IRC-Galleria

Nainen meni rannalle ja huomatessaan olevansa yksin, päätti heittää bikinit pois, ettei tulisi rusketusraitoja. Asettelipa pyyhkeen mukavasti ja kävi selin makuulle. Sattui vain niin ikävästi, että meni mehiläisellä medet sekaisin ja ryömi sisälle naisen pimppiin. Nainen tästä uskomattoman paniikin repimään ja juoksi terveyskeskukseen. Eikä tietenkään naislääkäriä vapaana. Tohtorismiehen huoneessa nainen selittää nolon tilanteensa ja pyytää lääkärisetää auttamaan ja nopeasti, mehiläinen on PAKKO saada ulos! Lääkär miettii hetken ja sanoo:
- Tilanne on nyt hyvin räjähdysherkkä, on toimittava varovasti. Te menette nyt kotiin, mutta kaupan kautta. Ostatte hunajaa ja kotona valelette miehenne munan sillä. Miehenne täytyy _hyvin hitaasti_ työntyä sisällenne, jolloin mehiläinen tarttuu hunaja-munaan ja saatte sen ulos.
Tästä nainen itkua tihrustamaan. Eipä ole miestä kotona.
- Eikö herra lääkäri voisi mitenkään tehdä sitä itse? Tohtori kovasti väittämään vastaan, eihän sellainen käy!! Pitkän neuvottelun jälkeen liäkärsetä suostuu ja hakee taukohuoneesta hunajaa.
- Tästä ei sitten hiiskuta tämän huoneen ulkopuolelle..
Tohtormies hivelemään hunajaa keppinsä nokkaan ja pyytää naista asettumaan hoitovuoteelle selin makuulle ja haarat levälleen. Lääkäri työntyy, kuten sovittu, hitaasti sisään, mutta alkaakin yhtäkkiä rynkyttää hullun lailla edestakaisin! Nainen nostaa kauhuissaan päätään ja kysyy: -Mitä te oikein teette?? Lääkäri vastaa: - Suunnitelmanmuutos, MÄ TAPAN SEN!!

Virtaset olivat jo vuosien ajan
yrittäneet saada lasta, kuitenkaan
onnistumatta, joten he
päättivät käyttää siitosisää
saadakseen perheensä alulle. Sinä
päivänä kun siitosisän
piti saapua, herra Virtanen suuteli
vaimoaan ja sanoi, "Minä lähden nyt,
sen miehen pitäisi
olla täällä pian". Puoli tuntia
myöhemmin ovelta ovelle kiertelevä
vauvavalokuvaaja soitti
ovikelloa toiveenaan tehdä kaupat.
"Hyvää huomenta rouva. Te ette tunne
minua, mutta olen tullut..."
"Ei tarvitse kertoa, olenkin jo
odottanu teitä," rouva Virtanen
keskeytti.
"Niinkö?" valokuvaaja kysyi. "No
hyvä, sillä olen erikoistunut
lapsiin."
"Sitähän me mieheni kanssa
toivoimmekin. Olkaa hyvä ja tulkaa
peremmälle. No niin, mistä
aloitetaan?" rouva Virtanen kysyi
punastellen.
"Jättäkää kaikki minun huolekseni"
valokuvaaja sanoi. "Yleensä yritän
pari kertaa
kylpyammeessa, kerran sohvalla ja
ehkä pari kertaa sängylläkin. Joskus
olohuoneen lattialla
on myös kivaa, siellä voi todella
levittäytyä"
"Kylpyammessa, olohuoneen
lattialla?!" ihmetteli rouva
Virtanen, "No ei ihmekään ettei
Matilla ja minulla ole onnistunut"
"Noh, rouva, ei kukaan meistä voi
onnistua joka kerta. Mutta jos
yritämme useista eri
asennoista ja minä laukaisen
kuudesta tai setsemästä kulmasta,
niin uskon että tulos
miellyttää teitä."
"Toivottavasti tämä hoituu nopeasti"
nielaisi rouva Virtanen.
"Rouva hyvä, minun työskentely
tottumuksellani miehen täytyy saada
työskennellä rauhassa.
Olisi heinoa päästä sisään ja ulos
viidessä minuutissa, mutta olen
varma että te
pettyisitte siihen."
"Niinpä tietenkin" rouva Virtanen
myönteli. Valokuvaaja avasi
salkkunsa ja otti esille
valokuvia vauvoista. "Tämä tehtiin
linja-auton päällä Helsingin
keskustassa."
"Ei kai!" rouva Virtanen ihmetteli.
"Ja nämä kaksoset onnistuivat hyvin
ottaen huomioon että heidän äitinsä
kanssa oli
erittäin vaikea työskennellä."
valokuvaaja ojensi rouva Virtaselle
kuvan.
"Hän oli vaikea...?" rouva Virtanen
kysyi varovasti.
"Niin ikävä kyllä. Loppujen lopuksi
jouduin viemään hänet Korkeasaareen
saadakseni homman
hoidettua kunnolla. Ihmisiä parveili
ympärillämme nähdäkseen paremmin."
"Siis muut ihmiset näkivät?!" rouva
Virtanen kysyi silmät täynnä
ällistystä.
"Kyllä vain. Yli kolme tuntia siihen
meni. Äiti valitti ja huuti koko
ajan. Saatoin
hädin tuskin keskittyä. Sitten alkoi
jo hämärtää ja aloin räiskiä
nopeammin. Lopulta
kun oravat alkoivat nakerrella
vehjettäni niin laukaisin loputkin."
Rouva Virtanen nojasi
eteenpäin "Tarkoitatko että ne
todella alkoivat
purra...öö....vehjettänne?"
"Kyllä vain, rouva. No niin, jos te
olette valmis niin otan vain
kolmijalkani esille,
jotta pääsemme hommiin."
"Kolmijalan?" rouva Virtanen kysyi
jo erittäin huolestuneena.
"Niin, rouva. Laitan vehkeeni sen
päälle. Se on niin liian painava
pidellä kun alan
toimimaan. Rouva? Rouva?....hyvä
Luoja, hän pyörtyi."

Mies ja vaimo olivat eläintarhassa vierailulla ja tulivat gorillan häkin eteen. "Vilauta tissiä gorillalle", sanoi mies vaimolleen. "Enkä vilauta", vaimo vastasi. "Vilauta vaan", pyysi mies, "Uskoisin että gorilla olisi ihmeissään".

Nainen vilautti tissiä kun ei lähistöllä muita ihmisiä ollut. Kun gorilla näki paljaan nännin, alkoi se mylviä vallattomasti. "Nosta vähän hametta ja vilauta sille tussua", mies pyysi. "No enkä", sanoi nainen. "Ei täällä ketään ole, vilauta vaan", jatkoi mies.

No sama se, ajatteli nainen ja nosti hametta. Kun karvatupsu vilahti, vauhkoontui gorilla aivan silmittömasti. Gorilla huusi ja mylvi, repi puita maasta irti, juoksi ympäriinsä suunnattoman kiihkon vallassa.

Samassa mies avasi häkin oven, työnsi vaimonsa sinne sisään ja huusi: "Selitä nyt sille, että sulla on pää kipeä!"

Pikku Ville 8 v., kuten kaikki muutkin hänen ikäiset pojat, oli hyvin utelias. Hän oli kuullut paljon seksistä muilta pojilta ja mietti mielessään mitä se oikeastaan tarkoittaa. Eräänä päivänä hän tiedusteli asiaa äidiltään, joka hieman ujosteli. Suoraan kertomisen sijaan, hän kehotti Villeä piiloutumaan isosiskon huoneeseen verhojen taakse ja katsomaan mitä isosisko touhuaa illalla poikakaverinsa kanssa. Ville teki työtä käskettyä ja selvitti seuraavana päivänä asian näin:

Sisko ja sen poikakaveri istuivat ja juttelivat keskenään hetken. Sitten poikakaveri sammutti melkein kaikki valot ja alkoi halia ja pussailla siskoa. Luulen, että sisko oli tulossa kipeäksi, koska hänen ilmeensä näytti niin kummalliselta. Poikakaverikin ilmeisesti luuli niin, koska hän laittoi käden siskon paidan alle ja kokeili sydäntä, niinkuin lääkärikin tekee. Mutta hän ei ilmeisesti ollut niin taitava kuin lääkäri on. Hänellä näytti olevan vaikeuksia löytää sydän.

Hänkin näytti tulevan kipeäksi, sillä molemmat istuivat rauhattomasti ja olivat hengästyneitä. Hänen toinen kätensä oli varmaan kylmä, koska hän laittoi sen siskon mekon alle. Siskon tila vain paheni. Hän alkoi voihkia, huohottaa ja kiemurrella niin, että tippui melkein sohvalta. Kuume alkoi varmaan nousemaan.

Tiedän, että se oli kuumetta, sillä sisko sanoi olevansa niin kuuma. Lopuksi sain tietää mikä sai heidät niin sairaiksi. Suuri ankerias oli tullut poikakaverin housuun ja ponnahti yhtäkkiä esille. Se oli varmasti 25 cm pitkä, vannon sen!! Poikakaveri piti siitä tiukasti kiinni, ettei se karkaa. Sisko pelästyi aivan kamalasti kun näki sen. Hän alkoi huutaa Jumalaa tai jotain senkaltaista. Hän sanoi, että se on varmasti suurin minkä hän on eläessään nähnyt. Minä olisin kyllä voinut kertoa vielä suuremmasta, joka saatiin isin kanssa järveltä. Yhtäkkiä sisko tuli rohkeaksi ja yritti tappaa sen puremalla sitä päästä. Yhtäkkiä sisko kurlasi ja päästi irti siitä. Se varmasti puri siskoa. Myöhemmin sisko otti siitä kiinni kaksin käsin ja piti sitä tukevasti kun poikakaveri veti kuonokopan sen päälle. Poikakaveri asettui siskon ja taistelevan ankeriaan päälle. Sisko alkoi voihkia ja kiemurrella. Sitten ne tippuivat sohvalta. Luulen, että he yrittivät tappaa sen litistämällä väliinsä.

Hetken kuluttua ankerias lopetti kiemurtelemisen ja sisko ja sen kaveri hengittivät syvään. Sitten kaveri nousi pois ja niin he saivat tapettua sen. Tiedän, että se oli kuollut, koska se vain roikkui ja jotakin sisälmyksiä oli tullut ulos.

Sisko ja sen kaveri olivat väsyneitä taistelun jälkeen. Ne piristyivät kuitenkin pian, koska poika alkoi taas pussailla ja halia siskoa. Luulen, että ankeriaat ovat niinkuin kissat, niillä on useampi elämä. Tällä kertaa ne yritti tappaa sen niin, että sisko istui ja pomppi sen päällä. 25 minuutin taistelun jälkeen ankerias oli varmasti kuollut.

Tiedän, että se kuoli varmasti, koska poikakaveri nylki sen ja heitti nahan vessanpönttöön.