IRC-Galleria

Se on vähän muotopuoli ja sen pää on niin painava että se ei oikeastaan voi tehdä mitään muuta kun makailla tai angstata mut IRL se on oikeesti ihan söpö ;;___;; ♥ Sen vartalo oli tosiaan tehty joskus 2004 - 2006(en oo oikeest noin huono enää XD) , ja noi pääpalat oli jo kiinni siinä että ei sitten tarvinnu ku "tikata" se ja tehdä silmät ja se on nii lutune nyt.

Mulla on pienestä pitäen ollut ällöromanttisia taipumuksia. Sellaisia sarjakuva-/leffamaisia taipumuksia säästää hienoja suklaakonvehteja ja söpönmuotoisia karkkeja jollekulle erityiselle, kirjoittaa kirjeitä vanhoille kirjepapereille ja senkus lähdet nimeämään.
Isä toi joskus Kiinasta yksittäinpakattuja suklaakonvehteja, jotka oli erityisesti tarkoitettu häitä varten. Mä säästin kaksi semmoista siihen asti, että ne ei ollut enää hyviä, kun ajattelin, että "jonain päivänä. . . " Siinä vaiheessa kun ne syötiin, ne oli aika karmeita itseasiassa. Olin kuitenkin tosi kärsivällinen niiden suhteen.
Sitten toisen kerran isä toi Belgialaisen suklaalevyn, jossa oli jotain ihme marsipaania ja se oli muotoiltu sanaksi "love" (mulla oli siitä joskus kuvakin). Säilöin sitäkin ties kuinka kauan, ennenkuin maistoin sitä yhden palan ja totesin että se on pahaa. Se siitä sitten.
Syy säilöä näitä juttuja oli se että halusin syödä ne jonkun erityisen kanssa tai siinävaiheessa kun mulla olisi jotain erityisiä fiiliksiä jotakuta kohtaan. HA. Onnee vaan.

Mulla on myös taipumus joskus harvoin antaa pieniä omatehtyjä lahjoja erityisille ihmisille ilman mitään pätevää syytä. Löysin nyt kaapinpohjalta yhden keskeneräisen lahjan, jonka halusin joskus antaa yhdelle tietylle henkilölle, mutta en sitten koskaan saanut sitä valmiiksi.

Päätin ommella sen loppuun nyt.

Sen lisäksi päätin että mä lakkaan haikailemasta ihmisten perään, ja keskityn sen sijaan muihin asioihin. Päätin myös, että huomenna kavennan parit housut ja ompelen mahdollisesti hupparinkin, jos innostun.
Todennäköisyys, ettei mitään tästä tapahdu, on hyvin suuri.
Eipä silläkään niin suurta väliä ole, sillä mä sain tänään siivottua ja katoin Nanan ja Nana 2:n.

Sanoin hänelle, että sydämessäni oli ontto kolo.
Hän kysyi hymyillen, voisiko sitä täyttää.
En sanonut mitään. En tiennyt.

asioita, jotka on kivoja

- äiti antoi mulle mukana laukussa pidettävän matkahammasharjan, siltävaralta että mulle tulee joskus spontaaneja ideoita nukkua muissa paikoissa kuin kotona

- mulla on puolikas suklaalevy, ja suklaakuorrutettuja cashewpähkinöitä

- sayCet & Helios & Yann Tiersen & Nobuo Uematsu, mutta pääasiassa sayCet

- muutos

- mahdollisuudet

- Johanna-Kristina muisti mun nimipäivän ♥

- tulevaisuus

- ystävät ja halit ja läheisyys, ja hyvät vatsanpohjatunteet





Haluun ystäviä ja rakkautta, Tuomaksen sanoin.

mäkin haluun seikkailemaan avaruuteen laivoilla ja korvikeisän jonka nimi on Long John Silver ja Morfin :<

ps pidetää merirosvopileet!

- Elokuvissa käynti on ihan jees jos (kun) seura on (oli) sellasta että kesken leffan voi heitellä esim "awkward", "it came to usss, our preciousss" ja "oliks tää muka kirjassa?"

- jos jalkapohjassa tuntee sellasta pistävää kipua jota luulee ensim esimerkiksi tikuksi, kannattaisi tarkistaa asia varmaan; se kipu voi johtua myös esimerkiksi vesikelloista.

- Jos Arnold'sista ostaa donitsin ja ottaa sen mukaan niin pitää pitää huoli ettei kaikki se täyte jää kiinni niihin papereihin.

- Jos on luonnostaan suora tukka niin se kannattais kyllä pitääkin sellaisena; kaikenlaiset kiharayritykset on hyvin säälittäviä kun niistä tulee sellasia laineita.

- Jos facebookissa kommentoi jonkun toisen kuvia, ei tartte laittaa miljoonaa kommenttia kerralla; yksi tai kaksi riittää, kahdeksan on jo ehdottoman naurettavaa. EIKU YHDEKSÄN---- yksitoista. PERJANTAI.

- Pitää olla epäselvä, määrittelemätön hahmo että selviää kauhuleffasta hengissä.

- Nään unia edelleen englanniksi (Joku sanoi musta että "Snap that bitch's head off" :( )

- Musiikki on ihanaa

- Oon muodostanu ihmisistä itselleni ongelmia.

- Aa joo, ja vaikka ihmiset vaikuttais kylmiltä online ni ne ei välttämättä oo sitä IRL.

- Mua alkaa ärsyttää toi kolmastoista kuvakommentti facebookissa minkä just sain. . .

We are terrible for each other, and, yes,
we are a disaster.


But tell me your heart doesn't race for a hurricane
or a burning building.


I'd rather die terrified

than live forever.

Mulla on tietokoneen kaukosäädin (kyllä, mun tietokoneessa on kaukosäädin :) ), pussillinen nallekarkkeja ja kaikki Frendien tuotankokaudet. Arvaatteko mitä teen tänään?

Tekstailkaa mulle! *____*

Oon huomannu että tännetulon jälkeen mulla menee päivät aina lagatesssa, turhautuessa ja nukkuessa. Oon jotenkin liian kaukana kaikesta että saisin itteäni innostumaan ja tekemään jotain, kaikki on niin kaukana ettei jaksa alottaa yhtikäs mitään. Kun mulla on tylsää (mikä on usein), mä löydän itseni tuijottelemasta seiniä ja ajattelemasta ihmisiä kuten Emily ja Leslie ja Ashlyn, ja ihmisiä kuten Zack ja Jared ja Luke, ja sitten mä rupean ajattelemaan ihmisiä jotka on Suomessa ja jotka on niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana, ja joilla on aina jotain, tai sitten mä rupean ajattelemaan ihan ketä tahansa.

Mutta jotta tästä ei tulisi ihan turhaa angstientryä jota kukaan ei jaksa lukea, mä oon viimeaikoina tykästynyt esimerkiksi oliiviöljyyn salaatissa, soijaan riisissä, mansikka- ja kirsikkaesansseihin, vitalinea-jugurtteihin, viinirypäleisiin ja suklaariisikakkuihin. Mitenkäs nää liittyy nyt yhtäkkiä ruokaan. No jaa.

Sen lisäksi mua turhauttaa mun huoneen siivous, mutta mä en jaksa siivota, kun ei täällä käy koskaan ketään perheenjäsenten lisäksi, niin mä en oikein näe siinä mitään itua tällähetkellä. Ei tää oikeastaan ole tällähetkellä kovin paha, mutta tarpeeksi sekalainen ja puolivalmis että se jotenkin vaan pistää silmään, toisin kuin joku täyssotku. Täyssotkussa sentään voi aloittaa jostain - tätä vaan ei oo ikinä päätetty, jäänyt vaan sellaiseen melkein valmis - tilaan josta ei jaksa liikkua yhtään mihinkään.

Musta meinaa tulla taas eskapisti, enkä mä oikeastaan jaksaisi semmoista kun elämä on oikeasti paljon kivempaa kun sitä elää eikä vaan makaa sängyllä ja unelmoi. Unelmointi on vaan niin paljon helpompaa.

Mä oon ehtiny muodostaa paristakin asiasta itselleni jo ihan kamalan suuren ongelman, mutta mä oonkin aina tykännyt vähän velloa mun ongelmissa.