IRC-Galleria

Joudun työkkätiin 22.09 mennessä. Ja olen todella siiihen valmistautumaton. Foorumilla riitelin taas Saippuarinssin kanssa, se kun jaksaa aina haastaaa riitttä minua vastaa. Muttta joudun lisääämäään sairaslmoaani ilman mutta, en vointyöskennelllä maaallisessa työssä. Minullla on jatkuvasti kuoleman ajatuksia mielessäni. Jos joudun työhön, niiin todennäköisesti en syö koko sinä aikana mitäään. Toisaalta voisin pitäää yli 4 vrk:ttta koko paastoa ja kuolla. 4 vrk:tta viime syksynä kahteeen otteeseen, ei tehneeet mitään erikoista vaikutusta minussa. En halua elää tässä ajassa ilman aviomiestä ja toisaalta en halua sen koommin elää muutenkaan. Jos minä saisin miehen minulla olisi joku johon voisin tuketua. Uskon että paastoan itseni tänä talvena taas kuoleman partaalle uudestaan - muuten. Viime talvena paastosi 128 vuorokauttta, muutamaan lankeemuspäiväää lukuun ottamatta ja join teetä rasvattomallaa maidollla iman sokeria. Nyt painoni on lähes 53 kiloa. Minulla on liikaa painoa 4 kiloa. Jos painan 40, 5 kiloa olen todellaa laiha. Painoni raja on 47 kloa. Mytta keväällä siis painoin 40.8 kiloa, ja olisin voinut vielä mennnä muutamn siitä alaspäin korkeintaan. Ulkonäköni oli hieno päälllisin puolin, mutta ihoni oli karmea, koska se oli liian löysäää.

Eilen vein kellariin paljon asioita, jopa ne serttitaulutki, sertit on tallessa kotona. Astiast on nyt kellarissa. Koko aika tuleee lisää ja lisää raivattavaa. Olen valmis lähes äärimmmäiseen raivaukseen. Kamerat ja kissat jätän. Jos pitäää muuta antaa se saa mennä, kunhan kissat jää ja kamer,a skä tietokone internet- yhteydelll (toivoisin saavani pitää sängyn tieokone tuolin ja yhden sohvan ja pesukoneen Sekä hegellisiä varustavia kirjoja valintani mukaan. En ole nyt heti paikalla valmis kaikesta luopuymaan. En voisi elää yksiössä, ne on liian metellisä ja epäraittiita sekä ahtaita. Koko muu elämä saa tullla puretusksi. Soisin että minulle jäisi riittävästi sentään vaatteita. Jotain edes jäisi. Olen sentäään luopunut housuista ja puolihameista, jos pitäisi luopua pitkistä hameista, minulla ei olsi enäää mtään jäljelllä. Jos minut pakotetaaan töhin olen päättänyt että en mene sinne jos en jaksa, joko haen sairaslomaa tai sitten paastoan juomatta ja syömättä kuoliaaksi asi. Minä en kestä maallista työtä, se on kaikella tavalla moraalietiikkaaani vastaan.


Minua todella surettaa että ole Eric_foramission Olen niin pettynyt, eli hänen opetuksistaan en ole ottanut vaarin. Olen todellakin läpimätä ihminen. ja hän ei voisi muuta kuin halveksia minua jos paneutuisi minuun paremmin. Olen niin surullinen että olen tehnyt pahaa, ja ollut uskoton. Niin surullinen että en ole hillinnyt itseäni. Arvostan hänen neuvojansa luen ne päivittäin läpi, ja kärsin kun epäonnistun aina ja aina. Minä tarvitsen tukea, ilamn tukea en pärjäää. Nyt kun foorimilta irtisanouduin, niin Eric tuli sinne, ei hän olisi tullut jos en olisi lähtenyt ensin. Olin este. Hän pitää minua valheellisena ja kevytmielisenä. Mutta en vaan osaa olla oikein kunnolla. En vaan osaa. En ple tavannut paloa ihmisä. Kommunuikoinnit ovat kaikki tapahtuneet lähestulkoot netin välityksellä. Elokuun alussa oli foorumitapahtuma (pienimuotoinen ja sen jälkeen olen vain kaksi - kome kertaa ollut live- kommunikointi yhteydessä). En minä kaipaa ystäviä , en kavereita - en yhtään mitään. Tahtosin puolison tai sitten taivaaseen. Joko tai ei! Mutta en voi hänelle voi purata sydäntäni, huoltani, en JOhnillekaan. En tiedä mitä tekisin. Minä vain kaipaa omaa miestä ja rakastajaa, jolle voi avautua.

Sii elokuun 4 päivä ja syyskuun- 8 päivän välillä olen ollut jonkun ihmisen juttusilla relistisesti. Swn välin olen llut yksin. En halua ketään ja mitään muuta kuin puolison. EN HALUA MUUTA! En halua. Mkään ei voi korvata puolisoani, en voi noteerata mitään muuta, hän on kaikki mitä kaipaan ja tarvitsen ja mikään muu ei kelpaa tai sitten menen taivaaseen. Se nnnistuu viikossa, jos en syö. Olen juonut viiniä useana tunnin ajan.