IRC-Galleria

Kun vanhus käveli rantaa auringonnousussa, huomasi hän edellään nuorukaisen, joka poimi meritähtiä ja sinkosi niitä mereen. Kun hän tuli pojan kohdalle, kysyi hän, miksi tämä teki niin.

Vastaukseksi hän sai, että rannalle juuttuneet meritähdet kuolisivat, jos ne jäisivät paikoilleen, kun aamuaurinko alkaisi paistaa.

— Mutta rantahan on kilometrejä pitkä, ja meritähtiä on miljoonittain, protestoi toinen. — Kuinka sinun vaivannäölläsi voisi olla mitään merkitystä?

Nuorukainen katsoi tähteä kädessään ja heitti sen sitten aaltojen turviin. — Sillä on merkitystä juuri tälle tähdelle, vastasi hän.

Im over it.
You see Im falling in a vast abyss
Clouded by memories of the past
At last I see

I hear it fading
I cant speak it
Or else you will dig my grave
You feel them finding
Always whining
Take my hand
Now be alive

You see I cannot be forsaken
Because Im not the only one
We walk amongst you
Feeding, raping
Must we hide from everyone

Im over it
Why cant we be together?
Endlessly
Sleeping so long
Taking off the masks
At last I see

My fear is fading
I can't speak it
Or else you will dig my grave
You fear them finding
Always whining
Take my hand
Now be alive

You see I cannot be forsaken
Because I'm not the only one
We walk amongst you
Feeding, raping
Must we hide from everyone

You see I cannot be forsaken
Because Im not the only one
We walk amongst you
Feeding, raping
Must we hide from everyone


***

Kornin ja Disturbedin yhteinen biisi. (:


http://www.youtube.com/watch?v=io2YGgU5iCM

Niin sä tulit varhain väsyksiin,
Petyit niihin puheisiin,
Joissa kaikki on kohta mut ei vielä, vielä, vielä, ikinä, ei.
Kouluun sä menit silmin vihaisin,
Ne sano: "Lapsi on sekaisin"
Ja: "Olisit nyt paremmin."
Jos olet hiljaa ja kunnollinen, tunnollinen,
Niin kaikki on helpompaa,
Muuten joudut katumaan
ja sä mietit:

"Ne ei tahdo mua,
Ne tahtoo Ingalsin Lauran
Essussaan kiltisti tottelemaan. Mut
vielä mä nousen ja maailmalle nauran,
Vielä joskus teen niin kuin huvittaa
Ja niitä kaduttaa."

Tänään sä et jaksanut enempää,
Muiden katseet aina kuin jää.
Joskus perään ne huutaa: "Sä oot hullu, hullu, hulluhan sä oot."
Niin sä päätit lähtee ennen, kuin lyöt.
Pakkasit meikit, ketjut ja vyöt
Ja keskeneräiset kirjoitustyöt
Ja ruotsinopettajan Visan,
Jonka se jätti välitunniksi luokkahuoneeseen.
Sillä sä pääset Lontooseen
Ja sä mietit:

"Ne ei tahdo mua,
Ne tahtoo Ingalsin Lauran
Sietämään kaiken ja anteeks antamaan.
Mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran,
Vielä joskus teen niin kuin huvittaa
Ja niitä kaduttaa."