IRC-Galleria

27.5
Mä istuin pihas penkillä. Mä katselin sitä poikaa, sen kasvoja ja silmiä. Ah, sen ihania silmiä. Ne on niin kirkkaat ja iloiset, toisin ku mun. Mä kattelen sitä, mut se ei nää mua. Se poika ei varmaan ees tiä mua, joten mä vaan haaveilen...

28.5
Mä näin sen taas tänään. Sen saman pojan, jolla on niin kauniit silmät ja täydelliset hiukset. Mahtaakohan se ees tietää kuinka täydellinen se on? Mä kävelin tänään sen ohi. Se puhu kavereilleen. Sen ääni on vaan nii ihana...

29.5
Voi ei! Mä kuulin tänään, et se poika, se jol on ihanat silmät, ihanat hiukset ja ihana ääni, lähtee pois. Se muuttaa kesän alus tosi kauas. Se lähtee maasta. Tää on niin kamalaa, et voisin itkee. Miten mä kestän? Vaivun taas unelmiin...

30.5
Se poika puhu mulle. Se poika, joka on kaikin puolin täydellinen. Se törmäs muhun käytäväs ja pyys anteeks. Se kysy myös mun nimee. Mä jähmetyin täysin. Sen joku kaveri nauro.
Moi, mä oon se, joka sua aina kattelee, salaa hiljaisesti piilostaan ihailee. Kuule pyyntöni tää ja luoksein jää... Mä oisin voinu kertoo tän, mut mä vaan juoksin pois kyyneleet silmis. Miks mä oon näin heikko?

31.5
Tänään oli se päivä. Se poika, joka oli täydellinen, lähti kokonaan pois. Mä en nää sitä enää koskaa. Multa on jo loppunu kyyneleet, vaikka tarvisin niit vielä. Tuska ei vaan hellitä. Mä katon peiliin. Miks mä en voi olla tarpeeks hyvä sille pojalle? miks mun pitää olla just tällanen? Mä heilautan kättäni ja peili hajoo palasiks lattialle. Mä nään epätäydellisyyteni monin kertasena. Mun kädest alkaa valuun jotaki. Siin on yks palanen peilistä ja se on ihan punanen. Pikku hiljaa kaikki peilin palat muuttuu punasiks, enkä mä unelmoi enää...