IRC-Galleria

Elämä on aika vauvantäytteistä.. ja ne hetket ku ollaan ilman vauvaa on menny niin viinaisiksi ettei niistä muista mitään.. :>

Mutta joo, kaikille tiedoksi nyt että Vilma hymyilee ja naureskelee jo hirmuisesti ja tänään piteli tuttia kädessään :) On se kyllä ihmeellistä miten äkkiä se oppii kaikenlaista. Ja se kummastuttaa miten ite jaksaa keskittyä siihen... no onhan se elämän keskipiste tällä hetkellä, mutta kummaa kuinka elämä muuttui kertaheitolla näin erilaiseksi..

Ihan normaalia kuulemma että vaan vauvailee. Ja että vauva pyörii ajatuksissa sillonki ku se ei ole paikalla. Vilman kasvot on vaan iskeytyny takaraivoon ja nyt niistä ei enää pääse eroon... eikä toisaalta tarvitsekkaan, mutta jännä juttu tää vauvaelämä..

Ja ihan sairasta että mä oon kiinnostunu jutuista joista en olis ikinä uskonut. Oiskohan se vaan jonku hormonimuutoksen syytä...? Kivaa kun voi pistää kaikki olotilat hormonien ja Vilman piikkiin :D

Ja nyt paluu vauvalandiaan. Huuto kaikuu riipivänä.. taitaa olla ruoka-aika..