IRC-Galleria

"Olipa kerran Noksu. Noksu oli todella kaunis tyttö. Hänellä oli oma poni. Poni oli valkoinen. Se laukkasi ainakin kahtasataa pitkin Keravan katuja. Tuuli tuiversi ja lunta satoi, kun hän katseli lintujen visertelevän puissa. Linnut olivat aivan jäässä, olihan ulkona pakkasta ja kova tuuli. Puun latvat kaartuivat melkein maan tasalle tuulen puhaltaessa. Noksu ei uskaltanut ulos. Ikkunasta hän katseli kun jäiset linnut nököttivät ponin aitauksessa. Noksu päätti soittaa Tarulle. Kohta kuuluikin jo Pommin ääni kun Taru kaahasi pihaan. Hän oli hirvittävän kaunis punamustine hiuksineen ja uusine kulmakoruineen. Tarulla olu kuitenkin ongelma jonka vain Noksu voisi ratkaista. Noksu pohti ja pohti miten auttaisi Tarua. Tarulla oli kauhea nälkä. Taru kiipesi ponin aitaukseen, kaivoi mattoveitsen esiin ja surmasi ponin. Noksu oli sillä välin laittanut takkaan tulen. Taru tuli lihojen kanssa sisään ja paistoi ponikiusausta. Nykyään ponikiusausta saa myös Siwasta."


Tää on Tarun ja Noksun yhteisten työpäivien muistolle. Ikävä tulee.

olin rohkein.

I see a red door and I want it painted black.

kerro mulle että tää kaikki on vaan pahaa unta ja kohta on aamu.

I hate to say these words but I want you to know
You're the only thing I'm thinking of, I just can't let it go.

Awayfromsunshine.

KAADA TUOPPIIN SITÄ PUNKKUU!!

juhannusthriatlon: tukkihumala, keihäs ja uinti.

Kohta minä olen katki, pian olen poikki,
jos vene ei valmistu ja naulat kaatuu jokeen.

I tried so hard
And got so far
But in the end
It doesn't even matter
I had to fall
To lose it all
But in the end
It doesn't even matter