IRC-Galleria

Kauniit ihmiset vaa tylsistyttää, ime sitä röökiä mut pliis ole hiljaa!

Mä puhun sujuvasti paskaa, snadisti stadii, huonosti totta,
haluisin oppii bamlaa moneyy
Ja mä oon täysin eri maata ku kaikki mua ennen,
muttei ennenkää mikää ollu ku ennen

toiset miettii huomist, toiset miettii juomist
Ens vuonna me kumpiki saatetaa olla jo kuollu
sä et tost minnekkään ainakaa enää nuorru
se on koko illan romanttisinta mitä tuun sanoo
ei märillä stideillä sytyteä paloo
siks tän asian mä nään,
et kuollaan keskinkertasuuteen jos ei olla kujalla tänään

Tää on niille jotka on vieny multa massit.
Tää on niille jolta otin omat takasi.
Tää on niille jotka kulkee omii polkui.
Tää on niille jotka on menettäny jonku.
Tää on niille jotka selvis kolmekybäseks.
Tää on niille jotka on särkeny mun sydämen
ja niille jotka uskoo luonnonlääkitykseen,
ei tää ihan paska päivä oo, otetaan viel yhdet!

Ei paljoo tarvii ku vähäl selviää, raha on paska isäntä, hei pidetään se renkinä.

70 prossaa masseist menee vuokraan, loput ruokaan ei ihme että huoraan.

Rahan huorat, pahan huorat, perintätoimiston huorat,
tupakkayhtiöiden huorat, aseteollisuuden huorat, vittuun huorat!
Eläksä rahan takia vai rahalla? Pahuus elää teissä, vittuun raha meistä!

Kuljen taskut tyhjinä, oon vittumaisempi ku te kusihuorat yhteensä.
En pärjää järjestelmäs, mulla ei oo kiduksii tai liskon suomuja, hommat menee vituiksi.

Helvetin lämpötila 21 astetta, nää valkoset seinät heijastaa mun katsetta.
Näis kuutiois eläminen tekee meistä hulluja, lähimpänä luontoa ollaan katsellessa pornoa.
Tää kukka tulee puskee tiensä asfaltin läpi, kyl mä tienaan safkamassit kuhan jaksan räkii.

Kaikki hyvät köyhii, parhaat vararikossa, ei sul ois luovii mulle vitosta ?

Kerrot yhen nistin tarinan, ni kerrot ne kaikki

Ei kukaan meistä liian nuori ole kuolemaa
Sanon sen suonee, valosaa puolee
Se nousee päähä, se nousee piripintaa

Myrkky korostaa vaa vallitsevaa olotilaa
En tahdo tappaa, vihaa, tätä päivää päihteel pilaa

En olis voinu mä enempää toivoa
Sä hait itsellesi hoitoa
Ja mä katon kuinka sun selkäs vaan loittoaa
Pistä pois, pois.

En olis voinu mä enempää toivoa
Sä hait itsellesi hoitoa

Joka viikonloppu
on niinku viime viikonloppu,
mä pysyn liikkeel , ei ne saa mua kii,
elän vapaana ilman huolii.
Mä pysyn viihteel, ei ne saa mua kii,
lennän vapaana ilman huolii.

Mulle sanottii, et huipulla tuulee.
Painan ohituskaistaa, kunnes kiesi menee lunastuksee,
Oli se sit tappio tai suksee,
en aio lampaana keskittyy tylsään uraputkeen.

Sä voit täyttää sun tuntilistaa, mut mua rutiinit ahdistaa !
En tuu koskaan aikuistuun, en oo niinku muut, mä teen mitä haluun !

Ne ei kuule, vaik ne kuuntelee ja näkeekin vaan ulkokuoren.
Siks mä punon juonet niin, et mul ois kaikki kunnos huomen.
Mä en oo vaan yksi näistä, täysin omal tasollani.
Siks mul on tääl yksinäistä, mutten pysy aloillani.
Enkä oo ees pahoillani, saatana,
vihaajat ei vieläkään ees parhaillaan mahda mulle mitään.

Kaikki kaavoihin kangistuneet ja lannistuneet voi keittää iltapäiväteet
ja pahottaa rauhassa mielensä, kun mä nauran vieressä.
Haasteit ja riskei, jos kysyt miks mä vastaan miksei.
(Miks, no miksei)

Sun tuote ei mee niinku enne
ja muil muijil niil on se sama trendi
mut niil o sama tuote puolet halvempi

Millo sä oikee opit kattoo kene kans sä liikut ?!
Ne haluu vaan sun helmoihin, nostaa korkos kattoon ja sit jättää sut velkoihin...

Ota valokuva, anna ylivalottua
Liikaa tullu sanottua, pitäis pian rauhottua
Haave hamppukaupungista vuokra-asunnossa


Tyhjil pulloil täysii pulloi tulin ostaa,
Kävelen taskut täynnä ilmaa rikkaampan' ku koskaan

Kadult taskuun ja rännii, rikos on niin siistii ja huumeet niin jännii.
No poika mikä nyt pännii? Taas yhet kotibileet, eikä yhtään ämmii ?!

Viidenmarkan opetuksii huudan polvillani.
Just omillani, just just tolpillani.
Vanki kodissani , oon tosissani.
Ei tänne pusikoilla perusteta keidast.
Sain viiskybää kämppiksen pleikast.
Kakssataa pimeest valtion keikast.
Prepaidi heivasin, leikin vaa reipast.
Laskut meni, taskuis vaa zeni.
Vannon kädet päällä napsujeni.

Voit etsii sitä jotain vaikka maailman ääriin,
mut ei laadulla korvata määrii.

En voi tätä selväksi selventää, ku jokaiselle jotain on ei mitään kellekään.

Uu beibi, mä tykkään siit raakana, mut siin on vaaransa, kaikki on saatava.

Jokaselle jotakin, tota, tossa, toi ja pannaan nyt totaki.
Ja jengi kyllä aistii sen, annatsä kaikkes vai annatsä kaikille?

Mä pidän kiinni mun sädekaihtimet
niin kauan ku jatkuu tää ittensä naiminen.