IRC-Galleria

jos luulet että saatan tarvita sun numeroa joskus tai muutenvaan haluut antaa voit vaik lähettää mulle jotai tai kertoo jossai.

Kuitenki tarviin.

Aivan ihanaa kun on kesä!
Ulkona paistaa arska mut sisätiloissa suomalaisen teknologian ja osaamisen ansiosta on viileää ja viihtyisää. Ilmastointilaitteet, tuulettimet, LVI-systeemit ynnä muut tekee normipäivästä huomattavasti mukavamman eikä niitä muuten huomaakaan kun sillon jos joku ei hetkellisesti toimi. Mieti vaikka tilannetta, ettei tuuletus toimisi tai vessa vetäisi... Nopeesti tulis paniikki x)
Kaikki jotka on kokenu putkirempan tietää varmana mintä mä puhun...

Päivittäisillä ja suht huomaamattomilla asioilla pystyy muuten vaikuttaa hirmusesti. Pienet valinnat kierrätyksen, joukkoliikenteen ja muiden arkipäivän asioiden suhteen tekee isoja muutoksia suuremmalla aikavälillä.

Miten sä vaikutat omaan tulevaisuutees?

Tänään on taas ollu ihan tajuttoman hauska päivä kesätöissä. Oon saanu töitä tehtyä radion soittaessa mun lempibiisejä ja ruokatunnilla käytiin toisen kesätyöntekijän kanssa lounaalla ja nautittiin auringosta ihan pölhöille jutuille nauraen =) Mun töihin kuuluu kaikkea erilaista tiedonhakua ja nettijuttuja vaik en mikään ATK-nero ookaan x) Päivää on enää 1,5 tuntii jäljellä ja sit lähen ostaa jätskin (tietenkin Ben & Jerry's) ja siirryn ilta-aurinkoon X-asentoon porukoiden takapihalle.=)
Mites teidän kesä on lähteny liikkeelle ja millasii suunnitelmii teil on? Festareit? Rannalle? Ulkomaille? Opiskelee? Kesätöihin?

Mikä susta tulee isona? Tota multa usein kysytään ja siihen on ihan sikavaikeeta vastata...=/ Haluun isona tehdä jotain duunia missä pääsen vaikuttamaan maailman menoon. Haluun pärjätä, tienata ja tehdä päätöksiä jotka on hyväks tälle pallolle.
Välillä tosin pelottaa, että kuinka paljon yksi ihminen voi vaikuttaa. Jos vaikka kaikki intialaiset hankkis auton niin onko enää mitään tehtävissä? Toisaalta taas haluaisin auttaa kehittyvien maiden ihmisiä omilla teollani.
Mä uskon et avaimet noihin juttuihin löytyy teknologian kehittymisestä. Pitää kehittää uusiutuvia ja ympäristöystävällisiä polttoaineita, matkustusmuotoja ja muita. Koulutuksen avulla myös ne kehitysmaiden ihmiset pääsee pois slummeista.

Kouluttautumalla hyvin autan siis myös muita? Mitä mieltä oot?

Onks nuorilla mahdollisuuksia vaikuttaa vaik omien vanhempien valintoihin? Mä oon puhunu paljon vanhemmilleni mm. ekosähköstä ja roskien lajittelusta mutta aina välillä tuntuu et puheet menee kuuroille korville =) Kiire ja vähäinen välittäminen pilaa kauniin ajatuksen.
Ootteko itse saaneet vaikutettua porukoihinne? Sit toki kun muuttaa pois kotos niin voi tehä omat valintansa, mut miten ennen sitä?

Mun tulee usein ajateltua, et miten vois vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Toki voi vaikuttaa pienillä askelilla, eli vaik käyttämällä julkisilla, ostamalla lähiruokaa ja kierrättämällä, mut mitä muuta vois tehdä? Ainoa asia mitä on varmaa on se, että mikään ei muutu jos ei ite tee mitään...

Mä lähdin opiskelemaan diplomi-insinööriks, koska musta tuntu, et sillä just vois vaikuttaa omaan ja muiden tulevaisuuteen. Ei siis niinkään minään labrahiirenä tai nörttinä keksijänä vaan ihan tekemällä työtä jossain suomalaisessa yrityksessä.

Mitä mieltä te ootte? Voiko ammatinvalinnalla vaikuttaa tulevaisuuteen ja miten?

asd sain vihreen käden

Minulla on hyviä ja huonoja uutisia. Haluatko kuulla ensin huonot uutiset? Hyvä on, siinä menee hetki:


Pohjustusta:

Siinä missä Zeitgeist-kattokäsitteen sisältö on faktuaalisesti erittäin kyseenalaista (Peter Joseph on maininnut mm. sen, että kasvit voivat tuntea kipua kuten eläimet ja että rokotteet ovat lääkefirmojen keksimä huijaus), sen esittämät filosofiset ajatusrakenteet aina rahapohjaisen järjestelmän vääjäämättömästä korruptiosta kollektivismin ja teknokratian arvostamiseen tuntuvat ainakin intuitiivisesti todella mielekkäiltä.

Nykyisin skeptisestä suhtautumisestani Zeitgeistiin ja sen ympärille syntyneisiin liikkeisiin huolimatta inspiroiduin Peter Josephin Orientation Presentationista ja oivalsin jotain hyvin olennaista ja käytännöllistä: Ihmiskunta on voimaton omaa kehittymistään vastaan, mikä on ilosanoma meille tolkun ihmisille, jotka uskovat harmoniseen yhteiseloon luonnon ja toistemme kanssa, kun taas suru-uutinen fundamentalisteille sekä kyynisille, ahneille liikemiehille ja poliitikoille. Tämä ei sinällään ole mikään uusi uutinen, mutta me unohdamme esittää sen jokaiselle uudelle sukupolvelle, ja jää aina heidän vastuulleen oivaltaa tämä kenties keskeisin ihmiskuntaa koskeva teesi.


Teknologinen työttömyys:

Keskeinen oivallukseni liittyy Peter Josephin esilletuomaan ilmiöön, joka on nostanut päätään siitä hetkestä lähtien kun robotiikkaa ja automaatiota ruvettiin soveltamaan teollisesti ja kaupallisesti - teknologiseen työttömyyteen. Teknologista työttömyyttä syntyy joka kerta kun jonkin tuotteen jalostaminen ja valmistaminen voidaan tehdä nopeammin ja kustannustehokkammin koneella kuin ihmistyövoimin.

Kun miettii tätä ensisijaisesti voittoa tavoittelevien yhtiöiden näkökulmasta, koneellistaminen tuntuu järkevimmältä ratkaisulta voiton maksimoinnin kannalta: Enemmän tuotteita nopeammassa ajassa ja pienemmillä kustannuksilla. Teknologisella työttömyydellä on kuitenkin rahajärjestelmän kannalta erittäin mullistavia vaikutuksia - ja mullistavalla tarkoitan huomattavaa käytännön myötävaikutusta rahapohjaisen talouden täydelliseen romahtamiseen.

Mikä on tärkein rahataloutta ylläpitävä tekijä? Ostovoima. Valuuttajärjestelmä alunperin kehitettiin nojaten ajatukseen, että mikäli jotain tuotetta (esim. viljaa tai karjaa) oli liikaa, mutta tuotteen varastointi tai kuljetus olisi epäkäytännöllistä, tuotteen pystyi muuttamaan universaaliksi ostovoimaksi eli rahaksi myymällä sen jollekulle toiselle. Ilman ostovoimaa rahajärjestelmä olisi paradoksi, joka kaatuisi omaan mahdottomuuteensa.

Miten palveluiden ja tuotteiden jalostamiseen liittyvä automaatio ja robotiikka muuttavat ostovoimaa? Aluksi vaikuttaisi vain siltä, että ainoa taloudellinen tekijä, johon tuotantolinjojen teknologinen tehostaminen vaikuttaa, on tarjonta. Enemmän tuotteita --> enemmän myyntiä --> suurempi liikevaihto --> enemmän voittoa.

Mutta mistä kuluttajat saavat rahansa eli ostovoimansa? Käymällä töissä. Teollistumisen alkuvaiheilla automaatio oli lapsenkengissään ja pohjautui siihen, että valtava määrä ihmisiä tarvittiin korvaamaan, täydentämään ja huoltamaan tuotantokoneistoa ja nyt kirjaimellisesti vuosisatojen ajan "duunarit" ovat tehneet työnsä tehtaissa.


Teknologisen työttömyyden ilmeneminen eri ammattisektoreissa:

Kun tarkastelemme historian aikana syntyneiden tuotteiden määriä suhteessa työntekijöihin, havaitsemme, että lisääntyneen automaation johdosta valmiita tai jatkojalostukseen eteneviä tuotteita syntyy jatkuvasti enemmän kasvavan ihmiskunnan tarpeisiin, kun taas työntekijöiden määrä näissä tuotantoyksiköissä on jatkuvasti putoamassa. Suurten yritysten henkilöstöleikkaukset ovat tämän teknologisen kehityksen vääjäämätön tulos. Nämä henkilöstöleikkaukset eivät vähenny tulevaisuudessa, vaan tulevat itse asiassa vääjäämättä lisääntymään, koska teknologia mahdollistaa "elävän henkilöstön" korvaamisen halvemmilla tuotantoyksiköillä - robotisoidut laitteet ovat nopeampia, näppärämpiä ja vahvempia kuin ihmisraajat ja niitä ohjaavat mikrosirut tarkempia ja vähemmän alttiita virheille kuin ihmisaivot.

Kuten Peter Joseph esitelmässään mainitsee, teollisuuden automatisoitumisen vapauttama työvoima pyrkii luonnollisesti työllistymään muilla sektoreilla, kuten palvelualalla, joka onkin ollut jo vuosikymmeniä nopeimmin kasvava työllistäjä. Kuitenkin myös palvelualaan pätevät markkinatalouden perussäännöt ja myös siellä ihmistyöntekijät ovat vähitellen muuttumassa tarpeettomaksi - esimerkiksi aiemmin pankkivirkailijoita oli huomattavasti enemmän, mutta nykyään Suomessa Otto-pankkiautomaatit ja nettipankit tarjoavat nopean ja vaivattoman tavan hoitaa raha-asiat. Jos sinulla on tietokone ja kännykkä, sinun ei tarvitsisi käydä pankissa tuskin koskaan muutamia poikkeustapauksia lukuunottamatta. Nykyään mm. Yhdysvalloissa kassahenkilöstöä on alettu korvaamaan tarkasti valvotuilla päivittäistavarakaupoilla, jossa tuotteet haetaan itsepalvelulla.

Myös aiemmin ihmisen henkilökohtaisena reviirinä pidetty tieteellinen ja akateeminen työnteko voidaan jo nykyään osittain korvata aina taskulaskimista ja tietokonesimulaatioista aina robotisoituihin supertietokoneisiin, jotka osaavat itsenäisesti tuottaa ja testata tieteellisiä hypoteeseja: http://www.livescience.com/technology/090402-robot-scientist.html

Tulevaisuudessa myös vaikkapa tuomarit ja lääkärit voidaan korvata automaatiolla, sillä myössä näissä ammateissa inhimillisyys nostaa merkittävästi työnteossa esiintyvää virhemarginaalia. Toistaiseksi tietokoneiden prosessointikyky ei vain riitä kaikkien tekijöiden laskemiseen, mutta esim. kvanttitietokoneiden simultaaniprosessointi tarjoaa tehokkaan ja luotettavan tavan jäljitellä ihmisaivojen vuorovaikutteisuutta niin, että ihmisaivojen inhimillisyyden virheet voidaan poistaa.

Kone ei stressaannu eikä sillä ole asenteita tai puolueellisia näkökulmia eikä sitä voi lahjoa. Kone ei rupea lakkoilemaan, se ei vaadi taukoja tai vapaata eikä sitä tarvitse kouluttaa ohjelmointia enempää - ja yhdistettynä tulevaisuuden nano- ja kvanttiteknologiaan se voi huoltaa itsensä ja tehdä töitä lähestulkoon sataprosenttisen itsenäisesti. Se on ihanteellinen työntekijä.


Teknologisen työttömyyden vaikutus ostovoimaan:

Mihin tämä ihmistyövoimaa korvaava automatisoitu teknologia johtaa? Ostovoiman katoamiseen. Kun valtaosa ihmisistä jää ilman töitä, heillä ei ole pääomaa, jolla ostaa palveluita ja tuotteita, ja ilman kuluttajien tarjoamaa rahallista tukea yksikään yritys ei voi toimia, koska kuten aiemmin mainitsin, rahajärjestelmä ilman ostovoimaa on mahdoton paradoksi.

Täten voitontavoitteluun keskittyvä rahajärjestelmä tuhoaa automaattisesti itsensä kun se yhdistetään kehittyvään teknologiaan. Ja taustalla on tismalleen sama syy, josta soimaamme rahajärjestelmää: Yritysten voitontavoittelu ja kilpavarustelu. Ironisesti sama lyhytkatseisuus, joka ylläpitää rahajärjestelmän tuottamaa ahneutta, lopulta tuhoaa rahajärjestelmän.

Joten tässä olivat ne huonot uutiset.

Hyvät uutinen onkin se, että rahajärjestelmä ei ole tulevaisuudessa tarpeen, vaan teknologinen edistyminen vapauttaa ihmiskunnan tarpeettomasta "paskaduunista". Tuloksena on uusi kollektiivinen yhteiskunta, josta mm. Zeitgeist ja siihen voimakkaasti sidoksissa oleva Venus Project sekä about miljoona eri hippiliikettä hakevat takaa.

Rupeat mahdollisesti seuraavaksi nillittämään, miten rahaa tarvitaan kannusteeksi yhteiskunnallisessa järjestelmässä, mutta jos olemme saaneet mielettömät määrät ihmisiä ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa pelkän aatteen voimin tappamaan miljoonittain muita ihmisiä, niin kertoisistko, miksemme sitten samantien voisi käyttää aatteen voimaa johonkin hyvään, kuten esim. koko ihmiskunnan pelastamiseen?

Tästä ei pääse yli eikä ympäri:
Kiitos oman teknologisen hyötysuhteen maksimointinsa, rahajärjestelmä on itsetuhomoodilla ja sen romahtaessa meillä on yhtäkkiä valtava määrä "tarpeettomaksi" jääneitä äärimmäisen tuotantoyksikköjä ja teknologista osaamista, joilla voimme poistaa lopullisesti köyhyyden ja vähäosaisuuden maailmasta.


Pysäyttämätöntä vallankumousta odotellessa,
Anton <3


Aiheesta lisää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Automaatio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kybernetiikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknologia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuotantotekniikka

Kuva muokattu google-kuvahaun materiaaleista.

30. heinäkuuta 2009 päättyy haku useisiin Fulbright Centerin stipendiohjelmiin lukuvuodelle 2010-2011. Stipendejä on tarjolla niin opiskeluun kuin tutkimukseenkin (nuoret ja varttuneet tutkijat).

Fulbright - Technology Industries of Finland Grant teknologiateollisuuden edustamien toimialojen kehitystä tukeviin maisteri- ja tohtoritason opintoihin 35 000 - 50 000 dollaria tai post doc -tutkimukseen enimmillään 36 000 dollaria. Haku päättyy 30.7.2009 klo 15.00.

ASLA-Fulbright -stipendit nuorille ja varttuneille tutkijoille tutkimustyöhön (ns. cost-share -stipendit) 10 000-30 000 dollaria. Haku päättyy 30.7.2009 klo 15.00.

ASLA-Fulbright -stipendit maisteri- ja tohtoritason opintoihin 15 000-30 000 dollaria. Haku päättyy 30.7.2009 klo 15.00.

Lisätietoja näistä ja muista Fulbright Centerin stipendeistä sekä hakulomakkeet ohjeineen saa Fulbright Centerin verkkosivuilta.
Katso: http://www.fulbright.fi/

Fulbright Center, Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki.