IRC-Galleria

Olen aina lukenut paljon. Opiskeluaikana lukeminen keskittyi kylläkin lähinnä tutkintovaatimusten asettamiin rajoihin. Opintojen jälkeen aloin taas kiinnittää huomiota kaunokirjallisuuteen.

Jostain syystä aloin listata tämän vuoden alussa kirjoja joita luen. En ole sitä ihmistyyppiä, joka listaisi juuri kaupasta tuotavia kulutushyödykkeitä kummempia, joten siitäkin syystä tämä lista oli aika erikoinen ratkaisu. Mutta jälkeen päin ajateltuna ihan loistava! Olisinpa keksinyt tämän jo joskus aikaa sitten ja kerännyt johonkin ylös kaikki lukemiseni.

Vuoden 2008 aikana lukemani (kaunokirjalliset) kirjat järjestyksessä so far:

Walter Scott: Ivanhoe
Jarkko Martikainen: 9 teesiä
Rosa Liksom: Unohdettu vartti
Dirt (Mötley Crue -kirja)
M. John Harrison: Elonmerkit
Nick Hornby: Alas on pitkä matka
Zadie Smith: On Beauty
Nick Hornby: The Slam
Kari Hotkainen: Iisakin kirkko
Zadie Smith: Book of Other People
Lloyd Jones: Mr. Pip
Tuula-Liina Varis: Ihmisen paikka
2000-luvun Decamerone (useita kirjoittajia)
Jonathan Coe: Suljettu piiri
Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen
Herman Hesse: Arosusi (toinen kerta jo - on se vähän härö vieläkin!)

Mulla olisi mielipide ja analyysi valmiina kaikista noista, mutta koska niitä ei kuitenkaan kukaan jaksa lukea (enkä minä jaksa kirjoittaa), niin tulkaa kysymään suoraan, jos kiinnostaa tietää mun mielipide johonkin mainituista kirjoista. :)
Mainittakoon nyt kuitenkin, että haluaisin olla yhtä älykäs kuin Tuula-Liina Varis, yhtä verbaalisesti oivaltava kuin Jarkko Martikainen ja kirjoittaa niin kiehtovasti kuin Harper Lee. Ei se ole liikaa vaadittu, eihän? :P

Tällä hetkellä luen ikuisuusprojektiani, melkein 1000 sivuista Edgar Allan Poen Koottuja kertomuksia - kirja, joka sisältää herran koko tuotannon Korppi-romaania ja muutamaa pikkujuttua lukuunottamatta. Tässäpä ihmiset oiva esimerkki siitä, miksi EI kannata käyttää oopiumia :D On vähän, hmm, "erikoista" menoa aina välillä...

Joululomalle lähtee mukaan ainakin yksi ajattelua edistävä kirja (ajattelin napata matkaani Richard Dawkinsin The God Delusionin) ja sitten joku kevyempi, mutta kuitenkin ehdottoman laadukas teos. Voi olla, että se on joku Tuula-Liina Variksen kirja - niin suuren vaikutuksen on rouva minuun tehnyt.
Tosin: Variksen kirjat eivät ole suinkaan "kevyttä" luettavaa siinä mielessä, että niitä voisi vain lueksia. Mutta luultavasti God Delusioniin (suomennettu muistaakseni nimellä Jumalharha) verrattuna mikä vain on kevyttä.

Ihan SATA -haastetta en viitsi kirjojen lukemisesta ottaa vastaan. Lukemisen ei nimittäin tulisi olla suorittamista (nyt kun niistä oppikirjoista on eroon toistaiseksi päästy), vaan laadukasta nautintoa.

Tulipas yllättävän pitkä blogaus. Kiva kun on aikaa :)