IRC-Galleria

Meinasin sulkee tänään kahvilan silleen tunnin etuajassa, katoin vaan kelloa sellasen kauheen saksalaisryysiksen jälkeen et ok, tulee seittemän voisinkin tästä pistää tiskikoneet ja kahvipannut pois päältä ja silleen. Pistin oven siististi perässäni lukkoon ja olin lähössä rantaan satamatoimistolle istumaan, kun satuin sit vilkasemaan kännykän kelloa uusiks ja voin sanoa että WTF-elämys oli aika suuri kun se näyttikin vasta kuutta. No, avasin sit kahvilan uusiks ja pistin kaikki uudestaan päälle tunniks ja lähin sit sinne satamaan istumaan.

Mun kai pitäis hakee tossa AMK:n täydennyshaussa, kun äiti vaan jänkkää ja jänkkää et koulutusta koulutusta koulutusta, pakko sun on jotain tehdä ettet vaa kotona makaa vuotta, mut mulla on joku ihan helvetinmoinen kynnys ku noi kaikki on jossain Salossa. Vaan musiikki on Turussa, ja mulla on aika pienet mahdollisuudet päästä sinne koska en oo ikinä käyny teoriatunneilla tahi harrastanut säveltapailua tahi muuta mukavaa, mitä tossa soveltuvuuskokeessa pitäis osata. Mut nghgn, Salo. Ok, ei se sinänsä oo niin kaukana, mut mulla on joku ihme kynnys et en jaksais lähtee sinne. D:<

Turhauttavaa.

Onneks mulla on mun Jae to mah Chun ja ollaan soulmates ja karataan pahaa maailmaa ja mennään jonneki Goalle polttelemaan pilveä ja sitten kaikki on taas hyvin.

...koska minun tulee ymmärtää syvällisesti kuinka arvokasta rakkaus onkaan sen sitten lopultakin kohdatessani. Sen vuoksi kohtaloni on olla yksin, yksinäisyys jalostaa minun sisintäni jotta kun löydän sielunkumppanini, niin tunnen sydämessäni hänen mittaamattonan arvonsa. Voipi hyvinkin olla, että minun on tarkoitettu löytävän sielunkumppanini vasta seuraavassa elämässä.

Ja tällä kertaa sopivan, oikeasti kauniin ja viehättävän naisen kanssa, hoppas jag.;)