IRC-Galleria

Armand

Armand

uusi vuosi on tuloillaan.

Selaa blogimerkintöjä

Soul Reaver 2Keskiviikko 10.11.2010 03:08

Peli: Soul Reaver 2

Alusta: PC.

Laitevaatimus: Vanha PC ja jonkinlainen näytönohjain.

Testikone: Varma pelitys.

Kolmisormisten ja kaksivarpaisten yön olentojen maailma avautuu massiivisella videolla jonka katselee ihan mielikseen. Pelissä riittääkin ihan roppakaupalla pitkiä välivideoita joita ei voi ylittää, alittaa taikka kiertää. Hyvän juonen kannalta videot ovat jees, mutta kun joutuu saman pätkän katsomaan kolmatta kertaa alkaa haluttamaan paria olutta ja tupakkia.

Peli on goottilainen isolla geellä, tunnelma on jylhää ja tarina maalailee synkkiä maisemia. Vanhaksi peliksi paikoitellen jopa kauniita sellaisia. Sielunsyöjä itsessään on mielenkiintoinen hahmo eikä lukeudu tavannomaisiin ison D:een kopioihin. Hänen kolmisormisuus ja kaksivarpaisuus vain hiukan arvelutttaa vaikka se sopiikin pelin visuaaliseen ilmeeseen. Pelin ilmettä parantamaan on myös mukaan pistetty tyylilajiin erinnomaisesti sopivaa musiikkia
ja muutkaan äänet eivät hassummilta kuulosta. Ääninäyttelijät myös hoitavat osuutensa kunnolla.

Kaikesta tunnelmastaan ja hienosta tarinastaan huolimatta peli on melko suoraviivainen hakkaa sielumiekalla päitä ja väliin ratkaise pari aravoitusta paketti. Pelillisesti tämä on melkoisen keskinkertainen tapaus. Myös samojen maisemien ravaaminen tympii jossakin vaiheessa. Onneksi peli ei ole mikään hirmuisen pitkä ja viimeisen sielumiekan kyvyn saatuaan sininen ja leuaton torahammasystävämme kolkutteleekin jo päävihollisen olkapäätä. Noin kymmenen tunnin jälkeen kaikki oli ohi ja vilkutin hyvästit vampyyreiden synkälle maailmalle.

Kontrollit olivat tyypillisesti vanhoille konsolikäännöksille ominnaisen omituiset pc-pelaajan sormille ja jotkut kohdat vaativat hienoista sorminäppäryyttä. Kontrolleihin kyllä tottui ajan päälle, mutta jonnekkin kulman taakse jäävä kamera tuotti mielipahaa ja muutaman ärräpään. Tallennuspisteet myös ottavat hattuun varsinkin ihmistä jonka pitää ehtiä tiettyyn kellonlyömään mennessä työpaikalle. Muutamaan kertaan jouduin tallentamatta keskeyttämään ja pelaamaan töiden jälkeen saman kohdan uudelleen.

Kokeilin joskus aikoinaan Soul Reaverin ensimmäistäkin osaa harmaalla ykköspleikalla, mutta en muista siitä paljon mitään muuta kun sen hienon alkuvideon missä päähenkilö paiskataan varmaan kuolemaan herra Kainin toimesta. Saman henkilön joka punoo tässä kakkososasskin omaa juonen verkkoa.

Ihan jees peli jonka pelaa kerran läpi, mutta pitempiaikaista viihdettä en tästä ainakaan itselleni saa...

Hyvää:
Goottilaisuus.
Musiikit ja äänet.
Kovan luokan tarina.
paikoitellen aika hieno.

Huonoa:
Konsolikontrollit.
Tallennuspisteet.
Kolmisormisuus.
Kameran epätarkkuus.

Yleisarvosana: 7 (asteikolla 1-10)

Kirjoittamani arvostelu perustuu omaan mielipiteeseeni, ja kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.