Saavuimme treenikselle muistaakseni noin 19:30. Pete oli jo valmiiksi rasittavan ylienergisessä humalassa, eikä kyennyt millään olemaan paikallaan ennenkuin annoin Petelle sipsipussin käteen. Ile oli herännyt kaiketi tunnin aikaisemmin ja nousukiito alkoi näyttää lupaavalta.
Koneet päälle, vahvarit päälle kitarat vireeseen... Kuulostaa hyvältä eikö? Eka biisi saatiin ihan sujuvasti purkkiin, mutta toisen biisin kohdalla katkesi kieli. :( Kielet vaihtoon ja taas mennään. Ilta jatkui rattoisasti sipsien, karkin, oluen ja savukkeiden lomassa. Kyllä me välillä jotain soitettiinkin.
Kun sitten ruvettiin soittelemaan sooloja. Tai siis miettimään, että mitähän vittua sitä noissa "soolo-kohdissa" soittais, niin aivoni kytkeytyivät jotenkin mystisesti kitarasankari-aaltopituudelle. :D Uskomattomat sydäntenmurskaussoolot!
Ai niin tässä vaiheessa Pete oli jo sammunut sohvalle, koska Petellä oli "ihan tylsää". Onhan se toki "ihan tylsää", jos ei saa ite soittaa ja joutuu vaan syömään sipsejä!
Kuuteen biisiin saatiin kitarat soiteltua ja vähän ihan jotain soolojuttujakin. Kahelta kotiin ja sohvalle kattomaan Myytinmurtajia nauhalta.
Tänään kävin sitten ihan huvin vuoksi kuuntelemassa, että mitä saatiin aikaan ja innostuin vielä soittamaan parit bassot ja vedinpä laulutkin yhteen biisiin. Hyvillä mielin siis. Ilon kautta, ilon kautta. JALAT JALAT!