IRC-Galleria

Freetime ja vaikka sun mitä muuta. Silti niin helvetin hyvä biisi, jota tulikin sitten hyräiltyä about koko päivä :)

Nathan: You kissed my wife, you lost all my money, you lied to me about a poker game and you got me attacked by a munchkin and a transvestite...
Chris: Whoah, whoah, whoah... you think Emmanuelle's a dude?
Nathan: E-MAN-uelle has an adam's apple!
Chris: Whoops...

Priceless... :D

We need to talk about Kevin + masokismilenkkeilyä + unettomuus + Dead by Aprilin uuden albumin odottelua + somessa vastaan tullut vieraan ihmisen itsemurhaviesti = tämä viikko.

Puhelimestani löytyy tuon niminen musiikkilista (olkoonkin että siellä on myös biisin verran Triviumia ja useampi Nomya - ensimmäinen ei ole Ruotsia nähnytkään eikä jälkimmäinen lukeudu metallimusiikkiin) joka on taas viime päivinä soinut aika ahkeraan. Nämäkin kaksi biisiä kuuluisivat sinne aivan ehdottomasti

Pää tyhjäksi ajatuksista, kiitos!

Yli kymmenen vuotta narttukoirien kanssa toi aikanaan nimeämiseen tietyn perinteen. Salukit saivat Silvaa lukuunottamatta nimensä näyttelijöiltä. Uma Thurman, Greta Garbo ja Doris Day. Silvan nimi on oikeastaan lyhennys Silvarasta eikä esimerkiksi kompassimerkki tai pari jalkapalloilijaa. Tosin, Silva on pallohullu pieni rämäpää, joten pallonpotkijaesikuvatkin sopivat kuvaan vallan mainiosti. Sagan nimesi ihan joku muu kuin minä, vaikka se kaikista eniten se minun koirani onkin. Mutta Chester. Kun vähän aavisteltiin että taloon tulee afgaaniuros, alkoi aikamoinen pohtiminen sellaiselle sopivasta nimestä. Rontti oli kuulemma liian epäelegantti vaihtoehto, harmi vaan. Toinen idea kuitenkin osui aika hyvin kohdilleen.

Chester.
"Esikuvana" Chester Bennington, Linkin Parkin ja Dead by Sunrisen laulaja.

Eikä ihan turha esikuva suinkaan. Ainakaan kun näitä kuuntelee (ja katsoo).





Karvakasa-Chesteristäkin lähtee paljon ääntä, muttei toistaiseksi noin melodisesti ;)

Does this darkness have a name? This cruelty, this hatred. How did it find us? Did it steal into our lives or did we seek it out and embrace it? What happened to us, that we now send our children into the world like we send young men to war? Hoping for their safe return, but knowing that some will be lost along the way. When did we lose our way? Consumed by the shadows, swallowed whole by the darkness. Does this darkness have a name? Is it your name?



We forget half of what they teach us in school, but when it comes to the torment and the people who inflicted it, we've all got an elephant's memory.