IRC-Galleria

Kello on 9.31 silmät avatessani. Kuume on laskenut eilisillasta. Pihalle katsominen saa mielen äkkiä virkeäksi. Lähden siis sittenkin nauttimaan järvenjäästä noin sadan kilometrin päähän. Kyseessä siis leikkimieliset autokerhon jäärata-ajot. Ideana pitää hauskaa makkaran ja järjestetyn radan puitteissa. Auto hörähtää unestaan kauniisti papattaen äänensä kahden ja puolen tuuman simonsin läpi. Isolle tielle päästessä keli pitää hyvänään. Nautin täysin rinnoin auringosta ennen allergiakautta. Ohitan Jyväskylän komeiden murinoiden saattelemana. Motarilla pääsen vihdoin kokeilemaan miten tuo uusi putkisto meuhkaa kovassa vauhdissa. Lähes orgasmiin johtavaa mielihyvää tulee. Jopa pitkään vaivannut jurina on kadonnut. Kyllä tämä saa unohtamaan virtuaalikukkien lähettämiset ja naisasiat. Olen jälleen omassa maailmassani. Matkalla kuulen Japanin ydinvoimalastakin. Sen enempää tässä en ala miettimään sitä.

Saavun lavurin kotikulmille. Täältä on vuonna -83 lähtenyt tuo oma rakkaani, joka vietti ensimmäiset 20 vuotta samaisen järvenrannalla jonne nyt olin menossa. Kaarran kylttien mukaisesti sivutielle. Annan sivuputken laulaa jälleen säveltään. Laskeudun järvenjäälle. Vaikka tietää jäätä olevan riittävästi. Silti jännittää. Sillä en ole jäällä ajanut kertaakaan kortti-ikäisenä. Kaarran poukaman toiselle puolelle. Katson kun turbo-ahdetut nelivedot vetää piikkirenkailla aivan kammo kyytejä. Käyn hetken uutena kerholaisena jututtamassa porukkaa. Päätän suunnistaa radalle. Tuntuu jotenkin toivottomalta koittaa vetää Kiinalaisilla nastakumeilla kovaa. Hauskaa sen sijaan riittää. Mutkiin kakkosella. Suoralla saa tarjota jo kolmosta, parhaillaan jopa nelosta. Suoralla saa 80km/h vauhdin jo kivasti. Kaarran varikolle makkaran äärelle.

Makkara tuokion jälkeen päätän ottaa "atakkia" Tullaan mutkiin kolmosella. Alkaa olemaan vauhtia jo kivasti. Silti tajuaa olevansa radan hitain. Tosin vähiten tehoa, sekä vähiten pitoa voi olla osasyy. Hauskaa on niin paljon, että varikolla ollaan taas niin leveää hymyä. Aivan loistavaa, kun saa luvan kanssa vetää kaikkensa. Tätä pitäisi olla enemmän tarjolla. Ymmärrän toki ettei kaikille tätä herkkua vaan riitä.

Päätän vielä kerran ottaa kaiken irti. Adrenaliini juoksee kropassa. Nyt tullaan jo pääsuoralla yli 90 lasissa. Tiukka 90 mutka vasuriin heti oikeaan toinen mokoma. Mutkasta lähdetään loivaan vasuriin, jossa sitten piikkipyörien kaivamat jälet yllättää täysin. Keulasta loppuu pito täydellisesti. Tuloksena ulosajo 50 vauhdissa. Ei päästä irti omin avuin. Alkaa kirosanoja kohoamaan ilmaan, kunnes eräs avulias kerholainen tulee auttamaan. Ajan tosi hiljaa varikolle. Ohjaus ravistaa aivan tajuttomasti. Jokin ottaa vieläpä renkaaseen kiini. Varikolla totean, että ravistus johtuu vanteen kehälle jääneestä jäästä. Tämä pois ja kotia kohti. Ettei tulisi rikottua enempää. Vaikka lievästi harmitti ulosajo. Lähden onnelisin mielin. Olen vajonnut jälleen pykälän syvemmälle motorsportin maailmaan. Ja kyllä kaikki murheet unohtui tuolla reissulla. Ajan kotia päin rentoutuneena.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=Pi_ser2_Xm4[/youtube]

Biisi on muuten yhtä vanha, kuin autoni. Joten se on osoitus että vanhat jaksaa edelleen.