IRC-Galleria

Puoli tuntia, yhdet liikennevalot koko matkalla. So long, buses!

Pyöräilin töihin ensi kertaa. Harmittaa jo etten ole ennen tajunnut, on niin mielettömän hieno reitti. Kotoa pikkumetsikön läpi Vantaanjoen rannalle, sitä pitkin Vanhankaupunginkoskelle, sillan yli ja merenrantaa kauppakeskus Arabialle. Pari korttelia asfalttia niin ollaankin jo perillä.

Aikamoinen luontoelämys.

Kun vielä saisi pyörän parempaan kuntoon. Vaihteista toimii ehkä kolmannes - onneksi niitä oli alkujaan enemmän kuin kolme, jarru vinkuu ja satula on hölmössä asennossa. Matka lienee vielä kivempaa kun nuo asiat saa kuntoon :).

Samalla saa jalkoihin lihaksia ja iholle väriä ja säästää rahaa ja ilmakehää. Mainiota.

Koskaan, ei koskaan saa hallinta pettää. Ja jos jokin tuntuu pahalta, älä vitussa tee sitä.

Tein alkuviikosta ensimmäiset abalakovini. Kiipeäminen, oikeiden vuorten siis, on kauan ollut kovasti mielessä ja nyt vain yhä kovemmin. Haaveet ajavat eteenpäin, ja tämänkin perässä täytynee juosta vaikka se paljon maksaakin. Harmi ettei ole kaveria siihen hommaan.

Piti sanoa jotain muutakin. Oon kokenut onnistumisen hetkiä Fortranin parissa, käynyt ulkona, hihkunut kiipeilyä, siivonnut lisää. Paljon lisää mappeihin järjestettyä tavaraa!

Kokonainen päivä ilman mitään tekemistä. Varmasti ensimmäinen viikkoihin tai kuukausiin. Heräsin, siivosin, tein ruokaa, siivosin lisää, tein lisää ruokaa ja silleen. Ja oon lukenut lehtiä joka välissä. Tosi mukavaa tällainen, ja samaten ensi kertaa pitkään aikaan olen syönyt riittävän usein vaikka se onkin riippunut omasta aktiivisuudestani! Ja oon istuksinut keittiössä lukemassa! Jännää muuten miten aivan puhtaassa keittiössä kokatessa on erittäin varovainen ettei vain mene leivänmurua lattialle :). Pesin lähes kaikki pinnat kattoa lukuunottamatta.

Cirrus, muuten hyvä näkyvyys. Toivottavasti kuun pimetessä tuossa maaliskuun alkupuolella on kirkasta.

Onnistuin sekä nukahtamaan ajoissa että nukkumaan riittävästi. Mukavaa. Sanoisin että 1/8 cirrus, näkyvyys yli 6 km eli vähintään kohtalainen. Täältä ei näy kauempia asioita, paitsi kuu, 384000 km, suhteellisen alhaalla, eli hyvä näkyvyys. Pitääpä kysyä assarilta saako kuuta käyttää referenssinä.
Mä pidän tuosta säähavaintokurssista. Kivaa ulkonapyörimistä ja ylöskatselua!

Ei saa nukahdettua. Ei kyllä erityisesti väsytäkään. Pitäiskö tämä aika käyttää hyväksi jotain koulujotakin tekemällä?

Puuh, taas on luettu koko päivä. Tai ei oikeastaan taas, ensi kertaa se onnistui tänä loppusyksynä. Jäänee liian vähäiseksi silti, katsotaan mitä osaan ilmakehälle termodynamiikalla tehdä. Se toinen huomisen tentti, laitteistokuvauskielinen suunnittelu, jää ihan puhtaasti menemättä. Ehkä joskus toiste.

Sänkyyn mennessä tulin kurkanneeksi ikkunasta. Jännät pilvet taivaanrannassa - no, nyt ne ovat jo kymmeniä asteita "korkeammalla" ja kohta peittävät taivaan - ja muuten kirkas taivas. Orion keikkui siinä etuvasemmalla aika komeasti. Oli pakko pukeutua uudestaan ja suunnata putki sinne. Vaikkei miekkaa paljain silmin näkynytkään, Orionin sumu sattui kaukoputkeen puolivahingossa! Aika mitätön läntti tuolla putkella. Mutta The Orion Nebula silti. Ja sen keskellä on jännä viisikulmio tähtiä! Oikeastaan siitä puuttuu yksi viidestä, mutta loput neljä on kuin viisikulmio joka on vinossa katsojaa kohti, tähtien suhteelliset kirkkaudet menevät niin. Ovat myös niin lähellä toisiaan että ne erottaa toisistaan lähinnä tarkasti katsomalla. Hieno kuvio! Ja terävimmät tähdet pitkään aikaan!

Josko sitä jaksaisi taas tuijotella tähtiin enemmän kuin viime aikoina. Kamera vaan on lainassa ;). Ja uusi ehkä ostoslistalla.. Suodattimia? Sumuja katsoessa olisi kai hyötyä suodattimista.

Yllätin itseni. Tai ehkä osittain kokeen helppous yllätti minut, mutta kumminkin. Kaksi hienoa onnistumista kahdessa tentissä samana päivänä! Aika kivaa. Tosin nyt se alkaa jo hiipua, kohta ois kivempaa mennä nukkumaan lukiessa (tai lukemisen yrittämisessä) syntynyttä univelkaa..

-- http://www.intelligentdesign.fi/

> 1. Suunnittelun havaitseminen
> Jos maailma tai jokin sen osa on älykkäästi suunniteltu, miten voisimme tietää sen? Onko
> luotettavia menetelmiä suunnittelun havaitsemiseksi olemassa? Mitä ne ovat? Onko sellaisia
> menetelmiä käytetty oikeustieteissä, arkeologiassa, tietoturva-analyyseissä? Voisivatko ne
> mahdollisesti havaita suunnittelua biologisissa järjestelmissä?

Jos olisi mahdollista tietää varmasti ettei maailma tai jokin sen osa voisi millään muulla tavalla tulla havaitunlaiseksi, suunnittelun voisi päätellä. Muuten, en ole vieläkään kuullut suunnitteluhypoteesista johdettuja ennustuksia. En usko että niitä voi olla.


> 2. SETIn merkitys
> Maan ulkopuolisen älyn etsintä (SETI) on tieteellinen tutkimusohjelma, joka etsii merkkejä
> epäinhimillisestä älykkyydestä kaukaisesta avaruudesta. Pitäisikö biologien vastaavasti etsiä
> merkkejä älystä biologisissa järjestelmissä? Miksi tai miksi ei?

SETI etsii keinotekoisia signaaleja luonnollisten signaalien joukosta. Taivaankappaleet eivät ymmärtääksemme ole eläviä olentoja vaan luonnonlakien säätelemiä ja jokseenkin yksinkertaisia. On mahdollista havaita signaali jota mitä todennäköisimmin mikään luonnollinen prosessi ei ole voinut saada aikaan.
Luontoa tutkiessa suunnittelun jäljet pitäisi jotenkin tunnistaa evoluution jälkien keskeltä, ja koska evoluutio on astetta tarkoituksellisempaa kuin tähden ydinreaktio, homma on saman verran toivottomampaa. On mahdollista keksiä signaali joka ei ole voinut syntyä tähdessä ydinreaktiossa mutta on ainakin paljon vaikeampaa keksiä eläin joka ei olisi voinut syntyä jonkinlaisen evoluution seurauksena.


> 3. Biologian informaatio-ongelma
> Mikä selittää informaatio-rikkaiden rakenteiden alkuperän biologisissa järjestelmissä?
> Voivatko biologiset järjestelmät paljastaa informatiivisia rakenteita, joita luonnonvalinta ja
> muut materiaaliset mekanismit eivät kykene riittävästi selittämään? Miltä sellaiset rakenteet
> näyttäisivät?

En ole varma ymmärränkö kysymystä. Informaation säilömisestä on selvästi etua evoluutiossa, siihen viittaa mm. tähänastinen AI- (tai artificial life-) tutkimus. Voisi myös sanoa että lisääntyminen oleellisesti vaatii informaatiota. Elämä muuttaa luonnollisesti energiaa informaatioksi.


> 4. Molekyylikoneet
> Voitko mainita esimerkkejä solun rakenteista, jotka muistuttavat ihmisen suunnittelemia
> koneita? Vetääkö näiden molekyylikoneiden kompleksisuus vertoja ihmisen tekemille
> koneille? Onko olemassa mitään luotettavaa näyttöä sille, että ainoastaan todellinen
> suunnittelu olisi voinut synnyttää sellaiset koneet?

Näiden koneiden kompleksisuus on käsittääkseni alhaisempaa tasoa kuin ihmisten suunnittelemat koneet. Ei ole olemassa luotettavaa näyttöä suunnittelusta (sehän vaatisi että osoitettaisiin niiden kehittymisen ilman suunnittelua mahdottomaksi).


> 5. Palautumaton monimutkaisuus
> Onko olemassa monimutkaisia biologisia järjestelmiä joiden osat ovat kaikki järjestelmän
> toimintojen suorittamiselle välttämättömiä? Jos on, ovatko sellaiset ”redusoimattomasti
> kompleksiset” järjestelmät todiste älykkäästä suunnittelusta? Jos eivät, miksi eivät?

Eivät ole, koska järjestelmän osat ovat voineet kehittyä yhdessä, toisiinsa sopiviksi ja toisilleen välttämättömiksi evoluution saatossa.


> 6. Kierrätettävät osat
> Suunnittelevat ihmiset uudelleenkäyttävät hyvin toimivia malleja [designiä]. Eliöt vastaavasti
> kierrättävät hyvin toimivia rakenteita (esimerkiksi kamera-silmä). Onko tämä
> todistusaineistoa yhteiselle polveutumiselle, evolutiiviselle konvergenssille [”lähenemiselle”],
> yhteiselle suunnittelulle, vaiko näiden yhdistelmälle? Kuinka päätämme näiden vaihtoehtojen
> välillä?

Varma päättäminen näiden välillä vaikuttaa mahdottomalta. Tosin jos hyvin erilaisista eläimistä löytyisi täsmälleen samanlainen elin, se voisi kertoa suunnittelusta, ja jos elimet ovat keskimäärin samanlaisempia geneettisesti läheisempien sukulaisten kesken, se voisi viitata evoluutioon.


> 7. Takaisinmallinnus
> Yritettäessä ymmärtää biologisia järjestelmiä molekyylibiologien tarvitsee ”takaisinmallintaa”
> niitä. Toisin sanoen he aloittavat toiminnallisista biologisista järjestelmistä, ja sitten
> käyttävät tietämystään insinööritieteistä [suunnittelusta/tekniikasta] sen määrittelemiseen,
> miten järjestelmät olisi voitu suunnitella ja rakentaa. Onko tämä evidenssiä siitä, että
> järjestelmät ovat olleet aluksi suunniteltuja?

Ei ole. Se että voidaan rakentaa päättelyketju joka johtaa tulokseen A ei ole evidenssiä siitä että juuri tällainen ketju on luonnossakin johtanut tulokseen A. Tämähän olisi juuri sitä päättelyä josta kreationistit tiedemiehiä kritisoivat!


> 8. Ennusteet
> Tekeekä älykkään suunnitelman teoria ja uusdarwinistinen teoria eri ennusteita? Pohdi
> esimerkiksi roska-DNA:ta. Kumpi näistä kahdesta teoriasta pitäisi ajatusta, että laaja alue
> DNA:sta on roskaa todennäköisempänä? Kumpi teoria todennäköisemmin etsii tuntematonta
> käyttöä hyödyttömiltä näyttäville biologisille rakenteille?

Minusta ajatus että suunnittelija laittaisi DNA:han turhaa on paljon epätodennäköisempi kuin että se olisi päätynyt sinne "jäänteenä" jostakin. Lisäksi roska-DNA:n "roskaisuutta" ei ole käsittääkseni osoitettu - siis todettu ettei niiden osien vaihtamisella täysin toisiksi olisi vaikutusta - vaan niille vain ei ole keksitty tarkoitusta.


> 9. Todisteiden seuraaminen
> Mikä todistusaineisto vakuuttaisi sinut siitä, että älykäs suunnittelua on totta ja
> uusdarwinismi on paikkansapitämätöntä. Voiko sellaista todistusaineistoa olla edes
> olemassa? Miltä se näyttäisi? Jos sellaista todistusaineistoa ei ole olemassa, tai ei edes
> [katsota] voi[van] olla olemassa, miten uusdarwinismi voi olla testattavissa oleva tieteellinen
> teoria?

Jotta vakuuttuisin suunnittelun todellisuudesta, minun pitäisi tavata suunnittelija ja nähdä piirrustuksia ja prototyyppejä ;-). En ole ihan varma mitä kirjoittaja tarkalleen tarkoittaa uusdarwinismilla joten en spekuloi sen paikkansapitämättömäksi osoittamisesta. Luonnonvalinta sinänsä on havaittu ilmiö.

Uusdarwinismi ennustaa havaittavia ilmiöitä. Sitä ei voi kumota ellei ko. ilmiöt lakkaa yht'äkkiä esiintymästä. Evoluutioteoria on siis jotakin jota voi lähinnä laajentaa, ei kumota. Vrt. Newtonin lait.


> 10. Suunnittelijan tunnistaminen
> Voimmeko määrittää, onko kohde suunniteltu tietämättä mitään sen suunnittelijasta? Jos
> tunnistamaton äly oli vastuussa biologisten järjestelmien suunnittelemisesta, kuinka
> voisimme tietää sen?

Emme voi määrittää sellaista.