona...

Edelleen taalla viihdytaan. Lamminta on ollu eika edelleenkaan oo satanu (HUOM sadekausi menossa). Turisteja ei oo juuri missaan, eli aika keskenaan ollaan saatu olla, mita nyt muutama erikoistapaus meidan hotellilla =) Asken nain oikeesti isoimman muurahaisen ikina!!! Petri sano et tapa se mut ma olisin tarvinnu siihen haulikon =)

Kalastamassa kaytiin. Kivaa oli loppujen lopuks vaikka olin aika skeptinen aluks. Mina sain eniten isoja kaloja, tasta olen jopa ylpee. Peittosin viis aijaa!!! Tanaan maattiin sit ihan vaan rannalla (ei muita auringonpalvojia koko paivana rannalla) ja oli sit ihanaa! Tottakai ma en rasvannu tarpeeks itseani ja vahan punottaa, mut kyl se tasta.

Snorklaamaan oltais oltu huomenna menossa, mut Petrilla on joku haava jalassa eika se kuulemma saa rapyloita jalkaan eika siks voida lahtee, no ylihuomenna sit... Huomenna kait sit mennaan monkijoilla ajelee viidakkoon ja Petri menee jollekin puihin rakennettuun radalle viidakkoon. Kerroin et terve menoa sit vaan.

Nahtiin muuten toissa paivana lauma apinoita. Ne pelasty meita ja lahti palmun oksat heiluen pois. Et silleen. Heip sit!!

Paastiin Changille, muutaman mutkan kautta kyllakin =) Matka oli pitka ja uuvuttava. Ensin Bangkokissa raahattiin itsemme bussiasemalle Skytrainilla, sit jouduttiin odottaa melkein tunti et bussi edes lahti. Bussi sentaan oli ihan positiivinen yllatys. Ilmastointi (joka toimi), mukavat penkit ja tarjoilu pelas. 11 euroa molemmilta. Viis ja puol tuntia oli ajomatka. Sit lavataksiin Tratissa ja juostiin lautalle viimeisena. Lauttamatka oli 20 min ja sit taas lavataksiin ja suomalaisen Jussin pitamaan uuden karheaan hotelliin yoks. Kylla uni tuli aika akkia...

Petri heras aamulla jo PUOL SEITSEMAN. Mulla edelleen unihiekkaa silmissa... Haluais vaan menna nukkumaan, mut ei. Me paatettiin jo eilen olla mopon paalla koko paivan tanaan. Ajellaan saarta ympari ja pysadytaan muutamalle rannalle ottaa aurinkoa ja uimaan. Aamiaiset on syoty ja Petri jo huutelee et lopeta se kirjottaminen, kai tasta on mentava....

Taalla ollaan. Bangkokissa. Lamminta on ihan tarpeeks, jopa mulla on KUUMA!! Mitaan ei oikein pitany ostaa, mut matkalaukkuun ei mahdu enaa mitaan =) Tarvii kohta ostaa toinen laukku...

Hong Kongissa oli tiukat paikat, kun juostiin melkeinpa viimeisena koneeseen. Jopa Petri juoksi, tai holkkas....

Kohta lahdetaan bussilla Koh Changille lepailemaan. Oli niin rankkaa taalla Bangkokissa kun Petri ja Tuoppi loysi toisensa ja loysivat tiensa baariin... Kylla muakin vasytti...Enaa tarvis loytaa bussiasema ja bussi ja sit ihanat 5 tuntia matkustaen.