En ollut nähnyt siskoani kuukauteen, joten päätimme tämän jälleennäkemisen kunniaksi leipoa mutakakun. Teemme aina saman virheen eli laitamme sokerin muiden kuivien aineiden sekaan, vaikka se pitäisi vaahdottaa munien kanssa (tämä siksi koska olen joskus kopioinut reseptin vähän sekavassa muodossa). Kakusta tulee aina semmoinen ihme kraateri, mutta kuitenkin ihan hyvänmakuinen. Tällä kertaa päätimme välttää virheen ja tehdä Täydellisen Kaqn.
Vatkasimme sokerin ja munat, sekoitimme kuivat aineet keskenään, ja sitten... huomasimme, ettei meillä ole tummaa suklaata.
"Valkosuklaa käy ihan yhtä hyvin, vaikka siitä tuleekin kyl sit vaalee eikä ruskee kakku."
... paskanmarjat.
Uunista tuli päältä palanut, sisältä sula ylitsepursuava hyytelön lailla hyllyvä hirvitys, joka ei kolminkertaistetunkaan paistoajan jälkeen suostunut jähmettymään.
Kävin saunassa ja sieltä tultuani kakunretale oli tehnyt perinteisen kraateritempun. Se vaikutti kiinteytyneen kuitenkin jonkin verran, joten uskalsimme toiveikkaina kääntää sen ylösalaisin.
Ja tämän jälkeen emme sitten osanneetkaan tehdä muuta kuin kieriä lattialla ja itkeä ja nauraa samaan aikaan.
Sisko: "Ja mä ehdin jo hehkuttaa tän leipomista Facebookissa."