IRC-Galleria

ovat yllättävän samankaltaisia, molemmissa yleisö suurinpiirtein tietää tarinan kulun etukäteen ja kyse on vain tunteista nauttimisesta, jos tarinasta haluaa jotain muuta irti, tarvitaan erillinen lappu joka kertoo taustatarinan.

Molemmille äänimaailma on tärkeä, joskus kovaa ja korkealtakin sekä puitteiden suhteen juhlakunnossa on oltava.

Itse pidän monoteististen uskontojen antamaa "elämän tarkoitusta" älyllisenä epärehellisyytenä. Se, että olettaa selviytyvänsä kuolemasta päästäkseen joko jumalan ikuiseksi pehmo- tai puruleluksi ei tuo mitään merkitystä, päinvastoin, se tekee jo tämänkin elämän merkityksettömäksi arvontavaiheeksi. Hypoteettinen iänkaikkisuus ei luo tarkoitusta, se luo korkeintaan uuden ongelman: Mikä on vuorostaan tuon elämän tarkoitus? Ne, jotka huijaavat itseään hyväksymällä tuollaisia puolimalkaisia selityksiä rauhoitellen omaa mieltään ovat syyllisiä älylliseen epärehellisyyteen.

Meidän hetkemme on tässä ja nyt, pian se on poissa, me luomme sille oman merkityksemme ja tarkoituksemme, me rakennamme oman "satumme" jonka yritämme elää mahdollisimman onnellisina elämämme loppuun saakka.

Helvetti on rangaistus, se on selvä. Rangaistus voi opettaa, olla kostoa tai sitten vaarallisen yksilön eristämistä. Opetusta helvetissä rangaistuksena ilman poispääsyä ei ole, se on selvää. Eristämisen pystyy toteuttamaan ilman kidutusta joten motiivina ikuiselle kidutukselle jää kosto. Mitä oletettavasti absoluuttisen hyvä olento tekee niinkin negatiivisella ja tuhoavalla ominaisuudella kuin kostonhimo?

Joten, kertokaa toki, millä poppakonsteilla saatte helvetistä oikeudenmukaisen rangaistuksen kun se selkeästi perustuu vain ja ainoastaan kostoon? Kristinuskon omista kirjoituksista johdettavat loogiset päätelmät eivät johda oikeudenmukaiseen saatika sitten "hyvään" jumalpersoonaan. Kai minulla sitten pitäisi olla "pyhää henkeä" joka poistaisi kaiken todellisen kyseenalaistamisen.

Aiemmin kysyin että miksi minun pitäisi uskoa moisiin, nyt voisin kysyä miksi jotkut rakastavat tuollaista epäloogista misantrooppista fantasiaa niin paljon? Pelastus-porkkana on tietenkin houkutteleva, mutta olisitteko todella taivaassa kun tiedätte kuitenkin lukemattomien ihmisten kärsivän epäoikeudenmukaista tuomiota ikuisessa kidutuksessa? Rajaton kidutus rajallisesta rikoksesta ei ole oikeudenmukaista, eikä mitenkään oikeutettavissa vaikka kuinka käsityksillä haluaisikin leikkiä.

Tarkastelen tässä merkinnässäni kristinuskon/juutalaisten dogman jumalan (riippuuhan tuo tietysti siitä kuinka Jeesusta tulkitaan) epäloogista toimintaa, genesiksen jätän väliin sillä mielestäni se on jo tarpeeksi järjetöntä itsessään. Oletan siis seuraavassa tekstissäni että kristinuskon vanhaan testamenttiin perustuvat tapahtumat ovat täyttä totta.

Eli, siis jumala päättää laittaa vastuun kaikkien tämän maailman sielujen kohtalosta yhden kansan historiankirjaamistaitojen varaan, eli israelilaisten harteille. Miksi? Onko tämä tehokasta toimintaa kaikkivaltiaalta? Ei, sitä se ei todellakaan ole.

Jos usealta eri mantereelta olisi löydetty tekstejä samanlaisilta uskonnoilta, joille jumala olisi ilmoittanut juuri samat dogmit ja tekstit (ehkä pari valittua sanaa luonnon käyttäytymisestä, auttamaan teknologian kehityksessä joka vähentää kärsimystä), olisivat kyseisen jumalan mahdollisuudet pelastaa mahdollisimman monta niin rakastamaansa sieluaan lisääntyneet huomattavasti jo pelkästään dogmin lisääntyneen uskottavuuden vuoksi. Silti, ainoastaan tietyt jo terveellä järjellä pääteltävät yhteiskunnan kannalta hyödylliset dogmit toistuvat eri uskonnoissa. Useissa näkee myös ihmisten erilaisiin fobiohin perustuvia sääntöjä, mikä sinänsä ihmisen yleisen luonteen erilaisuutta kohtaan ottaen huomioon ei ole mitenkään erikoista.

Toinen hämmennystä herättävä elementti on myös jumalan taipuvaisuus väkivaltaan mitä oudoimmissa tilanteissa, Egyptin esikoiset saavat kuolla kun hänen ainoa valittu kansansa ei pääsekään lähtemään mutta sodassa hän on kyvytön voittamaan rautaisia vaunuja. Miksi kaikkivaltias ei pystyisi ratkaisemaan ongelmiaan ilman väkivaltaa?

Kuulen tästä varmasti monia kommentteja siitä kuinka en voi tietää jumalan motiiveja tähän kaikkeen, ja olen siitä täysin samaa mieltä, en voikaan. Mutta mikäli hänellä oli tarpeeksi järkeä ja hyvää tahtoa luoda minulle kyky ajatella ja kyseenalaistaa, miksi hän rankaisisi minua siitä että niitä käytän ja huomaan että hänen oletettu tapansa toimia ei todellakaan kieli kaikkivaltiudesta, oikeudenmukaisuudesta saatika sitten hänen olemassaolostaan?


Uuden testamentin tapahtumat luovat kuvan taas täysin erilaisesta jumalasta. Aivan kuin vanhan testamentin jumala olisi käynyt terapiassa ja saanut narsistiset mielihalunsa jokseenkin kuriin. Jokseenkin, vaan ei täysin. Helvetin mielettömyys on edelleen ongelma: Rajaton rangaistus rajallisesta synnistä. Oletan että kommenttilootani täyttyy "kukaan ei pelastu omien tekojensa kautta" kaltaisesta bullshitista, mutta se ei kuitenkaan poista asetelmaa mikä kaikessa armollisuudessaan jumala on meille tarjonnut: Usko, tai kärsi ikuisesti. Ei välimuotoja, et voi vain maatua unholaan, vaan pelkkä mustavalkoinen joko tai. Tämän oikeudenmukaisuutta voi jokainen miettiä oman pääkoppansa sisällä.

Man of the Cloth

---

A man of the cloth spreading the word,
speaking of the truth neverheard.
Preaching while practising another,
with simple reason you simply don't bother,
all you need is your fluffy little lies.

Don't want to see your saviour? Keep running, running, running...

---

All this time it's been poisoning me,
your so called wisdom ambiguously,
from your lies I'm finally free.


Have no time for this crazy crusade,
no it ain't gonna happen, there is no way,
from your lies I'm finally free.

---

Man of the cloth spreading more lies,
see from his deceived eyes:
Manipulating the will of the masses,
listening closely with their heads in their asses,
just some more of your pretty little lies.

Don't want see your saviour? Keep running, running, running...

---

All this time it's been poisoning me,
your so called wisdom ambiguously,
from your lies I'm finally free.

Have no time for this crazy crusade,
no it ain't gonna happen, there is no way,
from your lies I'm finally free.

---

-solo-

---

All this time it's been poisoning me,
your so called wisdom ambiguously,
from your lies I'm finally free.

Have no time for this crazy crusade,
no it ain't gonna happen, there is no way,
keep your Jesus away from me.

---

Sleep

---

What if you found out today is your last day,
could you really make it matter?

What if you found out your soul was lost anyway,
would it really make a difference?

---

Wake up from your sleep,
illuminant and sweet,
to see your world on fire.
There is no time to sleep,
see the flames burning higher

---

Can't you see that your living your own lies?
Your imaginary redemption.

This flock of sheep needs to see the day,
when reason prevails over fairytales.

---

Wake up from your sleep,
illuminant and sweet,
to see your world on fire.
There is no time to sleep,
see the flames burning higher

---

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

(Totuus: Äiti, olen tämän lauseen pisteen kokoinen. Muistutan katkarapua, ja minulla on vähemmän aivosoluja kuin kärpäsellä, eivätkä aistini ole kehittyneet juuri lainkaan.)

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

(Totuus: Minulla ei ole vielä peukaloa, vain räpylää muistuttavat käsien alut. Jos näkisit minut, olisin noin kahvipavun kokoinen. Alkeellinen tuntoaistini toimii lähinnä suuaukkoni ympärillä, tuskin tiedän onko täällä lämmintä tai mukavaa.)

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

(Totuus: Arvaa mitä äiti, sukupuoleni varmistui jo hedelmöittymisen hetkellä! Kuuloaistini on vielä täysin kehittymätön, enkä todellakaan osaa vielä itkeä.)

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

(Totuus: Liikkeeni ovat spontaaneja, enkä harjoittele tietoisesti mitään - en tiedosta edes olemassaoloani. Reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin ovat refleksiivisiä, eivätkä tietoisesti tuotettuja. Olen pienen pieni robotti, joka on ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa.)

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

(Totuus: Minä en ole vauva, minä olen sikiö! Lapsi ei ole aikuinen eikä aikuinen ole vanhus. Siemen ei ole kasvi. Maanantai ei ole tiistai. En ajattele, ja minulla ei ole tietoisuutta, joka jäsentäisi tuntemukseni ymmärrettävään muotoon.)

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

(Totuus: Jos olisin tietoinen olemassaolostani, en varmaankaan tahtoisi syntyä, jos en olisi haluttu. Tietoisuuteni ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittynyt, joten tuskin tiedostan edes hetkellistä, jäsentymätöntä kipua, jonka abortti aiheuttaa. Jos osaisin, valitsisin mieluummin sekunnin kivun kuin eliniän verran tuskaa. En kuitenkaan osaa. Jäsentynyt aivotoiminta ja kokemus itsensä olemassaolon tiedostamisesta syntyvät minussa vasta paljon myöhemmin.)

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

(Totuus: Jos olen jo nyt Jumalan sylissä, mikseivät muutkin äidit lähetä vauvojaan taivaaseen jo ennen syntymää?)

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

(Totuus: Aborttia ei tule ottaa kevyesti; se ei ole ehkäisykeino. Kuitenkin jos äidin ja/tai sikiön henki on raskauden takia vaarassa, lapsi syntyisi vaikeasti vammautuneena, tai jos äidin elämäntilanteen takia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huolehtia lapsesta, herää kysymys, miksi maailmaan pitäisi saattaa yksi ei-haluttu ihminen lisää kasvattamaan jo nyt liiallista populaatiota entisestään. Onko jokainen sellainen hukattu mahdollisuus, jolloin olisi mahdollista antaa alku uudelle ihmiselämälle, murha? Keskenmeno, masturbointi, ehkäisy, sterilisaatio, abortti, murhia kaikki? Eikö lapsi ole lapsi, vasta kun potentiaalinen lapsi, oli se sitten sikiö tai pelkkä haave tulevan äidin päässä, muuttuu halutuksi ja toivotuksi lapseksi?)

Jos luit loppuun asti..liitä omaan päiväkirjaasi.

Antakaa minulle yksikin perusteltu syy, miksi uskoa kuolemanjälkeiseen elämään? Jotkut sanovat että kyseessä on enemmänkin toivo paremmasta, mutta se on ainoastaan pelko kuolemasta verhottuna mukavempaan käsitykseen.

Minä tiedän että elämä ainutkertaisuutenaan on kaunista, mutta selittäkää minulle mitä ikuisella elämällä olisi lopuksi tarjottavana? Mitä sinä tekisit ikuisuuden kyllästymättä? Miksi ikuisuus jonkin hypoteettisen jumalhahmon lähellä olisi kauniimpaa kuin tämä mikä meillä nyt on? Miten voit väittää tuntevasi jumalan/totuuden yms. omien vajaiden aistiesi kautta tässä hetkessä?

Kyseessä on vain ja ainoastaan ihmismielen oma irrationaalinen tapa käsitellä menetystä/pelkoa, oli se sitten oman tai rakkaan. Ja sitähän meissä riittää, pelkoa varsinkin. Tämä näkyy läpi historian, kaikki mitä ei käsitetä/haluta käsittää, laitetaan yliluonnollisen piikkiin. Vasta hiljattain ihmiset ovat oppineet sanomaan hyvällä omallatunnolla: "En tiedä", monista asiosta. Enää se ei ole niin pelottavaa.



Mitään olettamaton tietämättömyys on parempi kuin harhailevat arvailut mitä kaikki uskonnot ovat täynnä.

*Saippuaooppera*

"Saippuaa silmässä, Minä sulan! Minä sulan! Tässä testamenttini: Lapset eivät saa mitään."




*Inhimillinen kärsimys*

"Vasara siihen osui, näyttääkö pahalta?"
"Jos sanoisin että elät vielä ainakin viisi minuuttia, valehtelisin pahasti."

Murhahan tästä tulee.

Kuollut poliisi ei juokse lujaa.

Mä tiedän nämä asiat koska mä tiedän nämä asiat.

Vuosien varrella olen ollut kerran jos toisenkin krapulassa. Pahaa oloa purkaessani vuodatin myös osan paperille asti. Laitan tänne näitä sitämukaa kun niitä sattuu tulemaan.


"Festarivessa"

Katsoin ylös,
nähdäkseni vain,
ei tietenkään paperia.

(Nummirock 2005)



Tätä en ole otsikoinut, se toimii sellaisenaan.


Korkealta putosit ja kiljuit,
etkä edes osunut kehenkään.
Lapsia ei lasketa.



Tämä on pakko kirjata ylös ennen kuin unohtuu:

"Tämän jälkeen en selvää päivää nää,
tää on viimeinen talvi tää."

By: ToNppa