IRC-Galleria

No niin, Bangkokiin asti oon päässy :) Täällä on kyl yhtä ihanaa kun muistin!! Hotelli on ihan skytrainin vieressä, on oma keittiö, yleinen kuntosali ja uima-allas. Kelpaa mulle. Oon pyöriny kaupungilla, en kyl oo tehny ostoksia, mut kai ne kohta pitäis tehdä... Huomenna olis lähtö pattayalle pariks päivää. Lauantaina olis sit tiedossa pratunamin markkinat bangkokissa ja käynti jossain ravintolassa 77 kerroksessa. Et aika korkeella!! Siinäpä tärkeimmät asiat!!

Hola! Turvallisesti Taolla!! Matka tanne oli pomppuinen mutta mukava. Lautalla kaks tuntia, et ei paha... Otin sit oman bungalowin kukkulalta, aikamoiset nakymat on! Kavin kavelemassa rannalla ja taa vaikuttaa tosi kivalta, vahan hippimestalta. Illalla meen kattoo elokuvaa rannalle ja huomenna vahan veneilemaan saaren ympari. Oon taalla nelja yota ja sit kayn Samuilla nukkumassa yhden yon ennen kun suuntaan sit Bangkokiin. Eipa mulla muuta talla kertaa :)

taalla edelleen ollaan =) tai siis olen!! keskiviikkona suuntaan koh taolle ja oon siella nelja yota. sit yks yo viela taalla samuilla ja sit bangkokiin. on ollu kyl ihana loma tahan asti, vaikka en oo juurikaan mitaan tehny =) lahinna nukkunu... mut eipa mulla muuta tahan hataan, heip!

Voihan nenä mikä matka. Lähdin iltapäivällä tiistaina ja olin Samuilla hotellilla keskiviikkona iltapäivällä suomen aikaan. Täällä oli jo pimee kun tulin, mut kaunista täällä silti on =) Nina vei mut hki-vantaalle siihen normi-terminaaliin, mihin aina ennenkin ulkomaan lennot lähtee. Jätin autoon takin ja UGG:it ja oli kylmä. Tajusin sit aika äkkiä ettei tää oo mun terminaali ollenkaan. Onneks Nina ei ollu kaukana ja vei mut sit toiseen terminaaliin.
Amsterdamissa tuli ”pieni” juoksu kun lento oli myöhässä yli puol tuntia Helsingissä eikä se Damin kenttä ollu pieni. puol tuntia kävelin portilta toiselle, mut ehdin koneeseen hyvin. Sekin oli myöhässä… No, tultiin sit Bangkokiin puol tuntia myöhässä ja taas sain juosta seuraavan koneeseen. Kolme varttia jonotin passin tarkastukseen, matkatavarat onneks oli löytäny perille  Sit lähdin etsimään lähtevät terminaalia, se onneks löyty, mut välimatkat oli aika pitkät. Löysin portille ja ehdin syödä hampurilaisen ennen koneeseen menoa. Samuille saavuttiin pahimpaan sadekuuroon ikinä!! Kaikkien matkatavarat oli aivan likomärät, jos olet käynyt Samuin lentokentällä ymmärrät  Se näyttää pieneltä lomakylältä missä kenelläkään ei tunnu olevan kiire. Ja muutenkin Samui näyttää siltä et viihdyn täällä. Sain jo pitkiä katseita paikallisilta ylivaaleen ihoni takia. Kun tulin hotellille päätin et on parempi syödä kunnolla ettei vaan tuu paha olo. Mut tässä hotellissa ei oo room service!!!! Mä niin vaihdan hotellia!! Heh  Huomenna makaan uima-altaalla ja käyn tukan pesettämässä ja manikyyri/pedikyyri taitaa olla ihan järkevä tehdä nyt.
Otin jo jotain esitteitä mitä Samuilla voi tehdä ja ajattelin kokeilla elefantti safaria!! Tai sit mä vaan makaan kaks viikkoo 

Oon tässä jo monta viikkoa miettiny että jos ihminen on akateemisesti koulutettu, niin onko mahdollista että jollain muulla tasolla hän voi mahdollisesti olla tyhmä ja epäkäytännöllinen? Ja voiko tän teorian verrata suoraan meihin ei-akateemisesti koulutettuihin ihmisiin? Esimerkki: akateemisesti koulutetut henkilöt eivät osaa lukea opasteita, varmistavat monta kertaa että "onhan se tuo tuolla mihin minun pitää mennä", eivätkä osaa syödä tai juoda siististi. Kuten taas ei-akateemisesti koulutetut tekevät niinkun käsketään eivätkä sotke. Onko ihmisten aivot todellakin niin pienet ettei nämä kaksi asiaa mahdu molempiin henkilöihin? Mutta, tottakai jos henkilöllä on tohtorin arvo, niin onhan se ymmärrettävää ettei hänen tarvitse itse tehdä mitään. Siksi me, raskaan työnraatajat, olemme olemassa. Jotta olisi joku joka kiillottaisi hänen kengät, kun ei hän sitä osaa itse tehdä.

hirvee niskajumi ja vielä pahempi särky koko niskan alueella ja takaraivossa.

tässä asetelmassa töihin.

kun töihin pääsee, pää niin jumissa särkylääkkeistä et ihan niinkun olis 4 promillen kännissä.

työvuoron päätteeks jään jumiin töihin enkä pääse ulos ennen kun saan avaimet. (ainakin 3 varttia vaan odottelua...)

sain sentään aamulla siivottua ja imuroitua uudella imurilla =).

Että silleen. Mitäköhän seuraavaks? Auto rikki? Ei ollu ihan mun päiviä tänään. Huomenna uusiin tuulin ja Espoossa käymään =).

Voi että oon onnellinen!!! Mirkku ja Ben on saanu tyttövauvan. Yulia Victoria Brigham. Ja mä oon suomessa vaan, tylsistymässä. Kun voisin olla siellä heidän apuna ja tukena. Voi että mä haluun vaan pidellä sitä lasta sylissäni, se on niin suloinen =) Eikä ne oo kuulemma nukkunu, kun vauva vaan syö koko ajan. No, ehkä tästä sinkkuajasta pitää ottaa kaikki ilo irti kun vielä voi mennä nukkumaan just sillon kun haluaa....

Pieni hymy voi pelastaa päivän ja tekee arjesta juhlaa. En mä muistanutkaan kuinka vaikeeta tää sinkkuna oleminen on.

Teatteri eilen oli niin hyvä ja tuli just hyvään saumaan. Piristi sopivasti synkän ja stressin täyteisen päivän. Onneks mulla on joitakin hyviä ystäviä jotka pitää huolen minunkin elämästä. Siis positiivisessa mielessä tietenkin... =)

Joskus on parempi olla ihan vaan sanomatta todellisuutta. Jos kertois miten asiat oikeest on, tulis taas niitä jälkiviisaita yhä enemmän ja enemmän. Onhan se helppo jälkeenpäin sanoa "I told you so", kun ei tiedä edes osaa siitä isosta kokonaisuudesta. Ja tää tuntuu olevan ihan epidemiaksi asti. No, jotta ihmiset pääsee taas kertomaan kuinka oikeassa he silloin joskus oli, niin päätin lykätä koulua vuodella. Haen helsinkiin jo keväällä, mutta iltalukiota jatkan sitten kun elämänhalu palaa takaisin. Turha istua siellä kun mikään ei jää päähän. Mutta jälkiviisaat voi nyt sitten tulla kertomaan oman näkemysensä näistä mun hömpötyksistä. Seuraavaks kuulee "mitäköhän se seuraavaks keksii". Ja sit ihmetellään miks ei huvita käydä ulkona, saati sitten tavata ihmisiä.

Jos et asiasta tiedä yhtään mitään, pidä pääs kiinni. Ei voi taas millään ymmärtää ihmisiä, jotka sanovan kyllä mielellään "kyllähän ton nyt näki jo kauan aikaa sitten ettei siitä tuu mitään", mutta ei tee asialle yhtään mitään. Minä autan kyllä jos hätä tulee, ja mitä en oliskaan tehny ystävien heikkona hetkenä. Mutta sitten kun pitäis antaa takasin, niin tässä on tulos. Ei sitten ristin sielua missään. Kyllä saat ihan itse olla itses kanssa. Tällä hetkellä tekis mieli vaan mennä takas ja leikkiä et kaikki on hyvin. Paljon parempi mun oli olla juopon kanssa kun itseni kanssa. "Tehdään kaikkee kivaa yhdessä", en oo mitään kivaa tehny pitkään aikaan. On vähän vaikee olla kiitollinen jostain, kun ei oo mitään mistä kiittää.
Mä menetin parhaan ystävän, jota en saa takas. Ja samalla meni muutkin. Tavarat on vielä laatikoissa, taidan kantaa ne takasin. Siellä on sentään joku kotona, ainakin välillä. Joku joka ymmärtää tän tunteen ja ymmärtää kuinka kamalaa on vimmeiset 3,5 viikkoa ollu.