IRC-Galleria

kamalaa vai ihanaa???

Elämä kaukana ystävistään on kamalaa...
Tuntuu oudolta kun ymmärtää kaipaavansa niitäkin joita ei kuuluisi kaivata...
Enkö sittenkään inhonnut heitä???
En tietenkään, esitin vain inhoavani, yritn saada itseni uskomaan että inhoisin, niin ei tarvitsisi ikävöidä...


Elämä on sitä mitä siitä teet, jos ajattelet pessimistisesti, ei elämä mitään ruusuilla tanssimista voi ollakaan...


Haluaisin pyytää pahoja ja inhottavia, ajattelemattomia sanojani anteeksi...
Olen oikeasti todella pahoillani...
En mielestäni ole ilkeä, mutta hermostuksissani ja uupuneena en jaksa ajatella ennen kuin sanon...
Ehkä moni asia onkin syytäni, vaikken sitä halunnut myöntää...
Ehkä minä olenkin syyllinen kaikkeen...
Olen pahoillani että olen olemassa, mutta en pyytänyt syntyä...
Toivottavasti voitte antaa minulle anteeksi... :(

Tulee taas talvi, ja maa peittyy valkeaan lumeen. Kaikkialla on niin valkoista, valkoista josta mustan hahmon helposti erottaa. Inhoan valkoista, valkoinen saa minut niin masentuneeksi. Valkoinen muistuttaa niin paljon kuoleman tuomasta mukavuudesta.
Taas sataa lunta peittäeb kaiken kauniin alleen. Talvi; on niin ihanan masentava vuodenaika, niin ihanan masentava. Talvi on mustaa ja valkoista, rakkautta ja anarkiaa. Minä olen musta han on valkoinen ja talvi kuvaa meitä parhaiten. Niin ihanan masentavaa.
Lumi valkoisena valaisee päiväkulkijan tietä illan pimeydessä. Lumi heijastaa auringonvalon hyökkäykset yökulkijan päälle myös alhaalta polttaen hänen ihon.
Minä vihaan lunta. Lumi pilaa kauniin ja ihanan pimeän talven. Lumi paljastaa kaiken, ja lumeen jää jokaisesta askeleesta todiste. Ei voi mustaan verhoutunut hahmo kulkea tietä huomaamatta...

ja niin joulu joutui jo taas pohjolaan
joulu joutui jo rintoihinkin
ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin
mut ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki mi sulkee mun sirkuttajain
ja vaiennut vaikerrus on vankilan
voi murheita muistaa ken vois laulajan...

Miss sypressit tuoksuu nyt talvellakin
istun oksalla uljaimman puun
mis siintääpi veet viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuu
ja etnenpa kaukaa mä kauniina nään
ah tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi
sen kauniimmat laulut ken kertoilla voi...

Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo
sinne suomehen kaukaisehen
ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo
sa siunaa se maa muistojen
sen vertaista toista en mistaan ma saa
on armain ja kallein mul ain suomenmaa
ja kiitosta sen laulu soi sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman...

Haa... Meillä piti olla koulua tänää 12 asti, mut opettaja ei tullu, joten lomapäivä tuli...
hienoo...
Pitäis käydä tänää ostamassa viimehetken joululahjaostokset...
Eli jotain pientä ja kivaa, niille joille oon jo ostanu... Ja jotain myös niille joille en ole hankkinut mitään...
Täytyy toivoo et löytää nyt kaikille jotain... =)

Eikä mee koko päivää kaupungilla... =)

Mitäs keksis tähän laittaa...
Päätin et kirjotan jouluun saakka joka päivä jotain, mut ei taida onnistua...
Ku meen viikonloppuna vammalaisiin ja sie tuskin pääsen nettiin...
plääh...
se siitäkin suunnitelmasta...
Huomenna vammalaisiin...
Pitää kantaa älytön määrä joululahjoja mukana...
On se sitte varmaan huvittava näky ku mä kannan miljoonaa lahjapakettia...
Lapset pelästyy kävelevää lahjavuorta... :P
Joo no...
23 päivä on kyl enemmän kannettavaa ettei siin sit mitään...
Sillon jo vanhemmatkin on kauhuissaan...
Ja sit tulloo polliisit ja laittaa mut säilöön joulux...
Ja sitte on miun joulu iha pilalla...

Jouluun on enää 10 päivää...
(tajusin just)
jeeeee!!!!!


No joo, oon saanu päivän hoidettavat asiat melkein valmiix...
Vielä pyykit koneeseen ja kone päälle...
Sit lukio kirjat reppuun ja neljäx lukioon...
Jos ehtii vois sitä ennen siivotakin, mut tuskin ehtii...
Siivota voi yölläkin...


Rahat on iha loppu, ellei tilille oo ilmestyny lisää...
blääh...
Ei voi mennä osteleen joululahjoja ennen ku ens viikol...
Ja pitäis vie vanhojen tanssi pukuunkin säästää...
Ja se pitäis varmaa mennä joskus teettäänkin...

huh... liikaa muistettavaa...
Puolet asioista unohtuu ja tärkeit papereita katoaa tässä kiireessä...
Mutta sitä se on...

pukki... mulla olis vaan yks toive, että maailmas olisi rauha...
ja tietysti.................

kiitos....


apua, mä en tie mitä haluun joululahjax...!!!!!!!!

kjäh kjäh...
Joo tää on taas näitä päiviä...

Joulu lähestyy ja rahat ei vaan tunnu taaskaan riittävän kaikkeen...
Nyt pitää joka vähentää ostettavia lahjoja tai syödä puolet vähemmän, eli noin kolme makaronia päivässä...

Lahjat on kuitenkin saatava.....

Ärsyttävää tälläinen jatkuva pennin venyttäminen, eikä mulla oo ees talvitakkia saati kenkiä...
Ja ny pitäis syömistä vähentää Minimaalisesta miniminimaaliseen......

Harmi kun raha ei kasva puissa... =(

Aina välillä on niitä päiviä jolloin kaikki kaatuu niskaan.
Päiviä kun tuntuu siltä että tällä maailmalla on jotain minua vastaan...
Mikään ei tunnu onnistuvan...
ahdistaa
Ja mielessä pyörii ajatus: voisiko joku ampua minut.
Tekisi mieli tappaa itsensä...
Sillä pääsisi tästä typerästä elämästä -jossa kaikki ovat vain minua vastaan- eroon.
Perfektionistille tämä voi olla tuttu tunne, joka syntyy pienestä asiasta ja kasvaa hetki hetkeltä suuremmaksi...
Perfektionistinä oleminen eiv tunnu olevan helppoa, ainakin minä haluaisin päästä siitä eroon...

Miksi elämä vain potkii päähän näin pahasti...
Miksei voisi tapahtua mitään mukavaa...
Pitäisikö jaksaa muka uskoa ihmeisiin, kun ei niitä tunnu tapahtuvan???