Huomenna lähtee lopetettavaksi kolme rottaa, jotka ovat olleet uudessa kodissaan n. kuukauden. Kaksi tytöistä on n. puolivuotiaita, mutta molemmilla on karsea myco ja toisella ilmeisesti suolistokasvain (epäilisin, että paksusuolessa). Kasvain on vielä pieni, mutta vuoto peräpäästä kertoo sen tekevän jo tuhoja. Yksi tytöistä on kaiketi n. 1,5-vuotias ja hänellä on kamala veripatti korvassa. Kaikki ovat n. 2-3-kuisen rotan kokoisia. Eläinlääkäriin ei ollut varaa viedä, missään tapauksessa. Halvemmallahan saa uudet eläimet! Eläimet eivät ole leluja. Jokaisella on omanlaiset tarpeet ja ruokatottumukset ja lähestulkoon kaikki eläimet tarvitsevat kontaktia, hellyyttä, rakkautta.
Edellisessä kodissaan heitä ei ruokittu oikein, tytöt eivät varmaan koskaan olleet nähneet lihaa ja kuivamuonana oli ollut joku kamala markettisekoitus (eli värjättyjä maissilastuja ja vähän kauraa). Kaikki kamalan pelokkaita, eivät uskaltaneet tulla aluksi edes haistelemaan kättä. Heitä ei oltu varmaan ikinä käsitelty ja kuulemani mukaan tämä loistava lemmikinomistaja ei ollut ulkoiluttanut tyttöjä ollenkaan, miltä sinusta tuntuisi elää ikäsi jossain 100x60x50 häkissä? Joka muuten on ehdottomasti liian pieni rotille. Tyttöjen kynsiä ei oltu leikattu, onneksi ne olivat kulumalla (ja varmasti myös katkeilemalla) pysyneet kohtalaisina. Häkin kuivikkeena varmaan ollut kutterinpurua, liian pölyistä. Ja häkkiäkään ei kuulemma oltu yleensä usein siivottu.
Mycoplasman laukaisijoiksi riittäisi näistä pelkkä purukin, jos ei ole hyvä vastustuskyky geeneissä. Sen lisäksi ammoniakki, joka tulee pesemättömässä häkissä rotan virtsasta ja se, että häkki oli aina lattialla, jossa varmasti oli pölyä, kissankarvoja ja vetoa, ei ole ihmekään, että kaikki rohisevat ja pumppaavat.
Todella harmi, vanhin tytöistä oli todella kaunis agouti, ei silver-tikkausta ja tasainen väri (ei tummentumista alhaalta ylöspäin kyljillä, kuten monilla) ja muutenkin oikeen nätin värinen. En ole ulkomuototuomari, läheskään, mutta omalla kokemuksella tuo oli oikein hyvä. Muista en laita kuvauksia, jotta näiden edellinen omistaja ei olisi tunnistettavissa edes rottien perusteella.
Onneksi nämä tytöt saivat elää hetken onnellista elämää uuden omistajan luona, joka antoi oikeanlaista kuivamuonaa ja reippaasti tuoreruokaa ja kävi juttelemassa ja totuttamassa tyttöjä ihmisiin.
Jos tunnistat itsesi tästä, voit väittää, että olen väärässä. Voit sanoa, että en tiedä mistään mitään ja että sinä olet tehnyt kaiken oikein. Mutta jospa odottelet tähän kommentteja rottakasvattajilta ja pitkän linjan omistajilta ja luet ne huolella, niin alat ehkä ymmärtää, että eläimesi eivät olleet hyvissä oloissa. Harmi, että et kuunnellut, kun yritin asiallisesti kertoa rottien hoidosta, vaan pistit minut mustalle listalle. Tarkoitukseni ei ole haukkua, mutta jos pystyisit näkemään rottasi minun (tai kenen tahansa muun rotanomistajan) silmin, näkisit pahimman painajaisesi. Muille rotanomistajille: kommentteja? lisättävää? tässä olevat jutut ovat vain omien kokemusteni (ja aikas perusteellisen rottalukemisen) perusteella kirjoitettuja. Ja todellakin, kannattaa kommentoida mitä olette mieltä tällaisesta kohtelusta, koska näidenkin rottien edellinen omistaja saattaa lukea tätä ja voi olla, että monet muut, jotka eivät ole syystä tai toisesta saaneet/etsineet tarpeeksi tietoa rottiensa hoitoon lukevat tätä. Kiitos. Ja niille jotka etsivät tietoa rottiensa oikein hoitamiseen, Suomen kesyrottayhdistyksen sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa. SKeY:n sivut löytyvät osoitteesta http://www.kesyrottayhdistys.fi