IRC-Galleria

Suomeen saapuu maahanmuuttajia. Monet heistä tulevat islamilaisista maista, ja ovat muslimeja. Nämä asiat varmaan kaikki voivat tunnustaa tosiksi näkökulmasta ja maailmankuvasta riippumatta.

Maahanmuuttajat saavat lapsia. He lisääntyvät. Muslimimaahanmuuttajien lapsista tulee erittäin todennäköisesti myös muslimeja. Heidän suhteellinen osuutensa Suomen väestöstä kasvaa paitsi maahanmuuton, myös suvunjatkamisen seurauksena.

Oletetaan, että edellä esitettyyn trendiin ei tule muutosta. Jossain vaiheessa muslimien osuus väestöstä kasvaa yli 50%. Mitä suuremmaksi kasvaa muslimien osuus, sitä suurempi poliittisesti vaikuttava voima heistä tulee.

Islam vaatii uskovia alistumaan, ja vain alistuvat pääsevät taivaaseen. Islam vaatii, että koko maailmasta on tehtävä islamilainen. Siispä muslimeilla on uskontonsa kautta pyhä velvollisuus muuttaa yhteiskunnat islamilaisiksi, kun heidän määränsä antaa siihen mahdollisuuden.

Demokratioissa, kuten myös Suomessa, enemmistöillä on ehdoton valta. Jos Suomesta tulee muslimienemmistöinen maa, silloin muslimit pääsevät säätämään Suomelle uudet lait. Silloin he voivat säätää vaikka Koraaniin pohjautuvan uskonnollisen lain, jos haluavat. Eikä heillä periaatteessa ole edes vaihtoehtoa, sillä heidän uskontonsa vaatii juuri sitä.

Jos suomalaiset eivät halua Suomeen islamilaista valtaa ja oikeaoppisen islamin mukaisia lakeja, suomalaisten on parasta miettiä tarkkaan seuraavia kysymyksiä:

* Kuinka tärkeää maahanmuutto on Suomelle?
* Haluammeko Suomeen lisää muslimeja?
* Pitääkö Suomessa sallia uskontojen pyhiä kirjoja, jotka kiihottavat väkivaltaan "vääräuskoisia" kansanryhmiä vastaan (ja siten yllyttävät rikoksiin)?
* Mitä me haluamme maahanmuuton kriteereiksi?

Viime viikolla käytiin se kuuden vuoden tasavälein tapahtuva poliittinen kohokohta, eli presidenttivaalit.
Presidenttivaaleihin kuuluu paljon erikoisia perinteitä - Kuten galluppeja, joilla täytetäänkin hienosti Iltalehden etusivua, radio-ohjelmia ja uutisohjelmia mukavasti ainakin puoli vuotta ennen kyseistä vaalitapahtumaa. Ja tietenkin se jota kaikki odottavat enemmän tai vähemmän innoissaan - Jälkipyykki jota ei voi luonnehtia hienopesuksi saatika mitenkään muutenkaan kauniiksi prosessiksi, mutta sekin tulee käydä läpi, jotta Suomen tasavalta tarjoaa meille sen Colosseumin leipää ja sirkushuveja - tosin Colosseum joudutaan korvaamaan Mäntyniemellä ja leipää ja sirkushuveja taas korvataan Kuntaliitoksilla ja muilla erilaisilla iltapäivälehtikohauksilla. Vähästä me olemmekin tyytyväisiä.

Jälkipyykki jää ainakin minun kohdaltani laihaksi - Suomen kansa äänesti sen mitä äänesti, vaikka tuollaisesta ehdokaskaartista olisin voinut valita mielummin kahvinkeittimen kuin yhdenkään numeron, mutta pakko myöntää, että jälkikäteen ja tutustuttuani ehdokkaisiin kallistuin arvoisan Sauli Niinistön kannalle.
(Tosin takana ajatus että "kuka tahansa muu kunhan ei Väyrynen")

Väyrystä kohtaan mulla ei ole mitään lämpöistä tunnetta - tietääkö mies edelleenkään missä asustaa? Aikoinaan hänellä kun oli jalasmökki jonka hän aina siirsi kunta-alueelle tai vaalipiiriin josta ajatteli saavansa eniten ääniä. Samalla hiertää myös se, että Paavolla tuntuu olevan aina tapana siirtää se median kontolle, että on sattunut saamaan vähemmän ääniä ja enemmän risuja.
Media tuntuukin syrjivän Väyrystä erittäinkin ahkerasti - siis kuvitelmissa, sillä mitä nyt jaksan muistella, niin Paavoa on vähemmän edes mainittukaan mediassa, kun taas perussuomalaisten Timo Soini ja vihreiden Pekka Haavisto ovat siellä kelluneet aivan tasaisesti, ja usein aika rumallakin kaiulla.

Pekka Haaviston pääsemisestä toiselle kierrokselle ei oikein ollut uskominen ennen eilisiltaa. Täytyy myöntää että tässä ihmislapsessa heräsi ainakin jonkinmoinen ilo ja kunnioitus - vaikuttaisi jo että Suomi olisi pääsemässä suvaitsevaisempaan suuntaan, kun olemme valmiit valtuuttamaan vähemmistöön kuuluvan ihmisen hoitamaan suhteitamme ulkomailla! Mielestäni se on aivan loistava esimerkki siitä, että vaikka olemme edelleenkin suhteellisen kriittinen Yhdysvaltain New Yorkin kaltaisia esimerkkejä kohtaan, voimme silti olla avoimen (suljetussa äänestyksessä) myötämielisiä tälläistäkin vähemmistön edustajaa kohtaan.


Tosin Pekka Haaviston suosiota on kritisoitu - On sanottu ettei Suomen kansa tiedä mitä se olisi tekemässä. Mikäli näin väitetään, voidaanko sanoa että Suomessa asuu niin uusavutonta äänioikeutettua kansaa, ettei se tiedä mitä se on tekemässä?
Kun äänioikeutettu kansanosa on kerran niin tietämätöntä eikä tiedä parastaan, tulisiko meidän kiltisti sulautua Ruotsin kuningaskuntaan tai palata perinteisiin ja sulautua Venäjän federaatioon? Ruotsin osa-alueena meillä ei ainakaan tarvitsisi pohtia sitä että kuka tulee olemaan kuuden vuoden päästä vallassa - niin kauan kuin Ruotsin kuningassuku on elinvoimainen ja hankkii jälkeläisiä?

Psssttttt, nuo yhteisöt ei sitten välttämättä edusta meikäläistä sitten yhtään. Luokittelin vaan niitä yhteisöitä jotka liittyy tähän aihepiiriin. T.ex Suomi suomalaisille - yhteisö on mun mielestäni aikalailla kuraa. Ajattelin vaan että siellä tämä aihe on aikalailla esillä.

Minä tykkään, ja meidän äänestämä ehdokaskin pääsi eduskuntaan, jee! hyvä Perussuomalaiset ja hyvä me kaikki jotka niitä äänestimme...nyt vaan odotellaan "lupausten" lunastamista kuten aina.