Sä annat suunnan eksyneelle
mä tumman kehdon unien
tään pitkän matkan taipaleelle
vain käden käteesi mä vien

Sinä olet taivas
minä olen maa
kun mua kosketat
niin horisontti katoaa

Sä sanoit että liikaa pelkään
tieni aina etsin varjoihin
ja kun jo nouset aamun selkään
mä vielä yöhön tahtoisin

Kohtaamattomatkin saavat sylin toisistaan
yössä pimeimmässä toisiamme kannetaan
Kun sinä olet taivas minä olen maa

Mä löydän pimeydestä voimaa
sä tahdot valoon auringon
vaan missä kirkkain tähti loistaa
niin siellä syvin sini on