IRC-Galleria

BabaBom

BabaBom

^ ElektroMagneettiVäinämöinen ^ ...☺☺☻´ { www.halfSatori.com | www.atMatrix.com }
Kirjoitan parhaillaan kommentaaria kääntämääni Gitan 16. kappaleeseen jossa Krishna kuvailee jumalaista ja pirullista luontoa sekä niiden seurauksia, ominaisuuksia jotka johtavat vapautukseen ja kahliutumiseen.

Alla ensimmäiset kaksi 26 jumalaisen ominaisuuden listasta, nimittäin pelottomuus ja olemassaolon puhtaus.


—o)O(o—


Pelottomuus (abhaya) syntyy kahdesta tekijästä. Ensimmäinen on oivallus Jumaluuden kaikkialla läsnäolevasta luonteesta yhdistyneenä pyyteettömään ja kokonaisvaltaiseen tälle omistautumiseen. Toinen on oivallus ikuisesta tietoisesta itsestä erossa materian maailmasta, karkeasta ja hienojakoisesta kehosta jotka ovat uhkien kohteina pelon tuojat. Nämä oivaltaessaan viisas yogi näkee tasavertaisina niin onnen ja kärsimyksen, turvan ja uhan kuin elämän ja kuolemankin. Pelko syntyy eksistentiaalisesta väärinymmärryksestä.

Olemassaolon puhtaus (sattva-saṁśuddhi) ilmenee tietoisuudesta lähtien eri olemassaolon tasoilla, niin psyykeessä kuin kehossakin. Tietoisuutensa himon ja vihan kahleista vapauttaneen viisaan ajatukset kulkevat luonnostaan puhtaita ratoja, niin ovat puhtaita hänen tekonsakin. Olemassaolo puhdistetaan järjestelmällisesti jumalaista luontoa kehittämällä ja epäpuhtauden monenlaisia aiheuttajia huolella välttäen. Hän, jonka tietoisuus on kirkastunut jatkuvaksi jumaltietoisuuden virraksi, on puhdistanut olemassaolonsa kauttaaltaan.


—o)O(o—
Torstai-yöllä sivulleni ryöppysi valtava määrä valistusta Antikristuksen tulosta, Maitreyasta ynnä muista uuden ajan ilmiöistä. Aiemmin kuulin myös pitkän kappaleen Gobin autiomaan yllä Mongoliassa, Shamballa-nimisessä eteerisessä kaupungissa asuvasta Sanat Kumarasta, jonka herran hengellä täyttyneet ovat itse Vanhaksi Vihtahousuksi tunnistaneet.

Tämä laittoi minut ajattelemaan, myös ihmettelemään. Eilen en asiasta kirjoittanut tahi kommentoinut, vietin paaston ja vaitonaisuuden päivääni.

Suuresti minua hämmästyttää se, että monenlaisia hahmoja ja moderneja tarustoja yhdistetään kristilliseen perimään lainkaan kyseenalaistamatta niiden todenperäisyyttä. Monet ovat saarnamiehet herännäiset jotka kertovat Antikristuksen tulosta, ovatpa jotkut tunnistaneet hänet Maitreya-nimiseksi joidenkin New Age -liikkeiden parissa tunnetuksi oletetuksi messiaaksikin. Toiset taas ajattelevat tulevan Paavin olevan itse Antikristus.

Mutta jospa teille kertoisin totuuden, sanan viisaan ja hengen valaiseman. Näin on rinnassani kutina kuumottava, totuuden torvi näin toitottava.

Tietäkää että Sauron Itse on Saatanan Silmä, Morgoth-Saatanan katse yli valtakuntansa toraisen. Langennut enkeli, Saruman Valkea eli Lucifer, odottaa Loch Nessin järven pohjaan valetussa eteerisessä tornissaan vuoden 2012 koittoa, jolloin on hän tuleva Ihmisen Pojan asusteissa, valkeuden enkeliksi pukeutuen ihmiskunnan perikatoon Kristuksen nimessä johdattava.

Kuten Johannes Kastaja messiaamme tietä raivasi, näin on Morgoth lähettänyt sanansaattajiaan pimeyden valtakuntaa valmistamaan. Henki on antanut meidän tähän päivään mennessä tunnistaa nämä kätyrit: George Bush, Super-Hessu, Terminator (2), Huitzilopochtli (Vasenkätinen Kolibri) ja Madonna. Paljastamme lisää hengen heitä meille vastaisuudessa valaistessa. Pysykää valppaina!

Tämä kaikki tehnee kristillisestä missiostamme vakavastiotettavan aatteen. Minä ainakin uskoisin!

Tässä lienee taustalla samaa strategiaa kuin Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Neuvostoliiton kukistuttua tarvittiin uusi vihollinen, Terrorismi™, kansakunnan yhdistämiseksi ja huomion kiinnittämiseksi pois varsinaisista pöydällä olevista asioista. Ei ole vieläkään tuomiopäivämäärää kirkossa kuulutettu, ei liioin tuhatvuotisen valtakunnan alkua, ja sitä odotellessa pitää jollain keinolla yrittää rivejä pitää kasassa ja henkeä korkealla. Taiston hengessähän sitä hengen yhteyttä syntyy, eikä sen tuoksinassa ole myöskään aikaa pieniä epäkohtia pysähtyä pohdiskelemaan.

Mutta että uskotaan Gobin autiomaan yllä leijuvaan Shamballa-nimiseen eteeriseen kaupunkiin... Ja Valkeuden Veljeskuntaan ja siihen yhteydessä oleviin maailman hallituksiin... Ja Himalayan vuoristossa osista kokoon parsittuun Maitreyaan joka taivaiden halki liiti Lontoon Bangladeshi-slummiin "undercover" -työhön, tulon aikaansa odottaen, jota odotellessa hän on muunmuassa ilmentänyt siunatun kämmenenjälkensä Argentiinalaiseen kylpyhuoneen peiliin...

Ja sitten ihmetellään, että kuinka minä uskon Krishnaan, kun se näyttääkin ihan satuhahmolta. Hymyä aamuun! Aamen! =)
Tämän kirjoitin toisaalle englanniksi. Oletan että valtaosa yleisöstä on kielitaitoisia. =)


—o)O(o—


Sometimes people, owing to a limited perspective on the scope of spiritual practices, are overly obsessed in clinging on to their japa-mala (rosary) to squeeze in a few more rounds of mantras into their daily quotas, to turn the count of 150.000 names into 200.000 and so on and so forth. This obsession, while the essence of the underlying thought and aspiration is sublime without a doubt, frequently leads to forcible and inattentive chanting in distracted circumstances, to prayers that do not touch the heart. Then, revise your perspective.

When times are peaceful, take your mala and chant with your fullest heart. Let every syllable be an expression of your divine yearning. Let no moment go wasted in chanting. Envision your innermost aspirations unfolding before your eyes. You'll find yourself thrilled at the very thought, the premonition of future success will energize you. With this chanting, your progress will be made in leaps, you'll meet your sublime aspirations soon.

When times are turbulent, let your mala rest and transform your environment. Is not the same ista-deva whose names you chant omnipresent, in the hearts of all and at the source of all? Understand the flow of events to unfold with the divine will of your lord, take every instant as an impetus for remembrance. Observe him and her in each moment, in each object, and at all times within you. You do not lose a fraction of a moment in this.

It is not a question of mental superimposition. It is a question of unearthing the existing reality buried under layers and layers of ignorance. Transform your consciousness through constant internal practice into a ceaseless, natural flow of divine contemplations. Your world will be altered. You will be fundamentally altered. Nay, you will attain the unaltered self, your self-conception will undergo a revolution, the minuscule mundane ego will vanish and give way to the consciousness of an eternal, spiritual being.

With the shifted perspective, there is no loss for you in letting your mala rest at times of action and in confronting the world you are faced with, for the same divinity you seek in the name and the mantra is now before your eyes in countless forms. Let not your aspirations for sadhana allure you from the underlying truths of existence and your spiritual pursuit, understand each moment of your life as an opportunity for the most powerful of all sadhanas. Do not become a separatist, for all that is perceived as separate from the lord is nothing but a facade of his mighty illusions.

Remembrance and realization of Radha and Krishna are the heart and substance of reality. Integrate this. It is not a vain, utopian hope. What you believe as attainable is within your grasp, for it is only you who determines the limits of your reach. Surrender under the weight of your karmic situation leaves you hopelessly crippled. Persevere and prevail, for earnest endeavors never go unfulfilled.

Neuvoja meditaatioonTorstai 06.09.2007 19:52

Neuvoja meditaatioon Swami Sivanandan Valo, voima ja viisaus -teoksesta.


—o)O(o—


Jos pahat ajatukset saapuvat mieleesi tehdessäsi Japaa ja meditaatiota, älä käytä tahdonvoimaasi niiden pois ajamiseen. Tulet vain menettämään energiaasi. Tulet vain rasittamaan tahtoasi. Tulet uuvuttamaan itsesi.

Mitä suurempia ponnistuksia teet, sitä enemmän pahat ajatukset tulevat palaamaan kaksinkertaisin voimin. Ne tulevat myös palaamaan piemmin. Nämä ajatukset tulevat voimistumaan. Ole välinpitämätön. Ole vaiti. Ne tulevat pian jatkamaan matkaansa. Voit myös tuoda tilalle hyviä vasta-ajatuksia tai ajatella Ishtasi, palvomasi jumalan, kuvaa ja Mantraa kerta toisensa jälkeen. Rukoile voimallisesti.

Älä koskaan sivuuta meditaatiota edes päiväksi. Ole säännöllinen ja järjestelmällinen henkisissä harjoituksissasi. Syö Sattvista* ruokaa. Hedelmät ja maito auttavat mielen keskittymisessä.


—o)O(o—


* Ruoan hienojakoisimman osan sanotaan muodostavan mielemme; olemme sitä mitä syömme. Sattvisen eli hyvyyden täyttämän ruoan pariin lasketaan esimerkiksi maito, hedelmät, vihannekset ja vilja. Tamasin ja Rajasin eli pimeyden tietämättömyyden ja intohimojen voiman täyttämiä raaka-aineita ovat esimerkiksi liha, kala ja kananmunat. Liiallinen mausteiden ja öljyn käyttö johtaa haittavaikutuksiin, kuten myös vanhentunut ja epämääräinen ravinto. Anna ravintosi tukea mielesi kirkkautta.

Nanda Ke Ananda BhaiyoKeskiviikko 05.09.2007 22:59

Päivän iloinen laulu. =)


—o)O(o—


nanda ke ānanda bhāiyo jaya kanhaiyā lāl kī /
jaya kanhaiyā lāl kī jaya kanhaiyā lāl kī //

"Hän on Nandan autuus, veljet! Eläkoon pieni Kanhaiya!
Eläkoon pieni Kanhaiya! Eläkoon pieni Kanhaiya!"

hathi dīnī ghoḍā dīnī ane dīnī pālakī /
nanda ke ānanda bhāiyo jaya kanhaiyā lāl kī //

"Norsuja hän lahjoitti, hevosia ja kantotuoleja!
Hän on Nandan autuus, veljet! Eläkoon pieni Kanhaiya!"

javāneń ko hāthi ghoḍe buḍḍheń ko palki /
nanda ke ānanda bhāiyo jaya kanhaiyā lāl kī //

"Nuorukaisille antoi norsuja ja hevosia, vanhuksille kantotuoleja!
Hän on Nandan autuus, veljet! Eläkoon pieni Kanhaiya!"


—o)O(o—


Hyvän tapahtuman kuten lapsen syntymän yhteydessä tapana on lahjoittaa avokätisesti kaikille paikalle saapuneille, kenelle mitäkin — ruokaa, vaatteita, rikkauksia, lehmiä, tai laulun mukaan norsuja, hevosia ja kantotuoleja. =)

Nandotsava - Gokulan suuri festivaaliKeskiviikko 05.09.2007 22:45

Krishnan syntymäpäivän jälkeen vietetään Nandotsavaa, Nandan eli Krishnan isän suurta festivaalia tämän kauniin lapsen juhlaksi. Riemun ja autuuden aallot vellovat kautta Gokulan, ei löydy kylästä sieluakaan joka ei juhlaan osallistuisi, joka ei tätä ainutlaatuista lapsukaista rakastaisi.

Ystäväni K. K. (Krishna Kanhaiya), eräs paikallinen nuorukainen, kutsui minut mukaansa Gokulan kaupunkiin festivaaliin osallistumaan. Hänen enonsa asuu Gokulassa, on siellä tunnettu hahmo, paikallinen pappi ja monien opettajakin. Aamuseitsemäksi saavuin K.K.:n talolle, liikkeelle lähdimme kahdeksan pintaan. Radha-kundalta autoriksa vei meidät Gokulaan vajaassa tunnissa.

Saavuttuamme kadut olivat jo ihmisiä täynnään. Istuimme ensin enon talolla puolisen tuntia, tarjosivat pientä välipalaa — vinon pinon makeisia ja pikkusuolasta. Mukana oli eräs Gokulalle yksinomainen makeinen jota ei kuulema missään muualla valmisteta, ja jonka nimi ei mieleeni painunut...

Ensimmäinen etappi vei kohti pyhää Yamuna-jokea, jonka rannalla teimme enon johdolla pienen palvontaseremonian jossa joelle uhrattiin maitoa ja makeisia. Sieltä matka jatkui kautta Gokulan katujen temppelistä temppeliin, kiersimme osaavassa opastuksessa läpi kaikkien alueen tärkeiden paikkojen. Olin alueella ennenkin käynyt muutamaan kertaan, mutten koskaan näin syvällisesti. Juhlatunnelman täyttämä kylä raikui musiikista, täynnään riemutunnelmaa.

Caturtha Pitha -nimisessä temppelissä keinui pieni Krishna keinussa, vieressä pieni orkesteri lauloi seesteistä mutta riemun täyttämää lauluaan. Totesin enolle, "Is mandir mem bhav to bahut sundar hai" — "Tässä temppelissäpä on tunne kovin kaunis..." Hän kertoi sen olevan Pushti Marg -perinteen temppeli, valoitti myös tunnelman syytä.

"Pujassa ja sevassa, palvonnassa ja palveluksessa, on suuri ero. Pushti Marg (armon tie) on tie jota täyttää läheinen rakkaus ja palvelus Jumalalle, Maryada Marg (kunnioituksen tie) etäisempi ja muodollisempi luonteeltaan." Samoista käsitteistä puhui Sri Chaitanya termein Raga Marg (viehtymyksen tie) ja Vidhi Marg (sääntöjen tie).

Temppelikierroksen jälkeen kello lähestyi yhtätoista ja varsinaisen Nandotsava-festivaalin alkua. Päätemppeleistä alkanut musiikin ja tanssin säestämä kulkue johti Nandan Aukiolle, jossa juhlinta jatkui puolisentoista tunnin ajan. Nandan Gokula oli paimentolaiskylä täynnään luonnon antimia, riemun festivaaleihin kuului maidon, jogurtin, voin ja makeisten yltäkylläisyys — ja näin myös tänään, kulkueen mukana oli lukemattomia saviruukkuja täynnään kurkumalla värjättyä jogurttia, jonka annettiin vapaasti lentää kaikkialle, jättää riemukkaat keltaiset merkkinsä jokaiseen juhlijaan.

Festivaalilavalla olivat tradition vanhemmat ja tapahtuman järjestäjät, olipa myös Krishnaksi puettu sievä pieni poika keinuun istuutuneena ja huomion keskipisteenä. Ei näkynyt yleisössä ihmistä, joka ei sydämessään olisi tanssinut, aukiolla tanssivat useat sadat osallistujat. Minä mukaanlukien, totta kai. Raikasi laulu iloinen, "Nanda ke ananda bhaiyo, Jai Kanhaiya Lala ki!" — "Hän on Nandan riemu, veljet! Eläköön, pieni Kanhaiya!" Kanhaiya on eräs Krishnan lempinimistä.

Ensimmäisen vartin ajan tanssin tunnelma haki omalta osalltani hienosäätöä, en päässyt kiinni siihen rakkauden virtaan, jonka olisi lävitseni kuulunut kuohua. Aika muodonmuutoksen, sisäisen ja ulkoisen. Sakhi-bhava. Kiedoin ylävartaloa peittäneen chadarini ylleni sari-hameen tavoin, alkoi tanssi Vrajan paimentyttöjen tyyliin. Ja siellä oli taivaiden avain; näiden jumalatarten tunteet, Krishnalle rakkaimpien, ovat henkisen täyteyden taivaanlaki. Kuuman keskipäivän tanssia jatkui reilun tunnin verran. Makeisia ja hedelmiä satoi lavalta yleisön joukkoon virtanaan. Jogurtista mutainen ja liukas maa antoi oman panoksensa koreografian sulavuuteen, jos vaikka asettikin samalla sille rajansa.

Tapahtumaa videoivat useiden kanavien toimittajat, sen myötä myös tanssini askeleet kulkivat lukemattomien ihmisten koteihin. Pyysivätpä vielä haastattelun kolmelle kanavallekin tapahtuman päätteeksi, yhdelle paikalliselle ja kahdelle kansalliselle TV-asemalle puhuin Krishnan kauneudesta ja rakkaudesta sekä festivaalin riemusta. Kymmenen tuhannen kylälle tänään saapuvan joukossa olin lienee ainoa ulkomainen.

Tapahtuman päätteeksi suuntasimme takaisin enon talolle, he olivat valmistaneet maukkaan aterian festivaalin kunniaksi. Ei liian suuri, ei liian pieni — täsmälleen sopiva ja hyvää tunnetta täynnään. Hienoja ihmisiä nämä, tykästyin heihin runsaasti. Varmasti tulemme tapaamaan uudelleen.

Paluumatkalle lähtiessämme totesimme reilun puolen tunnin etsiskelyn jälkeen kuljettajamme lähteneen livohkaan autoineen. Mikä lie miehelle tullut, ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Paluu sujui mukavasti ensin kahdella tempo-riksalla. Kuvittele sardiinipurkkiin pari tusinaa ihmistä, ymmärrät mistä on kyse; täällä on kaikki erilaista ja hämmästyttävää.

Mathuran kaupungissa törmäsimme sattumalta erääseen K. K.:n ystävään moottoripyörinensä, samaan suuntaan matkalla. Kolme ihmistä kasseineen mahtui mukavasti Honda Heron kyytiin, matka kohti Radha-kundaa. Jaa mitä kypäriä? Näkeehän niitä täällä aina joskus sunnuntaisin. Täällä kaikki on "Hare Krishna Hare Rama", kuten eräs kuljettajani ammoin totesi mainitessani hiukka hiljempaa ajosta.

Päivä oli täysi ja kaunis. Itse asiasiassa sanoisin, että kyseessä oli kenties paras festivaali johon olen ikinä täällä osallistunut. Paikallisissa on taikaa, ei jätä kylmäksi heidän luonnollinen rakkautensa Krishnaan.

Ohjeita mielelleKeskiviikko 05.09.2007 20:20

Katkelma Swami Sivanandan teoksesta "Valo, voima ja viisaus".


—o)O(o—


Kuten Aurinko kerää kaikki säteensä auringonlaskun aikaan ja sulautuu horisonttiin, kerää kaikki mielesi hajaantuneet säteet ja sulauta ne Kaikkivaltiaan Herran Lootusjalkoihin.

Älä anna mielesi nautiskella, älä ole sille hempeä. Kehitä rakkauden, nöyryyden, Jumalaisen Myötätunnon je säyseyden henkeä kuten Herra Buddha. Hoivaa sairaita. Auta ja lohduta ahdingossa olevia ja pettyneitä. Tulet Jumalaiseksi.

Kehitä kestävyyden voimaa. Avaa itsesi korkeammalle henkiselle tietoisuudelle. Kiinnitä mielesi Herran Lootusjalkoihin. Rukoile armoa, valoa, voimaa, rauhaa ja tietoa. Tulet varmasti ne saamaan. Tulet saavuttamaan Korkeimman Ilon.


—o)O(o—

Pitkä kaunis päiväKeskiviikko 05.09.2007 01:31

Yön seremoniat hoidettu ja Krishna nukkumaan mennyt. Pitkä ja kaunis päivä takana.

Aamulla tietty aloitettiin aamumeditaatioilla yms. rutiineilla. Päivällä sitten iski jo väsy, kun eilinen ei ollut sellainen oppikirjan mukainen täyspaastoon valmistautumispäivä... Tunti räminä-kulkuvälineellä kuumana päivänä naapurikaupunkiin, siellä useampi tunti asioita, paluu myöhään iltapäivällä. Huh.

Auringon pahimman paahteen mentyä ohi iltaviiden jälkeen kävin pitkästä aikaa Govardhana-kukkulalla tekemässä parikraman eli kierroksen ympäri. 21 kilometriä ja vajaa nelisen tuntia, rutiinia kun on niin meni aika vauhdilla. Mutta täyspaasto ja kuuma päivä keräävät lämpöä kehoon vaikka iltasella liikkeellä olinkin; kierros päättyi pulahdukseen Radha-kundan lammessa. Johan mahdoinkin siellä kelluskella hyvän aikaa.

Kotiin palattuani laulujen aika; tunnin verran siinä lienee humahti. Intensiivistä välillä niidenkin kanssa, kokemukset jotka välillä heräävät pitkän joogaharjoituksen tuloksena saattavat putkahtaa pintaan jo muutaman minuutin kirtanan eli pyhien laulujen jälkeen, jos niihin laittaa täyden sydämensä.

Keskiyöllä Krishnan kanssa kaksin häärättiin, koko kylvetysseremonia ja päätteeksi suitsukkeita ja kukkasia. Ja lopuksi Krishna nukkumaan. Itse käväsin vielä päätteeksi vilpoisessa suihkussa... Täällä tekee kuumuus taas paluutaan, monsuuni alkaa olla ohi.

Huomiseksi minut kutsui eräs tuttavani Gokulaan, Krishnan varhaisen lapsuuden seudulle, jossa on Nandan ja Yashodan, Krishnan isän ja äidin, talo, lukuisia temppeleitä ja kauniita paikkoja. Nandotsava eli Nandan riemun festivaali on tapahtuman teema, juhla vastasyntyneen Krishnan johdosta. Tällä alueella asuvat hänen sukulaisensa, ja siellä tietty juhlaa riittää. Siitä raportoidaan huomenissa iltaa kohti.

Nyt pian nukkumaan, kello on jo yksi ja aamulla pitää seitsemältä jo lähteä liikkeelle, sitä ennen saada aamurutiinit hoidettua. Ja paasto rikottua, ensin veteen liotettua kandisokeria jossa sitruunamehua, suolaa ja mustapippuria --- antaa energiaa ja huuhtoo sisukset --- ja tunnin päästä jotain kiinteämpää. Tuntia ei ole aikaa kun aurinko nousee vasta kuudelta, mutta enpä varmaan omenaa ihmeellisempää syökään. Gokulassa kuitenkin sitten tarjoavat enemmän kun pystyn syömään, nämä vieraanvaraiset paikalliset.

Krishnan syntymäKeskiviikko 05.09.2007 00:29

Krishna ilmestyi noin 5000 vuotta sitten tänä päivänä, eli Bhadra-kuukauden pienenevän puoliskon kahdeksantena päivänä puolelta öin. Alla vapaasti käännettynä kuvaus silloin vallinneesta ilmapiiristä. (Bhagavata 10.3)


–o)O(o–


"Krishnan hyväenteisen syntymän aikaan koko maailmankaikkeus täyttyi kaikilla hyvyyden, kauneuden ja rauhan ominaisuuksilla. Taivaalla vallitsivat Rohini-tähtikuvio ja Asvinin kaltaiset tähdet. Aurinko, kuu ja muut planeetat ja tähdet olivat kaikki levossa.

"Kaikki suunnat näyttivät suunnattoman miellyttäviltä, kauniit tähdet tuikkivat pilvettömällä taivaalla. Monin kylin, kaupungein, jalokivin ja vehrein niityin koristeltu maa oli joka suhteessa hyväenteinen. Joet virtasivat kirkasta vettä täynnään, lootuksia ja liljoja täynnään olevat järvet olivat suunnattoman kauniita.

"Täynnä kukkia ja lehtiä olevissa puissa ja kasveissa käet ja mehiläiset lauloivat konserttiaan jumalten iloksi. Raikas tuuli puhalsi tuntoaistia ilahduttaen ja mukanaan kukkien tuoksua kantaen. Pappien sytyttäessä uhrituliaan tulet paloivat vakaina ja kirkkaina, tuulenvireen niitä vaivaamatta.

"Näin, Syntymättömän ollessa ilmestymäisillään, ahdingossa ja vainojen alla eläneet papit ja pyhimykset tunsivat suurta rauhaa sydäntensä sopukoissa, ja ylhäisiltä planeetoilta kaikuvat taivaallisten rumpujen äänet täyttivät maan. Kinnarat ja Gandharvat lauloivat, Siddhat ja Caranat esittivät rukouksiaan, Vidyadharat ja Apsarat tanssivat riemuissaan.

"Tietäjät ja jumalat antoivat kukkien sataa riemumielin. Pilvet kokoontuivat taivaalle ja päästivät pehmeitä valtameren aaltojen pauhua muistuttavia ukkosen jyrähdyksiä. Yön syvässä pimeydessä jokaisen sydämessä asuva Vishnu ilmestyi jumalaisesta äidistään Devakista aivan kuten täysikuu nousee itäisellä taivaalla."


–o)O(o–


Tätä syntymää juhlistetaan tänään keskiyöllä lauluin ja Abhiseka-seremonialla. Seremoniassa Krishnan patsas kylvetetään Pancamritalla eli viidellä nektarilla: maidolla, jugurtilla, gheellä, hunajalla ja sokerivedellä, sekä lopuksi vedellä, joita kaadetaan yksi toisensa jälkeen hänen ylleen. Valtavat määrät Krishnan ihailijoita ja palvojia kokoontuu temppeleihin tätä pyhää seremoniaa todistamaan; ilmapiiri sädehtii rakkautta ja toivoa.

Täällä on keskiyöhön kolme minuuttia aikaa; tämän pituisena päättyköön tämän päivän päiväkirjamerkintä. Tässä vielä kaksi kuvaa illan alttariltani: Madhava - Madhava

Rukoukset ja hymnit: AudioTiistai 04.09.2007 01:40

Vielä audio tähän aiemmin laittamiini rukouksiin ja hymneihin. Joidenkin rytmit ovat hiukka monimutkaisia, pitkiä säkeitä kun ovat.

http://www.klimtemppeli.com/download/files/audio/barhapidabhiramam_mrigamada_tilakam_128kbps.mp3