Jumalan mieleen piirtyy
rakkaamme jokaien.
Han joka ajasta siirtyy
luo taivaan kirkkauden.
Han jota kaipaamme täällä
kyynelin ikävöiden,
Jumalan kämmenen päällä
levon sai suloisen.
Rakkaus jonka jaamme,
ei kuole milloinkaan.
Kerran me kohdata saamme
toisemme taas uudestaan.
Hän jota kaipaamme täällä
saapunut kotiin jo on.
Jumalan kämmenen päällä
rauha on pohjaton.
Jumalan mieleen piirtyy
aikamme yhteinen,
riemun ja kiitoksen päivät,
yöt murheen, pettymyksen.
Kristus on vuoksemme kuollut.
Hän kaiken kantanut on.
Jumalan sydämen päällä
soi laulu sovinnon.
Ota hänet vastaan
Sanoja suruun
Anna-Maija Raittila ja
Anna-Mari Kaskinen
