IRC-Galleria

Taalla satoi ensilumi viikko sitten. Ja aurinko ei vaan nouse.

Oon muuten Tromssassa nyt. Wuhuu. Eikæ oo ees kylmæ. Mut næppis on omituinen. Koettakaa kestææ. Hei.

Ainakin voin aloittaa kaiken taas puhtaalta pöydältä. Ja on kait siinä puolensakin.

Ois kiva nähä ihmisiä ennen matkaa, mutta melkein kaikilla tuntuu olevan jotain muuta.

Jos aiemmin luulin että asiat on sekaisin niin nyt ne vasta onkin. Ja ironista on että yksi ihminen voi pidellä käsissään lankoja, jotka ratkaisevat kaiken lopullisesti hyvään tai pahaan.

Kävin siskon kanssa "synnyinseuduilla". Istuttiin niissä vanhoissa keinuissa ja puhuttiin syvällisiä. En koskaan ajatellut palaavani sinne.

Ehkä ollaankin vaan liian kilttejä, kummatkin. Loppupeleissä siinä olisi järkeäkin.

En halunnut nukkua tänä yönä mutta taidan antaa periksi väsymykselle nyt.

En kyllä nyt nää ruutua ku kissa pitää häntää eessä :/

:)

Hvor er du, skat? Hvor er du? :(

Liioiteltuahan se olikin.

Muistan kyllä mananneeni että tästä viikosta tulisi elämäni paskin. Alku oli lupaava. Mutta sekin tavoite jäi sitten saavuttamatta. Tosi tyypillistä.

Vaikka kuinka yritän, en voi olla kuin vähintäänkin iloinen. Onnellisuus olisi ehkä liioiteltua, vai..?

Hyvin paljon on tapahtunut, tosin ei liene outo asia kun viime merkinnästä on kuitenkin hivenen aikaa. Asun nykyään kotona äidin luona, joten myönnettäköön että Te jotka silloin tuomitsitte "teinikihlat" olitte täysin oikeassa. Parempi uskoa se kertasanomasta, en ala toistelemaan sitä myöhemmin.

Kaikesta tosin oppii ja yleensä se täytyy tehdä kantapään kautta..

..vaiko?

Joka tapauksessa vaikka niin moni asia on muuttunutkin, liian moni jotta alkaisin niitä luettelemaan, on käynyt sillä lailla hassusti että muutokset ovat kumoneet toisensa. Olen siis edelleenkin lähes samassa tilanteessa kuin puoli vuotta sitten. Elämässä tapahtuu kausittain. Päämäärää ei ole mutta eipä sitä ole ikäväkään.

Myös kiinnostavaa huomata, että vaikka periatteessa kovin moni asia on viime aikoina mennyt suoraan päin lähintä roskista ja sen vuoksi pitäisi olla aikamoinen tappiomieliala päällä, olenkin yllättäen elänyt hyvin antoisan ja mielenkiintoisen viikon. Pelästytin kaverini toteamalla tälle, että olen iloinen. Nyt on kaikki nähty.

Parempi jättää juuri ne mielenkiintoiset yksityiskohdat niiden ihmisten tietoon, jotka niistä jo tietävät. Turha toistaa tunnettua tosiasiaa täällä. Vaikka juoruilun kohteena oleminen onkin aina mukavaa puuhaa, niin taidan jättää sen tällä kertaa väliin. Ja näin sanoessani voin olla varma että herätin ainakin jossain määrin mielenkiintonne, ainakin jos olette tänne asti vaivautuneet ihan vain lukeaksenne kirjoituksiani.

Jos syy on joku toinen, en halua tietää sitä.

Mitäpä sitä enää turhaan pidentämään tätä merkintää, etteköhän tuhlanneet jo tarpeeksi kallista elämäänne tämän parissa. Kiitän mielenkiinnosta, jota elämäni teissä näkyy herättävän. Aikuisten oikeasti.