IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Mulle tulee silloin tällöin viestejä, jossa kiukutellaan, että joku on saanut poliisin takia sakot, kortti on lähtenyt ja muuta vastaavaa. Näissä tapauksissahan ei kuitenkaan yleensä ole ketään muuta syyllistä kuin kiukuttelija itse. Poliisi vain tekee duuninsa ja hönöilijälle on ihan oikein saada sakko hölmöilystään. Sakosta voi tietenkin valittaa ja silloin asiassa suoritetaan esitutkinta. Mitäs sitten jos poliisi oikeasti toimii typerästi tai jopa laittomasti sinua kohtaan?

Poliisi syyllistyy myös rikoksiin ja joka vuosi poliisista erotetaan rikoksien tai muiden syiden takia keskimäärin 5-10 poliisia. Yleisimpiä erottamisen syitä ovat rattijuopumus, pahoinpitely, päihtyneenä töissä, perheväkivalta ja virkatehtävien laiminlyönti. ”Pienemmistä” rikoksista, jotka eivät yleensä johda erottamiseen, ovat yleisiä liikennerikkomukset, kuten ylinopeus. Olisin hyvin huolissani, jos poliiseja ei ikinä tuomittaisi rikoksista, koska se olisi osoitus siitä, että systeemi ei toimisi. Ihmisiä mekin vain olemme;-) On siis sinänsä normaalia, että poliisikin voi olla masentunut, alkoholiongelmainen tai muuten ahdistunut. Työ on kuitenkin melko raskasta ja ihan samalla lailla sitä poliisin omassa elämässä koetaan hyviä ja huonoja hetkiä. Tilastoidut lukumäärät ovat kuitenkin yllättävänkin pieniä poliisien määrään nähden. Työyhteisön tehtävä on puuttua näihin tapauksiin ja ohjata esimerkiksi alkoholin käytön kanssa ongelmissa oleva hoidon pariin.

Olisi myös hyvin epäilyttävää, jos poliisi ei muka ikinä tekisi mitään laitonta. Tutkimuksien mukaan on todella vähän näyttöä siitä, että poliisin rikokset olisivat sen suuntaisia, että niillä haettaisiin taloudellista hyötyä itselleen. Tästä tosin on esimerkki lähiajoilta, kun poliisi varasti sakkorahoja. Pääsääntöisesti poliisi on Suomessa kuitenkin todella ammattitaitoinen ja yksi vähiten korruptoituneista maailmassa.

Poliisin toiminnasta voi antaa palautetta www.poliisi.fi sivujen kautta hyvässä ja pahassa tai voit lähettää postia paikkakuntasi poliisilaitokselle. Eli kun kyseessä on vaikka poliisin turha suunsoitto tai muuten aasimainen käytös, voi toiminnan asiallisuudesta kysellä omalta poliisilaitokselta. Tapauksesta kysellään tämän jälkeen asiaa hoitaneelta poliisilta ja sinulle annetaan vastaus poliisin toimista ja niiden perusteista. Tämä siis tällaisia ”pikkujuttuja” varten, mutta nekin voidaan ohjata eteenpäin poliisilaitoksen toimesta jos aihetta isompaan kaiveluun on.

Jos koet, että poliisi on menetellyt todella epäasiallisesti tai on laiminlyönyt tehtävänsä jollain tavalla, voit tehdä poliisista hallintokantelun näissä vakavammissa asioissa. Kantelu pitää tehdä kirjallisesti, mutta se on muuten vapaamuotoinen. Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin sivuilta löytyy myös valmis lomake tätä varten ja sen voi lähettää myös netin kautta. Kantelusta pitää ilmetä kantelun tekijän kaikki henkilötiedot ja tarkka tapahtumankuvaus. Kantelun tekeminen ei maksa mitään ja kantelun tekijä saa kirjallisen vastauksen. Hallintokantelu tehdään siis joko ylemmälle poliisiviranomaiselle tai ylimmälle laillisuusvalvojalle.

Poliisista tehdään noin 600 kantelua vuodessa eduskunnan oikeusasiamiehelle. Alle viidennes kaikista oikeusasiamiehen käsittelemistä kanteluista johtaa johonkin toimenpiteeseen. Oikeuskanslerille tulee poliisista 200-300 kantelua vuosittain. Viime vuonna vain 16 kantelua johti johonkin toimenpiteeseen, eli suuren osan voi sanoa olleen aiheettomia. Kantelun käsittelijä voi joko saattaa poliisin tietoon tämän virheellisen menettelyn, antaa huomautuksen poliisille tai jopa tehdä rikosilmoituksen poliisista. Kantelun seurauksena voidaan tehdä myös valtakunnallisesti poliisin toimintatapoihin uusia ohjeita ja määräyksiä. Suurin osa kanteluista koskee esitutkintaa ja erilaisia pakkokeinoja. Valitetaan esimerkiksi siitä, että tutkintaa ei ole suoritettu tai se on ollut puutteellista. Myös tutkinnan kesto on yleinen valituksen aihe. Poliisin liiallinen voimankäyttö käsitellään yleensä aina normaalina esitutkintana.

Vakavammissa tapauksissa voit tehdä poliisista suoraan rikosilmoituksen. Tällöin asiassa aloitetaan normaali esitutkinta, mutta tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä, eikä poliisi. Poliisirikostutkintaa ei myöskään suoriteta siinä poliisipiirissä, jonka työntekijä on epäiltynä rikokseen. Rikosilmoituksen voi tehdä vaikka kuulustelun yhteydessä ja poliisin on muutenkin aina otettava rikosilmoitus vastaan jos asiakas tulee laitokselle sen tekemään. On kuitenkin muistettava, että ihan mitä vain höpöhöpö-juttuja ei kannata tehdä, koska niistä voi joutua itse vastuuseen. Ei ole yksi ja kaksi kertaa, kun mieleltään hieman sairaat tekevät rikosilmoituksia siitä, että naapurit salakuuntelevat ja avaruudesta lähetetään säteitä heidän aivoihin. Poliisin on kuitenkin pakko ottaa vastaan tälläinenkin ilmoitus. Kun poliisi sitten tekee päätöksen tutkintapyyntöön, että rikosta ei ole tapahtunut, käy sama tyyppi tekemässä rikosilmoituksen päätöksen tehneestä tutkinnanjohtajasta ja oravanpyörä on valmis. Viimeaikoina on ollut myös puhetta, että poliisille tulisi oma sisäinen tutkinta jenkkimalliin, mutta mitään päätöksiä en asiasta ole nähnyt.

Toivon, että saatte hyvää palvelua poliisilta jatkossakin. Loppuun taas pieni tuttu sananlasku, jonka mukaan joskus asiat voivat mennä vähän kehnommallakin tavalla:
”sitä saa mitä tilaa, ja joskus saa vaikka ei tilaakkaan”:-)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.