IRC-Galleria

RaskNaks

RaskNaks

, sisältää fenyylialaniinin lähteen

Selaa blogimerkintöjä

Pääsi jäinenTiistai 22.04.2014 01:37

Mökkikausi tuli avattua kun pitkänäperjantaina lähdin pitkästä aikaa mökille. Aurinkoiset säät hellivät olan takaa; harvoin pystyy pääsiäisenä mökillä kulkemaan t-paidassa. Grilli, sauna ja yleinen mökkifiilis toimivat kyllä kimpassa hyvin ja nyt on mieli levännyt ja valmis uusiin arjen haasteisiin.

Lauantaina tuli taas musisoitua Tapsan kanssan. Hienoa, että suvussa on tätä musiikillista perinnettä ollut ennenkin. Soitot menevät vieläpä aina mallikkaasti Tapsan kanssa. Puhdas suoritus, kuten aina. Sunnuntaina sen sijaan saatiin Wili perheineen vieraaksi möksälle. Mies ei ollutkaan 15 vuoteen käynyt maisemissa, niin kyllä olikin jo aika. Sunnuntai ilta sen sijaan toilailtiin Sinin ja Samun kanssa. On se kumma, että aina pitää soittaa kun tavataan. Maksalaatikkomies...Maksa laatikko mies!

Mutta ei jotain hyvää ettei jotain huonoakin: suuresti arvostamani isoeno Veka on huonossa kunnossa sairaalassa ja tämä olikin ensimmäinen kerta mökkimaisemissa kun Veka ei ollut kotonansa (hänen kotinsa nököttää siis meidän mökkirykelmän kupeessa). Mutta niinhän se menee: ne vahvimmat miehet ei ehjiksi jää. Onneksi sentään iloa toi Vekan Nuppu-koira, joista me otimme nyt loman aikana päävastuun. Tämä seurallinen ja lihava neiti oli kyllä aika paikalla kun joku ravisteli taskuja. Ties vaikka sieltä olisi joku herkku löytynyt...

Tänään saavuin mökiltä kotiin ja miltein suoraan läksin Kelliksen kautta Järvenpäähän asuntoesittelyyn. Täytyy sanoa, että mukavan kodikas kämppä oli kyseessä ja nyt onkin jännityksen alla josko meille Lindan kanssa ensikoti siitä tulisi. Tieto tulee tällä viikolla ja muutto olisi jo ensi viikolla!! Kynnet on pureskeltu jo jännitksen merkiksi.

"Työnnä nenäs kattokruunuun pääsiäisenä."

Valossa keväänMaanantai 14.04.2014 18:19

"Näyttää ysärille" sanoin ja vedin katseeni takaisin ikkunasta.
Kaiku toisti lauseen ja jätti minut taas yksin.

Mieli harhaili tulevaan ja kavahti mennessään liian pitkälle.

Kiroan ihmisiä, vaan en valita.
Kuitenkin katkonainen uni tulee ottamaan vielä yliotteen.

Tiedän sen.

Silmäni eksyivät valoon ja se sai minut hymyilemään.
Kevät tulee määrätietoisesti, ketään kumartamatta.

Tokkurainen mehiläinen ikkunalaudallani yrittää sisäistää tilannetta.

Kun hän kolmannen kerran putoaa,
hän turhautuu ja lentää pois.

Väsyttää ja silti kaikki on niin täydellistä.

Voi olla rikas Tallinnassa ja Suomessa PAKeskiviikko 09.04.2014 00:08

Vastapainoksi edelliselle viikonlopulle oli mukava viettää Lindan kanssa rauhaisaa kotiviikonloppua. Katsoimme läpi leffat Liisa ihmemaassa (2010-versio), Sinkkuelämää 2 ja Hithcock. Saimme samalla kulutetuksi Filkkari-lahjakorttimme ja hyvä niin, sillä tuo Mäntsälän rainalainaamo lopettaa toimintansa huhtikuun lopussa. Mistä me sitten vuokraamme leffat?!?

Sunnuntai-iltana matkasin Helsinkiin Maarit-tädin riesoiksi ja seuraavana päivänä lähdimme päiväristeilylle Tallinnaan. Viro oli entisensä, mutta tälläkerralla jäi paljon paremmat muistot kun ei ollut pääkipua ja oksetusta seurana. Ratikalla matkasimme Kopliin asti nauttimaan Viron pelottavan halvoista juomista ja ruuista. (Ratikkapiletti vain 1,60, Suomessa 3,00!!! Joo ja on sitä paitsi maksullinen vain turisteille!). Venäläisen torin kautta takaisin keskustaan ruokailemaan ja juomailemaan lisää. Punaviinikastike ja röstiperunat antoivat villisialle varsin mukavan säväyksen.

Superalkosta taas sievoiset ostokset ja loput laivalta. Lonkeroa ja siideriä menovedeksi, Baileyssiä herkutteluhetkiin, Finkkua hienompiin päihtymisiin, Vergiä huonoihin päihtymisiin, Pisang Ambonia kesäkauden kukoistukseen, Bushmillsiä yksinäisiin iltoihin ja pari kolmen euron likööripulloa matalan hinnan vuoksi. Näillä pitäis taas hetko pärjätä.

Nyt nautin lämpöisestä kotiolosta ja huomenna paluu arkeen ja työmaan pallille.

...jatkoa edelliseenSunnuntai 30.03.2014 16:53

Tässä tekstissä ympyrä sulkeutuu kuin tyhjentyneen Vergi-pullon korkki. Kolmen päivän ryyppyputki on takana ja samalla todistimme Agistuksen kanssa olevamme vielä nuoria idiootteja, ei täysikasvuisia. Ei missään nimessä.

Samoilimme Akin ja Jennan kanssa Tavastialle kahdeksan pintaan, jossa taiteilija Samuli Putro aloitti keikkansa muutaman tunnin perästä. Miehellä oli mukaansatempaava lavakarisma ja nipullinen helvetin hyviä kappaleita. Uusimman levyn lisäksi kajahti ilmoille mm. sellaisia helmiä kuin Hoidetaan kämppä Berliinistä, On elettävä huolella, Älä sammu aurinko, Anna nyt, Arktiseen limboon ja Mitäpä jos. Tuoreimman levyn hienoimpiin helmiin lukeutui Kellot kappelin, Milloin jätkät tulee, Taitekohdassa ja Totutusta poiketen. Herra Ryyti sai myös koko Tavastiallisen ihmisiä tietämään, että on työtön....

Jenna varjeli seuraavaa työpäiväänsä ja lähti miltein heti kotiin keikan jälkeen, paitsi käytiinhän me siinä jossain yhillä... Me jatkoimme Akin kanssa hyvillä mielin, täynnä nuoruuden intoa Milliklubille, jossa hengailimme muutaman tunnin.

Lauantai-aamu alkoi hivenen pahoissa oloissa, mutta siinä päivän mittaan sitten tuli haukattua raitista ilmaa ja luokattoman kallis lihapasteija merenrantakahvilassa, ja pääsi taas kisakuntoon. Kirjanjulkkareihin Järvenpäähän siis kuuden jälkeen ja humalatila päälle taas. Tuttuja naamoja, Jekkua, herra kirjanjulkaisijan konsertti, Korona & Carisma ja bussilla kotiin. Järjen äänenä mukana sompaili Tötsy-Tetsu.

Kokemuksena varsin avartava tämä ns. Vergi-trilogia, mutta voin luvata ja vannoa etten hetkeen koske alkoholipitoisiin juomiin. Kiitos ja kumarrus!

Hullu HelsinkiPerjantai 28.03.2014 19:00

Ensinnäkin, on outoa kirjoittaa blogia kun viikonloppu on vasta alussa. Olkoon tämä siis eräänlainen väliraportti tulevastamenevästä viikonlopusta. Eilen siis pörähdin taas Helsinkiin saunottelemaan ja samalla ilmoille heitettiin ajatus Vergi-haasteesta. Tätä ryyppytrilogiaa siis varjostaa haaste, jossa pyrimme Akin kanssa tyhjentämään tänä aikana Vergi-pullon ilman lantrausta, ilman armoa.

Korkkasimme terassikauden ja kävimme Jennan kera syömässä Vespassa. Tässä muutamien tunteroisien päästä olisi luvassa Samuli Putron konsertti Tavastialla ja huomenna vielä piipahdetaan kirjanjulkkareissa Järvenpäässä.

Päivän aikana on läheisyydessämme hämmennystä herättänyt peräti kaksi naispuolista, enemmän ja vähemmän hullua henkilöä. Toinen lyöttäytyi keskusteluumme Vltavan terassilla puhuessamme hampurilaisien kooista. Nainen huikkasi meille viereisestä pöydästä ja otaksui humoristisesti meidän puhuvan peniksistä. Nainen oli n. 30-vuotias eläkeläinen, joka vitsaili kolmeen otteeseen myyvänsä itseään ja pummaavan tuoppeja himokkailta miehiltä. Varsin kyseenalaista.

Toinen nainen oli vanhempi ja istui ratikassa. Koko 20-minuuttisen matkan ajan nainen veti yksinäistä monologia elämänsä tapahtumista ja yleisistä valittamisen aiheista, kuten verotus. Hulluinta tässä oli se, että nainen oli täysin asiallinen puheessaan ja muisti 90-luvun alun kaikki poliitikot. Asiallista tekstiä hullupaketissa. Jep. Varsin kyseenalaista. Noh, keikkaa odotellessa.

Päivän biisi: Samuli Putro - Kellot kappelin

Retro-spektaakkeliMaanantai 24.03.2014 13:39

Vinyylilevy. Tuo entisaikojen kovin juttu, nykypäivän naurahduksien saattelema retroilmiö vuosien takaa. Ei ne ihmiset suotta arvosta tätä vanhaa musaformaattia; onhan siinä toki parempi äänenlaatu ja soundit on jotenkin "puhtaammat". Tietenkään tähän samaan puhtauteen en lue kaikenmaailma rahinoita ja napsahduksia, jotka tulevat levyn aikana tutuksi. Itsekin omistan nipun älppäreitä, joskaan en niitä aktiivisesti kuuntele. Tosin aina silloin tällöin puraisee levarikärpänen ja pistän Eppujen Kahdeksannen ihmeen kierroksille. Ja joitain singlejulkaisuja tulee myös kulutettua.

Suurimmat harvinaisuudet olen vienyt digitalisoitavaksi Helsingissä sijaitsevaan ReelOne-liikkeeseen. Suosittelen lämpimästi jos jollain on harvinaisuuksia hyllyssä ja vinyylisoitin kaatopaikkakunnossa. Tälläkin hetkellä itseasiassa muutama biisi odottaa digitalisointia siellä. Itse kuulun sukupolveen, jossa CD-levyt olivvat jo massatuotannossa ja vinyylien aika alkoi olla ohitse. Nykyään tuntuu pöyristyttävältä, että ennen piti kesken levyä mennä kääntämään se (!!!) No kaikki entiset nuoret tietää tämän kuuluneen musiikinkuunteluun. Minä en.

Tunnen jopa itseni vanhaksi kun aktiivisesti ostelen vielä CD-levyjä. Tässä vuosia takaperin rakas ulkoinen kovalevyni kosahti ja kaikki tuhannet kappaleet hävisivät sen myötä ja siitä lähtien olen ikään kuin tukenut CD-formaattia. Minulla täytyy olla musiikki käsinkosketeltavana versiona. Jopa netistä ostamani levyt olen pyrkinyt välittömästi polttamaan CD:lle. Ja suhteellisen runsaat CD-kirjastot minulla onkin, enkä sitä yhtään häpeä.

Jopa C-kasetteja löytyy minulta runsaat määrät. Noin kymmenen vuotta takaperin ne oli minulle musiikkimuotoja siinä missä muutkin ja nauhoittelin monta kymmentä kasettia auto-käyttöön. Nykyään olen kuitenkin sen verran hifisöitynyt (sana? -no ei oo!) että c-kassut ovat jääneet pölyyntymään laatikkoon. Ja tähän on yhtenä syynä myös Stockalta ostamani kasetti-laite, jolla siirsin suurimman osan niistä tietokoneelle. Kätevää, eikö? Joskin nyt laite on ilmeisesti mennyt rikki, kun ikivihreät joululaulut eivät solahtaneetkaan kasetilta tietokoneelle tässä taannoin.

Vinyylilevyt tekevät taas tuloaan. Uusia levareita on kaupoissa ja monet levyt julkaistaan LP-formaatissa nykyään. Esim. itseltäni löytyy viimevuonna julkaistu Alangon 'Maailmanlopun sushibaari' niin CD:nä kuin vinyylinäkin. Ja jos joku epäröi äänentoiston laatua näissä platoissa, niin ainakin niissä on kansitaide paljon paremmin esillä. Nykyäänhän ei kansitaiteeseen kannata edes satsata kun ne näkyvät tietokoneella vain suttuisina pikkukuvina, mutta entisiä vinyylikansia voisi jopa kehystää.

Niin tässä taannoin oli puhetta juuri tästä vinyylilevyn takaisin tulosta, mutta aloin miettimään, että tuskin koskaan tulee takaisin VHS-kasetit retro-maineen kera. DVD:t ja BlueRayt ovat niin huippukeksintö, että kukaan tuskin koskaan tulee hihkumaan: "Nyt ollaan retroja, katsotaan Titanic kämäseltä video-kasetilta paskalla kuvanlaadulla! Jee!" Lause, jota koskaan ei tulla sanomaan...

Päivän biisi: Miljoonasade - Pieni elämä

UhkapelittääTiistai 18.03.2014 19:10

Baarissa on varsin mukava kuluttaa aikaa pelikoneella. Joskus olen käynyt myös muuten vaan yksin baarissa parilla lonkerolla ja nyrkkeilemässä euroja pelikoneeseen. Muutaman suuremman voiton jälkeen viime kesänä kuitenkin tätä massia alkoi menemään turhankin paljon kansanterveyden hyväksi. Koska väitän olevani erityisen hyvä itsekurittamisessa, niin lopetin tuon turhan päiväsen rahankuluttamisen kuin seinään. Nyt olen kohta ollut puoli vuotta käymättä lainkaan pelikoneella. En ole toistaiseksi päätöstä katunutkaan.

Muuta uhkapeliä tulee toisinaan harrastettua. Tukevassa nousuhumalassa tulee käytyä välillä black jack-pöydässä kuin herrasmiehet ikään. Aamulla sitä sitten ihmettelee, että minne kaikki rahat on kadonnut tai mistä nämä ylimääräiset setelit ovat tulleet. Kolme kertaa olen lotonnut ja kerran harjoittanut Eurojackpottia, mutta vielä toistaiseksi ei ole onnetar suosinut näissä lajeissa. Pyh!

Eilen voi sanoa, että arpaonni suosi: Casino-arvasta pamahti kahdensadan voitto enkä ole koskaan saanut varmaan yli vitosen voittoa. Lievästi hymyillen kävin tänään noutamassa voitot ja samalla kieltäydyin ostamasta lisää arpoja. En kai minä peliriippuvainen ole? Ehkä olen pikemminkin helpon rahan ystävä. Tai ehkä sittenkin tykkään vain tuhlata rahoja...

Tuhlaamisesta puheenollen, seuraava vironmatka olisi tiedossa 7. huhtikuuta. Sinnehän ne arparahat sitten katoavatkin. Tai viimeistään syyskuussa koittavaan täysylläpito matkaan Kyprokselle. Kiva kuitenkin käydä välillä Suomen rajojen ulkopuolella, vaikka en erityisemmin matkustelusta tykkääkään.

Perinteikäs viikonloppu-kirjoitusTiistai 11.03.2014 16:37

Ystävästäni Akista tulisi oiva poliitikko. Mies osaa olla liukaskielinen ja puhua vaikka Päivi Räsäsen pride-paraatin keulahahmoksi. Näin ollen kun mies soitti sunnuntai-illalla ja pyysi soittelemaan, tartuin oitis kitaraan ja viskipulloon ja matkasin Helsinkiin. Soittotreenejä, Jennan kotiintulo ja viinipullon avaus.

Kuin tikkana nousin maanantai-aamuna jo vähän yli 7 ja odottelin isäntäpariskunnan heräämistä. Kuin kohtalon ivana oli molemmilla krapula ja minä taas pirteä kuin peipponen (vaikka äskenhän vasta vertasin itseäni tikkaan :o) Family Guy ja Putous toimivat herättäjinä sekä tietysti Jennan tekaisema makoisa pasta. Tämä oli jo kolmas visiittini kyseisessä asunnossa 3 viikon sisällä... Tällä kerralla kutsuttiin myös minun tätini "tien toiselta puolelta" käymään kahvilla.

Sitten kiiruhdettiin keskustaan, jossa housuostoksilla ollut Linda oli hiplaamassa syntisen kallista takkia. Kerkesin onneksi ajoissa estämään häntä tekemään mitään hätiköityä. Sitten menimme Vapianoon syömään ja lähdimme bussilla pois. Viiden tunnin unien uuvuttamana kaaduin lähes suoraan petiin ja nukahdin.

"Rauhoittuminen" lienee siis minulle vieras käsite, koska vastikään lauantaina päätin etten lähde Helsinkiin vaikka kuinka pyydättäisi. Ny kuitenkin ikään kuin hyvityksenä otin vastaan tarjotun työvuoron huomiselle päivälle, ainakin itselle tulee parempi mieli kun ei kokoajan juokse vapaalla jalalla. Nyt sen sijaan pohtimaan tulevia matkoja Viroon ja Kyprokselle.

Päivän biisi: Hassisen kone - Hyvä olla

TaitekohdassaMaanantai 03.03.2014 00:24

Talviloman toinen viikonloppu on takanapäin, joskin keskiviikkona menen seuraavan kerran vasta töihin.

Perjantaina lähdin taas kerran viettämään rattoisaa iltaa Akille. Ja iltahan sujuikin oikein mainiosti, pari ylläriäkin tuli matkaan. Noh, ensiksi kävimme katsastamassa Herra Korsteenin kanssa tuoreimman Kummeli-elokuvan. Elokuva täytti kaikki odotukset ja vähän enemmänkin. Se oli ehkä draamallisesti hyppäys pois edellisistä elokuvista, mutta muistuttaessaan debyyttileffaa 'Kummeli Stories', ei siitä voinut olla pitämättä. Taattua Kummelihuumoria tutulla porukalla. Suositan!

Tämän jälkeen lähdimme viettämään Samuli Putro-teemaista iltaa herran tuoreimman albumin tiimellyksessä. Korkkasimme siis 'Taitekohdassa'-levyn ja muutamia alkoholipitoisia juomia. Katselimme Putron videopätkiä ja taustalla soi koko illan luonnollisesti Zen Cafe ja soolotuotanto. Aiemmin Perttu oli kysellyt, että 'koskas mennään Helsingin yöelämään?' ja tämä päivä istui paremmin tähän kuin hyvin. Jätkää en olekaan nähnyt yli puoleen vuoteen niin oli kiva irrotella pitkästä aikaan Pegeliuksen seurassa.

Aiemmin päivällä oli kultapoju-Akille käynyt myös aikamoinen mäihä. Ystävämme Konsta oli soittanut miehelle suorasta NRJ:n lähetyksestä ja kertonut, että Aki on osallistunut tähän-ja-tähän kisaan ja he ottavat nyt radiossa kisaa vastapelurin kanssa aiheena hitaiden kappaleiden tunnistus. Tunnettu musiikinharrastaja Aki hävisi kuitenkin puhtaasti nollille, mutta vastapeluri kertoi, ettei aio kuitenkaan käyttää palkintoa, joten hän luovutti sen Akille (!!!)

Näin ollen minä, Aki, Jenna ja Perttu syyhkäydyimme myöhemmin Milliklubille vip-pöytään, jossa saimme nauttia talon piikkiin skumppaa ja shotteja. Jessshh!!!

Paras krapulalääke tunnetusti on Linda ja meninkin heille sitten lauantaina hyvissä ajoin. Mukavaa välillä vaan olla ja hengata kun tässä on ollut molemmilla kaikenlaisia menoja viime aikoina, eikä ole paljon yhteisestä rauhasta kerinnyt nauttimaan. Noh, pieni piipahdus tosin tehtiin Järvenpään ja Tikkurilan kautta Kodin1:seen, mutta sekin meni mukavasti. Ainoa huono asia oli Lindan mukaan tarttunut 'Joutsenprinsessa'-piirretty trilogia, joita sitten vahtasimme myöhemmin. Mukava viikonloppu takana! Erittäin mukava.

Nyt olen todella väsynyt ja aivan kissankarvoissa (yhteensä viiden eri kissan), mutta onnellinen. Joskin väsymys verottaa sen verran, etten jaksa tarkastaa tekstistä onko kaikki kirjoitettu oikein ja ovatko kaikki pilkut kohdillaan. 'Elämä on välimerkillistä' sanoi saksalainen kun pilkkua nussi.

Päivän biisi: Samuli Putro - Milloin jätkät tulee

PS. Viikonlopun aikana tuli tehtyä parikin hyvää sarja-bongausta. Suosittelenkin kaikille kanssaeläjille sarjoja 'Kimmo' ja 'Skins -liekeissä'.
Lomalla! Sen verran on huhkittu töitä, että ansaitsin tälle vuodelle ensimmäisen hiihtoloman. Eiku hetkinen, paskat minä mitään hiihdä! Talviloman siis! Eiku hetkinen, eihän tuolla ole enää mikään talvi! Joka tapauksessa tässä vietellään mukavaa yhteensä 11 päivää kestämää lomaa.

Loma aloiteltiin mukavasti edellisessä tekstissä mainituilla juhlilla. Akin ja Jennan tupaantulijaiset yhdistettynä minun synttäreihini toimi loistavasti! Tarjoamiset olivat hyviä, boolia riitti, ihmiset olivat mukavia ja tunnelma loistava! Paikalla oli näin nopean muistikuvan mukaan ainakin 16 ihmistä ja 2 kissaa.

Hiljaisuuden jälkeen painuimme Milliklubin oven kautta Mikonkadun Amarilloon. Perkeleen Milli petti taas! Joka tapauksessa hauskaa oli, täytyy järjestää vastaisuudessakin järjestää jossain tällaisia vähän isompia kemuja. Menoa vauhditti mukavasti 3 loistavaa boolia ja Akin ja Jennan antama yllätyslahjapullo, joka paljastettiin 80% Vergiksi korkkaamisen jälkeen.

Perjantaina katsomaan elokuvaa 'Kummeli V', jonka jälkeen on vuorossa Samuli Putro teemainen musiikki-ilta med Agsu. Teema osuu mukavasti Putron neljännen soololevyn julkaisupäivälle.