IRC-Galleria

Armand

Armand

uusi vuosi on tuloillaan.

Selaa blogimerkintöjä

Talvisota: Icy HellLauantai 07.05.2011 06:20

Peli: Talvisota: Icy Hell.

Alusta: PC.

Laitevaatimus: Mummon poljettava ompelukone.

Testikone: Sodan kaaoksen pyörteissä edelleen.

Talvisota on itsenäisen suomen ja venäjän, eli silloisen neuvostoliiton ensimmäinen iso kahakka, tämän tosiasien julkituominen siltä varalta jos joukossa sattuu olemaan muutama suomen historiaa tietämätön. Kuten eräässä BB-tuottarissa sattui olemaan, siitä itku ja häpeä. Sillä eikö jokaisen pitäisi tämä tietää, vaikka olisi kuinka pasifisti, totaalikieltäytyjä tai pilveä poltteleva hippi. Luulisi jopa jokaisen pissiksen tietävän oman kansansa kohtalokkaista sotavuosissta. Mutta ei, jotkut henkilöt eivät todellakaan tiedä mikä on talvisota. Siispä kipin kapin kauppaan ja ostamaan tämä peli.

Peli antaa hyvän ja oikeaoppisen historiallisen luennon tuon ajan tapahtumista, ja kummallekkin osapuolelle raskaasta sodasta. Venäläinen tekijätiimi on lukenut historiankirjansa paremmin kuin BB-väki, ja pelissä ei kumarrella suomalaisten eikä liioin puna-armeijan suuntaan. Kaikki tehtävät ja tekstit ovat kuten niiden pitääkin olla. Lisäksi valikoista löytyy tietoa mielenkiintoisen paljon kummankin osapuolen kalustosta aina panssareista ja lentokoneista juniin saakka. Tosin tiedoksi heille jotka tahtovat ostaa tämän teoksen historianopintoja silmälläpitäen, koko peli on enkelsmanniksi joten pitää ainakin omata välttävä kielitaito.

Vaikka Icy Hell tarjoaakin kattavan sotahistoriallisen oppitunnin, ei se pelillisesti kovinkaan suurta isänmaallista nostetta aiheuttanut. Grafiikka on vanhan pelimoottorin ansiosta hyvin askeettista ja pikkuruiset tankit ja ukkelit katoavat maastoon kuin pieru saharaan. Kaiken lisäksi nykysotanaksuista poiketen aluetta ei voi lähentää tai edes kiertää. Ulkoasun hienoin piirre oli kolmiulotteiset kulkuneuvot jotka voi tunnnistaa oikean esikuvansa näköisiksi härpättimiksi. Toinen hieno seikka oli kummankin neuvosto ja pohjanpoikskenaariossa pyörineet aidot sotadokumentaariset videot. Muuta hienoe ei sitten pahemmin löytynytkään. Paitsi tietenkin erityismaininnan ansaitsee se että venäjän pojat solkkaavaat oman maansa kieltä ja suomipojankin suusta tulee hiukan kummallisesti murtean mm lausahdus "tulta munille".

Vaikka kyseessä on tosiaikastrategia, ei pelissä tarvitse kuokkia jäätyneestä maasta pottuja jotta armeija pyörisi, ainoastaan sotiminen on tärkeää ja jo annetuilla resursseilla on useimmiten pärjättävä tehtävä loppuun saakka. Suomalaisten joukoilla taisteleminen on lähinnä epätoivoista puolustautumista ja vastaavasti neuvostojoukoilla pelatteassa pyritään ylivoimalla hakkaamaan päälle. Hienona lisänä mainittakoon että kiväärimies ei panssarivaunua tuhoa. Niitä tuhotaan vain toisella tankilla tai tykillä. Tästä seikasta strategikot varmasti pitävät.

No entäpä itse pelaaminen? Ensinnäkin vanhan pelimoottorin ansiosta kaikki valikot ovat pieniä ja suttuisia. Käskyt eivät aina oikein mene perille vaikka sainkin vastaukseksi "kyllä herra" ja ukot pyörivät munat turpeessa ympyrää kuin hullut koirat. Lisäksi väliin suomipojilla pelatessa paras strategia oli vain olla koskematta hiireen, jotenkin ihmeen kaupalla peli vain eteni kuin valmis käsikirjoitus ja voitto tuli kotiin. Tämä ei mielestäni oikein vaikuta oikealta pelaamiselta vai kuinka?

Sodan äänet olivat ihan hyvät ja kovin paraatirytmiltä kuulostavat biisit kuuluivat asiaan. Tosin pitemmän päälle nämä runkutukset toivat vaarallisella tavalla mieleeni natsien saappaiden askelluksen kivetyllä kadulla ja oli jo pieni ihme että jaksoin äänet päällä pelata lähes koko pelin.

Historiallisesti hieno teos, mutta itse peli oli aikas tavalla huonointa tosiaikastrategiaa mitä olen nähnyt. Eli olen kiikun kaakun siinä vaiheilla että kuuluuko Talvisota osastoon paskapelit vai ihan kelvolliset. Vitosta olen yleensä pitänyt rajapyykkinä huonon ja kelvollisen pelin erottavana arvona, hmmm tämä taitaa olla vitonen.

Ai niin, tämä onkin sitten viimeinen peli niistä lukuisista peleistä jotka olen kolunnut läpi tässä vanhassa asunnossa. Seuraavat pelit ovat uuden asunnon heiniä.

Hyvää:
Talvisodan aito historia.
Oikeat sotavideot.
Sotilaat puhuvat omaa äidinkieltään.
Tankkia ei yksittäine kiväärimies tuhoa.


Huonoa:
Vanha pelimoottori näkyy.
Valikoiden suurennuslasilla tiirattava koko.
Käskyt eivät aina menneet perille.
Peli pärjäsi paremmin omillaan, ahkera käskyttäminen varmisti tappion.
Sotamusiikki ei oikein nappaa pitemmän päälle.

Yleisarvosana: 5 (asteikolla 1-10)

Kirjoittamani arvostelu perustuu omaan mielipiteeseeni, ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.