IRC-Galleria

rakas päiväkirja.

osaa se elämä välillä potkia päähän ja kunnolla.
viikonloppu oli mukava.
mutta silti niin masentava.
ottaa päähän, että toinen on valmis uuteen elämään (mikä on siis hyvä asia) vaikka itse ei ole valmis vielä mihinkään.
se lannistaa vaikka olisi kuinka hyvä meininki.
kaikesta on jo ikuisuudelta tuntuva aika, ja silti sen kaiken muisteleminen koskee vieläkin.
välillä naurattaakin. oli hyviä ja huonoja hetkiä (niinkuin kaikilla) mutta en tiedä kumpia oli enemmän, ja se sekoittaa päätä vähän enemmän.
kunpa osaisi päästä tämän asian yli jo.
parasta ennen päiväyskin on jo ummessa.

ps. kun olin janossa ja pyysin vettä, ne anto mulle pikkulasin, joten tahdon kiittää sitä baarimikkoa, joka antoi mulle kaksi tuoppia vettä kun pyysin isoa lasia. pikkulasit on nössöille!