IRC-Galleria

hirmu vetelä olo. ei saa ahkeruuden kammesta kiinni ollenkaan.

noniin taas vedetään hyvin.
kävin tuossa aamusta pikaiseen hoitsulla näyttämässä ihottumaa ja tukkoista korvaa. korvaa yritettiin puhdistaa siinä onnistumatta ja kutinaan hoitsu totes nix-kuurin.

siinä samalla ajattelin juosta hammaslääkärin ajanvarauksen läpi että saisin joskus poistettua teräväksi äityneen viisaudenhampaan. ja sit mentiin.
joku oli juuri perunut aikansa, joten kävelin samalta seisomalta jonottamaan leikkaussaliin. kohta tultiinkin pyytämään ensin kuvauksiin, ihan varmuudeksi. ei maksa mitään. selvä.

kuvien oton jälkeen hammaskirurgi istuttikin heti penkkiin ja alkoi osoitella näytöltä kuvia.
alaleukani molemmat viisauden hampaat painavat suoraa kiinni hermoihin ja ne kannattaisi poistaa. operaatiopa vaan onkin riskialtis koska hermot voivat vahingoittua. jos hampaat alkaisivat mädäntyä, olisin vielä pahemmassa pulassa, joten päätin että otetaan pois vain.

täti lykkäsi lähetteen helsinkiin viipalekuvauksiin. aukeaa vasta kesän jälkeen. näppärää. koetan hankkia viipalekuvat itselleni ja saada ne johonkin toimivaan formaattiin niin voi käyttää sitä materiaalia vaikka demoissa x)

iso yläfemma YHTS:lle palvelutehokkuudesta tosin =) maksavat vielä kuvausmatkatkin helsinkiin.

rokrok.

mitähän loppuviikosta? aivokasvain?

eilen oli häät ja nyt on krapula. sinäänsä hämmentävää koska en juonut mitään. kuskinnakki venyi aamu viiteen, se saattaa vaikuttaa hetkiseen olotilaan.

taidan jäädä köllöttelemään sänkyyn ja kuuntelemaan ihanaa ukkosta.

ajattelinpa testailla HDR-kuvien tekemistä. nyt väsyttää tosin liikaa että jaksais yhtä enempää tehdä. huomenna (tänään) pitää kuitenkin herätä aikaisin.

unia kullat <3

tekisi mieli lähteä ulos kuvaamaan, mutta en sais rasittaa jalkaa. uhmaanko terveyttä vai jäänkö tähän makaamaan ja sulattamaan aivojani?

ankea olo.

kai se on pakko jotain tehdä.

huomenna on kavereiden häät ja koko päivä paljon tekemistä.

"et ottanut sinappia."
kotiteollisuus <3

Mikä muuttaa ihmisessa tapoja joihin vaikuttaa sijainti? Vanhat tottumukset?

Pitkästä aikaa tuli tehtyä aamupala kunnolla ja rauhassa. Pari leipää ja haudutettua tee useita minuutteja. Aikaa ei mennyt niin paljon etteikö vastaavaa ehtisi tehdä joka aamu. Myös Ansun kanssa seurustellessa aamupala tuli aika usein tehtyä.

Tupsulassa asuessani olen tehnyt aamupalan tasan pari kertaa. Silloinkaan en ole ollut yksin. Tarvitsenko mä oikeasti jonkun syyksi tehdä aamupalaa? Miksi en itse kelpaa? Täh?

No, kolmas päivä kännitöntä putkea. Ei tunnu vielä miltään.

np John Hiatt - Pirate radio

Tänään edessä: pienen shellikoneen asennus ja kameralla leikkimistä. Pää rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

niinhän siinä kävi kuten epäilin. ristisiteet revähtivät reippaasti.

tukeva ystäväni kulkee seuraavat pari viikkoa mukana. loppuviikko vapaata, eli aikainen juhannus. tanssia ei kuulemma saa ystävien häissä tulevana lauantaina. sinäänsä harmi, koska harjoitus olis tehnyt hyvää =)

ei tällä jalalla paljon töihin kuljeta. ottaa nuppiin.

ja tämänkin luvun on kirjoittanut joku toope joka tykkää tragikomediasta.

Vkloppuna pää naksahti aiheuttaen hyvin epätoivottuja asioita. Tästä seurauksena alkaa elämäntapojen parantaminen. Vaikka sitten ammattiavulla.

Tänään päätin että enpäs kyllä jää koneen ääreen nyhjöttämään vaan liikun. Lähdin metsään kävelemään aikomuksena ottaa kuvia maailmasta ja pysähtyä jossain grillaamaan. Retki oli kiva, kilometrejä kertyi vajaa 10. Matkalla satoi muutaman kerran ja ukkosti kunnolla. Luonto oli kaunis ja tuoksui hyvältä. Paluumatkalla kuljin järven reunaa ja löysin kivenkolon johon tehdä nuotion. Märkien oksien ja puiden palamaan saaminen on aina oma juttunsa, mutta vartin tappelun jälkeen makkarat pystyi jo asettelemaan tulille. Makkarat ja pottusalaatti naamariin ja kotia kohti.

Kotona huomaan että toisessa jalassa on puolenkantapään kokoinen rakko. Huonot kengät. Hyvä. No en antanut sen haitata menoa vaan lähdin vielä pelaamaan lentopalloa liukkaalle ja mutaiselle kentälle. Kerran selälleen menon kautta päätin varmuudeksi hypätä vielä nilkan päälle.

Toivottavasti tuo ei nyt kipeydy niin etten pääse töihin huomenna.

Urheile tässä nyt sitten. Maailma ei selvästi halua että liikun =D

Onneksi äiti antoi rahaa niin hain ison läjän mehuja kaupasta.

taas oli se hetki vuodesta, jolloin on aika levittää kädet, sulkea silmät ja hypätä vuosi eteenpäin juoksupyörässä jota useat kutsuvat elämäksi. tällä kertaa tapahtui jotain toista. tällä kertaa tuntuu kuin olisin kompastunut pyörässä ja tippunut taaksepäin muutaman kierroksen. en ole aivan varma pidänkö siitä, mutta ehdottomasti pidän sen suunnasta.

viimeiset puoli vuotta ovat olleet elämässäni jotain uutta ja tuntematonta, jonka luulin jo joskus eläneeni. varmasti olenkin, mutta se tuntuu jälleen yhtä pelottavalta ja kiehtovalta kuin se tuntui silloin joskus.

elän taas jokaista päivää varten, enkä tulevaisuutta. se on helpompaa, mutta ei yhtään kevyempää. ehkä tällä kertaa osaan olla tekemättä edelliset virheet. mietityttää vain, että tahdonko olla tekemättä niitä?

niin yksinkertaista kuin ihmisen elämä onkin, niin ei se s**tana ole helppoa ole.

halataan, kun tavataan. se sentään on jotain tuttua ja turvallista.