IRC-Galleria

"Tieteen Kuvalehti ilmestyy 18 kertaa vuodessa ja sen *levikki on: 41 537.Lukijoita lehdellä on 400 000, joista naisia n.138 000 ja miehiä 262 000. Päivittäisostopäättäjiä on 73% eli 291 000.Tieteen Kuvalehti alkoi ilmestyä 1984 (suomeksi 1986), ja se on nyt Pohjoismaiden suurin tiedettä, luontoa ja tekniikkaa käsittelevä aikakauslehti. Sen kokonaislevikki on noin 550 000, ja jokaisella numerolla on noin 3 miljoonaa lukijaa.Tieteen Kuvalehti ilmestyy 13 maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Latviassa, Liettuassa, Kreikassa, Alankomaissa, Belgiassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa."
-
(*Levikki on sanoma- tai aikakauslehden tilausten, irtomyynnin ja määrättyjen vapaakappaleiden keskimääräinen summa jollain tarkastetulla aikajaksolla.)

-

Juri Gagarin kiersi lentonsa jälkeen useissa maissa kertomassa avaruuslennostaan. Juri hehkutti mm. voimakkaasti: "Kiersin avaruudessa... en nähnyt Jumalaa. Jumalaa ei siis ole olemassa".
Eräässä tilaisuudessa kuuluisa aivokirurgi otti puheenvuoron ja sanoi: "Minä olen tehnyt satoja aivoleikkauksia enkä ole nähnyt yhtään ajatusta. Ajatuksia ei siis ole olemassa."

....Mutta eikös ajatus ole mitattavissa oleva sähköinen ilmiö? Kertoisitteko tavan jolla pystymme mittaamaan tai havaitsemaan jumalan?

PS: Sellaista ei ole.

<<Kirjotin tämän alunperin suomi24:ään 24.2.2011 ja kopioin suoraan tänne>>

Kirjotan nyt tänne jännistä tapahtumista mitä itselle ja läheisille on tapahtunut. En väitä että kyse olisi aaveista ja alieneista tai muustakaan, mutta jotain jännää maailmassa kuitenkin on. Tämä on ollut varsin jännä havainto minulle joka aiemmin olin kovin skeptinen kaiken suhteen, mutta kun tarpeeksi erikoisia juttuja kuulee luotettavilta tahoilta ei voi olla kuin avaamatta vähän mieltä. Voittekin koittaa vapaasti selitellä seuraavia tapauksia mielenne mukaan ja ajatella muuten mitä haluatte, mutta toivon että otatte tän vakavasti. Kuitenkin hölmö se joka kuvittelee tietävänsä kaiken maailmasta.

Pienenä kaverin kanssa näimme hänen takapihallaan valkosen ketun. Se näkyi keskellä pihaa silmänräpäyksen ajan ja katosi. Katsoimme molemmat toisiamme ja tokaisimme yhteen ääneen: "näit sä ton". Mikä lie näköharha mutta näimme molemmat sen.

Aika paljon isompana oltii parin ihmisen kanssa ryyppäämässä eräässä paikassa jossa ei olisi saanut olla. Siksi en kerro sen tarkemmin. Mutta aateltiin että kuunnellaan vähän musaa radiosta. Kävin hakemassa radion lähemmäs mutta kuuluvuus oli aika kehno. Vein sen sitten takaisin ja jatkettiin illanviettoa. Jossain vaiheessa vaan sitten radio rupeskin yllättäen huutamaan. Tiedä häntä mikä siinäkin oli.

Erään tyttöystävän luona ollessa, kun hän jo nukkui ja minäkin yritin, kuulin selkäni narinaa ihan kuin takana olevaan tuoliin olisi joku istunut. Kuuluikohan sitten yläkerrasta? Pelästyin ainakin ja näin painajaisia. Kyseinen tyttöystävä on kuulemma kaverinsa kanssa myös kuullut outoja ääniä ja askeleita asunnossa keskellä yötä. Minäkin olen kuullut erikoisia myöhemmin erikoisia ääniä siellä yöllä minkä lähdettä en ole mitenkään keksinyt.

Eräs toinen tyttöystävistäni kertoi minulle jutun jonka oli nähnyt pienenä äitinsä ja isänsä kanssa. He olivat istuneet keittiössä kun yllättäen isä oli jäänyt tuijottamaan eteiseen. Eteisessä seisoi farkkuasuinen mies joka meni viereiseen huoneeseen. Kun he menivät tarkistamaan ulko sekä parvekkeen ovi oli kiinni eikä missään ollut ketään.

Tätini kertoi minulle tapauksesta kun he olivat olleet mökille porukalla ja alkoi miettiä että ei ******* ei oo röökiä, jäiköhän saunalle yhtään. Tätini oli sitten yllätäen tarjoutunut vapaaehtoiseksi mennä katsomaan vaikka pelkäsikin pimeää. Ranta kuitenkin jolla sauna oli oli kirkas kuin päivällä. Saunalla oli suuri valo-olento joka puhui tädilleni telepaattisesti. Olento tarjosi röökit "näitähän sä tulit hakemaan". Olento ei kuitenkaan ollut ollut yhtään pelottava vaan rauhoittava.

Tätini kertoi myös mökki tapauksesta jossa muut olivat olleet päärakennuksessa ja hän koitti nukkua sivurakennuksessa. Takan eteen oli kuitenkin ilmestynyt vanha nainen joka tuijotti tätiäni. Jonkin ajan päästä nainen vain katosi. Kun tätini kertoi asiasta muille päärakennuksessa oleville hänelle sanottiin vaan että "tuollasia juttujahan täällä tapahtuu".

Tätini mies oli myös tätini kertoman mukaan nähnyt mökillä heidän vieressään valvavan kuulemman tyyliin kolmemetrisen olennon jota tätini ei ollut nähnyt.

Tätini mies kertoi lapsuudestaan kun hän asui asemarakennuksessa. Hän nukkui ylhäällä halleissa. Monesti kävi niin että alakerran raskas ovi avautui ja joku tuli portaita ylös. Hän oli aina mennyt katsomaan kuka sieltä tulee mutta koskaan sieltä ei ollut tullut mitään.

Serkkuni kertoi että hänen työpaikallaan päiväkodissa, joka oli ennen ollut vanhain koti, hän oli kopiohuoneessa ollessaan nähnyt mustan hahmon vilahtavan oven ohi. Kun hän oli kertonu näkemästään keittiö tädille (keittiö oli kopiohuoneen vieressä), tämä kertoi että oli myös huomannut saman mustan hahmon liikuskelevan siellä.

Ja tässä vain osa tapauksista. En kaikkia jaksanut kirjottaa enkä kaikkia muistakkaan kunnolla. Mutta minusta tässä on ehkä jo tarpeeksi miettimistä. Ilman spiritismin yhteydessä tapahtuneita olemattomien käsien kosketuksia ja tulikuumaksi kuumentuneita pentagrammisormuksiakin.

<<Laitan tähän viel lopuks yhen kommentin kaveriltani jonka sain suomi24:jään tekstistäni>>

Ei kaikki tajua
Oon huomannut miten suurinosa ihmisistä ei usko noihin juttuihin, koska heille ei ole sattunut mitään. Mutta ehkä se on hyvä juttu, koska sitten ei tartte pelkää mitään?

Mun suurin pelko on tuntematon, mitä ei voi nähdä. Mutta se onkin jännä, miten ennen mietin "ehkä tai sitten ei, ehkä kuvittelen". Yritin uskotella joka kerta itelleni, että kuvittelen, jos jotakin kummaa oli sattunut. Sitten yks kerta kävi jotain niin kummallista, että se itsessään mulle todisti, että jotain todellakin on :p

Juttelin myöhemmin erään kaverini kanssa pitkään aiheesta. Miksi joillekkin sattuu ja joillekkin ei? Hän selitti, että jotkut ovat vain herkempiä yliluonnolliselle, jos he ovat jossai asiassa huonompia kuin normi ihmiset.

Itsellenihän sattui eniten näitä yliluonnollisia juttuja 15-vuotiaana. Ja jostain syystä ne useimmiten sattuu teineille. Enemmän tytöille. Pahin mitä mulle oli sattunut oli konkreettinen hipaus yöllä, jolloin hyppäsin pistämään valot päälle. Seuraavaksi koitin nukkua valot päällä, jolloin jalkaani tarrauduttiin oikein kunnolla. Kova ote, että sattui, ja nipistäen. Sain sydärin. Soitin kaverilleni eikä hän vastannut (oli yö), soitin serkulleni ja hän vastasi n. 20min soiton yrityksen jälkeen. Sanoi että se on poltergeist, ettei tartte pelätä. Silti se kuullosti pelottavalta. En ollut ennen kuullut sellaisesta. Olin yksin kotona. Sain sitten viimein unta, kun luin vähän raamattua. Ja koulussa kaverini kertoi, että olin soittanut yhteensä 66 puhelua.
Tää oli nyt yks tarina monesta.
Mutta yks mikä avas silmät, oli nimenomaan "lautapeli". Siksi kutsun sitä, eli spiritismi.
Ajateltiin yrittää serkun kanssa. Löydettiin netistä ohjeet ja aloitettiin.
Ollaan tunnettu serkkuni kanssa ihan syntymästä saakka, asuttu saman katon alla monia vuosia, niin tottakai me luotettiin ja luotetaan toisiimme. Kysyin "hengeltä" mun salasanaa facebookkiin, jotta selvittäisin onko se mun serkku, joka liikuttaa, koska serkkuni ei tiennyt salasanaani. Mutta lasi liikkui täysin nappiin. Sitten tehtiin toisteppäin. Ja joka kerta onnistui. Osasi vastata kaikkiin kysymyksiinn oikein. Tuntui pelottavalta se, että "jokin" lukee ajatukset tosta noin vaan ja tietää kaiken. Sitten pyysin sanomaan ihan mitä tahansa, niin se kirjoitti "**** you" :p Ja kaikkee epämielyttävää. Eli ei enää ikinä. Mutta tuo todisti kyllä moniakin asioita.

Tällainen on onneksi mahdotonta täällä pohjoisessa... Niinhän?

Niin minäkin luulin kunnes näin vaalikoneen tuloksia:
Lähde: http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66625-ehdokkaat-sekaisin-evoluutiosta

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110569-vaalikone-paljasti-kreationistit-%E2%80%93-%E2%80%9Dolen-sanaton%E2%80%9D

Tähän piti tulla pitkä kirjoitus ja avautuminen aiheesta, mutta nyt täytyy todeta että olen sanaton.

Tänään mä haluan puhua teille jumalasta. Sen vaikutuksesta meidän lukemattomiin pieniin sirpaleisiin hajonneeseen maailmaan, jossa jokainen huutaa omaa ääntään jatkuvan huutamisen päälle. Mä en tahdo lähteä mukaan tähän spirituaaliseen loudness wariin, vaan sanon nämä asiat tässä. No, aloitetaan alusta, koska sieltä on loogista lähteä liikkeelle. Joskus loppukesästä meidän porukat, luultavasti vähintään pienessä humalassa ja puolivahingossa, saattoi mut alulle. Satuin voittamaan tämän sodan, ja syntymään, tosin se oli siinä ja siinä etten kuollut jo tähän maailmaan tullessa. Luultavastikin tästä syystä, kuolema on aina tuntunut olevan mulle jotenkin ihan vitun lähellä. Sillä tavalla, että jos mä astun yhden askeleen taaksepäin, mä putoan siihen ikuiseen tyhjyyteen, joka hävittää ihmisyyden aika näpsästi.

Jotkut tietää mun kasvaneen Pertunmaalla, joka on sellainen pieni kunta vajaat 100 kilometriä Hollolasta pohjoiseen, jossa ihmiset käy lähinnä tekemässä töitä, lisääntymässä ja kuolemassa. Vajaa kaksituhatta ihmistä, vaikuttava, Hartolasta varastettu kirkko, ja seurakunta mukana ihmisten elämässä. Joten mut vietiin siis seurakunnan iltapäiväkerhoon, joka oli mulle ihan vitun ahdistava paikka. Mua peloteltiin helveteillä ja muilla epämääräisyyksillä, joten mä oikeasti tahdoin edes jollakin tasolla uskoa jumalaan. Mä tahdoin uskoa, että on joku tarkoitus kuoleman jälkeen, koska se asia on ollut mulle pakkomielle ensimmäisestä muistamastani ajatuksesta lähtien. Mä en uskonut, mutta mä halusin uskoa. On mukavaa 7-vuotiaana mennä koulun jälkeen päiväkodille, katsoa hautausmaalle ja tajuta, että noin 80 vuoden päästä oma ruumiskin on siellä lahoamassa. Tätä mun suurta taistelua jatkui aika monta vuotta, mä yritin varmaankin jonnekin yläasteelle asti vääntää itsestäni jotain henkistä tarkoitusta, vaikka en koskaan pystynytkään uskomaan siihen. Jossain välissä, jota en tarkalleen itsekään kykene hahmottamaan, mä päästin irti. Se tapahtuu jossain siinä yläasteen alussa, kun aletaan tajuta, että maailma on muuttuva ja jatkuvassa liikkeessä oleva paikka, ja että aikuiset, jotka sulle kertovat asioista, ei tiedä niistä yhtään enempää kuin sinä itsekään.

Siitä lähtien, mä en ole yrittänyt. Mä olen sisäistänyt ajatuksen, että minä olen, ja minä olen ihan vitun yksin. Jokainen meistä on. Mä olen aina tajunnut, miten henkilökohtaisia asioita tällaiset on, ja että niissä ei auta mennä toisia neuvomaan, vaan jokaisen on taisteltava nämä korvakäytävät puhtaaksi itse. Loppupeleissä se on ihan sama mihin uskoo. Kannattaa valita se, josta saa eniten irti. Vaikka minä en usko jumalaan, se ei tarkoita, etten mä olisi jollakin tavalla hengellinen ihminen, tai että mä sulkisin täysin poiskaan jonkinlaisen jumaluuden olemassaolon. Agnostismiksi sitä asioiden laatikoijat sanoo. Mä kasvoin maalla, mä saatoin tuijottaa jotain pensasta pölyttäviä mehiläisiä tuntitolkulla ja miettiä miten siistiä elämä oikeasti on. Yläasteella mä makasin hangessa ja kattelin tähtiä.

Mä en ymmärrä ihmisiä, uskovia ihmisiä, jotka eivät voi pitää mieltään avoinna muille mahdollisuuksille, mutta yhtä vähän mä ymmärrän ateisteja, jotka tukeutuu tieteeseen ihan samalla fundamentalistilla kuin uskovat raamattuun, ja haukkuvat uskovia ihmisiä umpimielisiksi ja tyhmiksi. Eipä ne kaikki tieteen väläyksetkään mitään kauhean älykkäitä ole. Ja yhtä paljon teknologia ja sota ovat keskenään tekemisisissä, kuin uskonto ja sota. Eivät ole tekosyitä.

Mistäkö mulle tuli asia mieleen? Katsoin Marilyn Mansonin vanhoja haastatteluita youtubesta, ja siellä joku Jumalaan uskova R'n'B akka ei voinut käsittää Mansonia ja periaatteita, ja lähti sitten ihan kylmiltään, oman tyhmyytensä pohjalta inttämään vastaan. No, turpiinhan siinä tuli. Ei sitä jätkää voi tyhmäksi syyttää, ja kylläpä se tietää, minkä takana seisoo. Mä voin sanoa seisovani pitkälle samojen arvojen takana. Yksilönvapaus on tärkeää, mutta myös se, että on valmis koko ajan oppimaan jotain. Se on kehitystä, ja se on siistiä. Se pitää mielen virkeänä, ja se auttaa meitä oppimaan toisistamme jotain, kun vähän törmäilemme keskenämme.

Maailma on kaksituhatta vuotta ollut aikalailla uskonnon pyöriteltävissä, ja uskonnot ovat johtaneet sellaisiin rytinöihin, että me selvitellään näitä solmuja vielä aika vitun monta vuotta. Jos islamilaisiin maihin oltaisiin menty sotimaan ihan vaan terrorismia vastaan, eikä heiluteltu sitä vitun isoa KRISTILLISEN AMERIKAN LIPPUA MUSLIMIEN TERRORIA VASTAAN, niin tämä sota olisi ollut jo vitun kauan sitten ohi. Jumala tuo demokratian Husseinin sortamiin maihin. Kyllähän rytisee, jos asenne on tuo, ylimielinen vapautuskampanja toisten kulttuurialueelle.. Ei voi päättyä hyvin. Tiede on hitaasti ottamassa uskonnon aseman, koska äly on noussut viimeisellä vuosisadalla hyvin korkeaan arvoon. Huomatkaa, ettei tällä älyllä ole mitään tekemistä vaikkapa viisauden kanssa, ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Älykäs ihminen ei välttämättä, eikä useimmiten, ole viisas. Da Vinci oli viisas. Mä en usko olevani. Mutta helpottaa, kun tiedän, ettei niin kauhean moni muukaan täällä ole. Tai enemmän sekin kyllä pelottaa, kuin helpottaa.

Uusimmalla Cut To Fit lätyskällä on biisi, joka saattaa vaikuttaa sekavalta. Sitä se onkin, koska mä kasasin sen kolmesta eri pätkästä. Käytännössä sen idea kuitenkin on se, että me ihmiskuntana, olemme aina muokanneet maailmaa itsellemme sopivaksi, sen sijaan että olisimme adaptoituneet maailmaan. Meille tulee haava, me kostamme sen tappamalla eläimet sukupuuton partaalle. Ei saarnaten, vaan ihan vaan vierestä tarkastellen. Tässä biisissä, mä tein pienen ajatuskokeen. Mitäpä jos, kaiken tämän teknbologian ja ihmisen ylivertaisuuden ylistämisen keskellä, oletettu jumala katsoisi vaan että NO VOI VITTU! ja tulisi tänne takaisin katkomaan meidän kädet, ettei me enää ikinä tapeta toisiamme. Täysin unohdettu menneisyyteen kuuluva jäänne tällä tieteen aikakaudella heräisikin henkiin ja romuttaisi samalla kaikki tieteen oikeiksi toteamat teoriat siitä, miten asiat täällä maailmassa oikein on. Mun mielestä tämä ajatus oli hauska, ja biisi oli riittävän siisti, että tällaisen kehtasi tuoda levylle ilman, että joku asioihin perehtymätön idiootti leimaa mut saman tien hihhuliksi ja saarnaajaksi.

Neurosis - The Eye Of Every Storm
Marilyn Manson - Antichrist Superstar
Entombed - Inferno
Nasum - Shift
Irina - Liiba Laaba

Keskustelua maailman synnystä, tieteestä, sekä muista mieltäni askarruttavista asioista.



Miksi?

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/09/090921134656.htm

"Coercive interrogation techniques used to extract information from terrorist suspects are likely to have been unsuccessful, new research shows."

Öh.

Ei ainakaan meikäläiselle tullut yllätyksenä, että (etenkin) Bushin hallinnon aikaiset menetelmät, joilla kuulusteltiin terroristeja, voisivat aiheuttaa valtavia psyykehäiriöitä. Emmä nyt tiiä, itsehän olen melko pitkään pitänyt selvänä, että kidutettava kertoo vaikka raiskanneensa kaikkien presidenttien isovanhemmat, aloittaneensa 2. Maailmansodan ja jopa joskus pitäneensä vastakkaisen sukupuolen alusvaatteita (!!!) vain päästäkseen pois raastavasta kidutusprosessista. Voihan siinä samalla järkensäkin menettää.

No, hyvä että asiasta on nyt vahvaa tieteellistä näyttöä.

"Spenglerin mukaan tieteet kehittyvät kohti loppuaan lopulta ”järjen tyrannian” vaiheen kautta.
...
Spengler pitääkin tiedettä vahvasti uskonnon kaltaisena myyttien järjestelmänä. Lopulta hänen mukaansa länsimaiset tieteet eivät kykene enää uusiin mittaviin saavutuksiin kun kulttuurin sisäinen henkinen rakenne on ammennettu tyhjiin ja ne ovat toteuttaneet itsensä ”faustisen sielullisuuden idean” kuvana. "

"Michel Foucaultin (1926–1984) mukaan tiede ja valta kytkeytyvät aina toisiinsa ja tämän vuoksi tieteen tuloksetkin heijastelevat yhteiskunnan valtasuhteita."

"Viktor E. Franklin mukaan tieteellinen kehitys ja teollistuminen ovat johtaneet uudentyyppisen neuroosin syntyyn, jota hän kutsuu eksistentiaaliseksi tyhjiöksi. Siinä ihminen ei pysty tunnistamaan elämälleen mitään tarkoitusta, vaan kokee elämänsä absurdiksi, mikä altistaa muille mielenterveydellisille- ja fyysisille sairauksille. Neuroosin taustalla on Franklin mukaan teollistuneen ajan ihmisen irtaantuminen perinteistä ja vaistonvaraisesta turvallisuudentunteesta, sekä tieteellinen rationalisointi, jolla elämän perustavanlaatuiset reunaehdot pyritään selittämään pois. Samalla tieteellinen reduktionismi on johtanut siihen, ettei ihmisen pyrkimystä psyykkisesti merkitykselliseen elämään ole otettu vakavasti, vaan hänen tilanteensa nähdään lääketieteellisenä ongelmana."

Oh.

http://www.youtube.com/watch?v=T69TOuqaqXI&

Tärkeää.