Päivä päätty hurmeiseen punaan,
hurmaavampaan purppuraan.
Silti seisoo naulittuna hahmo suruisen prinsessan.
Harvoin puhuu, harvemmin hymyilee.
Häävalssit häntä ei vie.
Sydänystävinään saattoväk', kirkkomaa ja hiekkainentie.
Lailla päivänkorennon liitää hän päällä vaijenneen veen.
Kun pilvien viulut hetkeksi tanssiin saattelee.
Ja kun musiikki päättyy hän laskee,
päästänsä hiljaisen seppeleen
josta auringonkukat ja kuutamoliljat varisee.
Akkunalla pisara veren, kruunu keisarin seuranaan.
Sydämessä on pauhu meren, rantakalliot kasvoinaan.
Hän hennoilla harteillaan kanttaa mekkoaan kuin maailmaa. Perintönään raskas mieli on ja aattosten autiomaa.
Lailla päivänkorennon liitää hän päällä vaijenneen veen.
Kun pilvien viulut hetkeksi tanssiin saattelee.
Ja kun musiikki päättyy hän laskee,
päästänsä hiljaisen seppeleen
josta auringonkukat ja kuutamoliljat varisee.
Lailla päivänkorennon liitää hän päällä vaijenneen veen.
Kun pilvien viulut hetkeksi tanssiin saattelee.
Ja kun musiikki päättyy hän laskee,
päästänsä hiljaisen seppeleen
josta auringonkukat ja kuutamoliljat varisee.
Pois varisee..
Tiedot
- Luokittelu
- Rakkaus
- Perustettu
- 12.10.2007
- Tilastot
- Käyntejä: 523 (1.7.2008 alkaen)
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
ylpiä herttaPerjantai 03.08.2012 00:05
- Luokiteltu yhteisöihin
- Rautalapio Rakkaus,
- Topi Sorsakoski Musiikki,
- Viikate Musiikki,
- Omat Hautajaiset Tapahtumat
« Uudemmat
-
Vanhemmat »