IRC-Galleria

Nostan murtuneen sydämmeni maasta. Löydän itseni surun luonta. Teinkö jotain väärin, teinkö jotain oikein, jokainen asia oli liian hyvää ollakseen totta. Tuhannet tähdet taivaalle syttyvät ja toivoisin niiden vievän suruni pois, niin vaikeaa on unohtaa asioita rakkaita jotai kaikki ei usko mulla olevan. En usko löytäväni rakkautta koskaan. Liikaa kipuu, liikaa suruu, kuka rakkaudesta puhuu?, miten kaikki muuttaa voisin sen paremmaksi muuttaisin. Olen pahoillani kaikesta väärästä, olen pahoillani kaikesta sanomastani. Mut mitä sil on väliä, mitä se mulle merkitsee. Mitä sil on väliä, mitä mä tarvitsen. Olenko se jonka ympäriltä tuolit viedään. Olenko se jonka nimi mieleen ei jää. Olenko se... se minä olen