Kysymys ChatGTP:lle
Antoiko Lenin Suomelle itsenäisyyden 'vahingossa'?
Vastaus on ajatuksia herättävä
Leninin ja Neuvosto-Venäjän päätös tunnustaa Suomen itsenäisyys on aihe, joka on synnyttänyt paljon keskustelua ja tulkintoja historiantutkijoiden keskuudessa. Väite, että Lenin olisi “vahingossa” antanut Suomelle itsenäisyyden, on yksinkertaistettu tulkinta tilanteesta, mutta siinä on tiettyjä kiinnostavia näkökulmia.
Taustaa: Suomen itsenäistymisen konteksti
• Venäjän vallankumous 1917: Venäjän keisarikunta kaatui helmikuussa 1917, ja tilalle tuli väliaikainen hallitus, joka menetti nopeasti otteensa vallasta. Bolshevikkien lokakuun vallankumous marraskuussa (gregoriaanisen kalenterin mukaan) 1917 toi Leninin ja kommunistit valtaan.
• Suomen asema: Suomi oli ollut Venäjän suuriruhtinaskunta vuodesta 1809, mutta sillä oli laaja autonomia. Vuonna 1917 vallankumousten aiheuttama sekasorto Venäjällä tarjosi Suomelle tilaisuuden hakea täyttä itsenäisyyttä.
Leninin ideologia ja päätös tunnustaa itsenäisyys
Lenin ja bolševikit tunnustivat Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917 (juliaanisen kalenterin mukaan 18. joulukuuta). Päätökseen vaikuttivat seuraavat tekijät:
1. Leninin kansallisuuspolitiikka:
• Lenin ja bolševikit ajoivat periaatetta, että kansoilla oli oikeus itsemääräämiseen, mukaan lukien oikeus erota Venäjästä. Tämä oli osa Leninin pyrkimystä tehdä bolševikeista houkutteleva voima monikansallisessa entisessä keisarikunnassa.
• Leninin näkökulmasta tällainen periaate olisi pitkällä tähtäimellä eduksi kommunistiselle liikkeelle, koska hän uskoi vallankumouksen leviävän muihin maihin, myös Suomeen.
2. Realistinen arvio Venäjän tilanteesta:
• Venäjän sisällissota oli alkamassa, ja bolševikit tarvitsivat keskittyä oman valtansa vakiinnuttamiseen Venäjällä. Suomen irrottaminen vähensi heidän huoliaan toisella rintamalla.
• Lenin ei halunnut käyttää voimiaan pienen Suomen pitämiseen osana Venäjää, kun hänen täytyi kamppailla suuria vihollisia vastaan kotimaassa.
3. Taktinen päätös:
• Lenin saattoi uskoa, että Suomen itsenäisyys olisi väliaikaista. Hän arveli, että Suomi liittyisi takaisin Neuvosto-Venäjän vaikutuspiiriin joko kommunistisen vallankumouksen kautta (mikä myöhemmin ilmeni vuoden 1918 Suomen sisällissodassa) tai muiden poliittisten keinojen avulla.
“Vahinko” vai strateginen virhe?
Väite “vahingosta” viittaa siihen, että Lenin ei täysin ymmärtänyt Suomen ja Venäjän suhteiden pitkäaikaista vaikutusta. Kuitenkin:
• Ei vahinko, vaan tietoinen päätös: Leninin päätös perustui hänen ideologiaansa ja käytännön poliittisiin tarpeisiin. Se ei ollut vahinko, vaan taktinen kompromissi, jossa Neuvosto-Venäjä luopui hetkellisesti vaikutusvallasta Suomessa.
• Yllättävä seuraus: Lenin ja bolševikit saattavat kuitenkin olla aliarvioineet Suomen halukkuuden pysyä itsenäisenä ja länsimielisenä. Suomen sisällissodassa vuonna 1918 punaiset kärsivät tappion, ja Suomi suuntautui pysyvästi pois Neuvosto-Venäjän vaikutuspiiristä.
Johtopäätös
Leninin päätös tunnustaa Suomen itsenäisyys ei ollut “vahinko”, vaan osa hänen ideologista ja taktista lähestymistapaansa. Hän saattoi kuitenkin aliarvioida Suomen itsenäisyyden pysyvyyden ja sen pitkän aikavälin merkityksen Neuvosto-Venäjän geopoliittiselle asemalle. Tästä näkökulmasta voi ajatella, että päätös ei tuottanut Leninin toivomaa lopputulosta.