IRC-Galleria

VanityFair

VanityFair

Decadent Rose
Olen juonut kolme rommipaukkua ja istunut S:n sängyllä puhumassa ja puhumassa vähän lisää. Nyt olen kotona ja kertonut kaikesta näkemästäni ja kuulemastani ja kokemastani ja viimeinkin tuntuu, etten minä olisi voinut sille mitään. En vaikka mitä olisin tehnyt, etten minä ole vastuussa tapahtuneesta.


Mummolan pihamaalta yritin heittäytyä hirmuiseen, riepottelevaan tuuleen ja se kannattelikin hetken, vaan sitten tipuin, vähän ennen ojaa. Tuuli puhalsi lävitse lapsuuteni rakennusten ja kohta jäljellä oli vain raunioita ja lahoavaa puuta.

Nämä unet toistuvat, yritys lentää ja tuo lapsuuteni kieroutuma: omituiset, pelottavat ihmiset, jotka luulin joskus tuntevani, jotka joskus rakastivat minua, mutta jotka nyt käyttäytyvät kuin vieraat. En kai koskaan tuntenut ketään heistä ja jos tunsinkin, ovat he nyt ulottumattomissani, omien rajojensa takana.

Hauskaa miten kaikki kriisit ja pelot ja traumat pyrkivät ylös kaikki yhdellä kertaa. Ensi kertaa pystyn nimeämään sen, mikä minua riivaa: hirvittävä hylätyksi tulemisen pelko. Kauhu siitä, että jään kokonaan yksin, eikä ole ketään, joka tahtoisi jäädä luokseni.

Ja nyt olet sinäkin sitten lähtenyt. Kokonaan ja silti tahtoisin ajatella, ettet kokonaan, koska minä vielä muistan sinut. Ja muistan ne kaikki muutkin. Mutta muistaako kukaan minua, olenko minä enää olemassa kuin itselleni? On kovin outoa ja yksinäistä tässä maailmassani, jossa teitä ei enää ole.



[Ei aihetta]Keskiviikko 29.10.2008 01:19

En tiedä mitä tehdä. Maailmassa on reikä ja elämä vuotaa siitä pois. Päässä soi taukoamatta Boys don't cry ja tekisi mieli vain pyöriä kovaa vauhtia ympyrää ja sitten pyörtyä.

[Ei aihetta]Maanantai 27.10.2008 17:00

Ja kyllä minä kestän sen, että itse olen surullinen, mutta on hirvittävän vaikea kestää muiden surua, sillä minunhan pitää yrittää pelastaa kaikki, nyt entistä kovemmin, ja silti jalkani vapisevat tällä huteralla maalla, jolle en halunnut astua, enkä ketään teistä tuoda. On päästävä pois. On päästävä pois. Mutta tie pois vie joko suoraan jyrkännettä alas tai sitten pitkin tätä epävarmuuksien ylänköä, jolle ei minulla, eikä kellään ole karttaa. Ja silti haluaisin johdattaa teidät sen yli. Pelkään vain, että kävelen itse ensimmäisenä railoon. Jospa te sitten pelastuisitte.

On vaikeaa olla pyhä äiti jäinen kuningatar ja helppoa, koska silloin te olette kaikki minulle lapsia ja minun tehtäväni on selvä. Pelasta kaikki. Pelasta kaikki. Enkä minä voi luopua edes niistä, joita en voinut pelastaa, vaan kannan heitä mukanani, vaikka selkään jo sattuu. Vuosien kuluttua sattuu ehkä vielä enemmän. Mutta ketään en teistä voi enää menettää.



[Ei aihetta]Maanantai 27.10.2008 16:45

Sanat läpättävät halki ihon ja pään ja jotain purkautuu koko ajan ulos ulos ulos, kuin sairaasta haavasta, ja ehkä sillä tavoin yritän elvyttää sitä mitä minulla oli ja vaikka se kaikki oli kovin haurasta, minulla oli se ja pelkään, etten kenties osannut ravita sitä niinkuin piti ja olen täynnä syyllisyyttä ei-mistään ja täynnä vihaa ei-ketään kohtaan ja täynnä ei-mitään kysymyksiä.

Minä veikkasin väärää korttia. Minä tiesin väärin.

.Maanantai 27.10.2008 16:10

Miten ilmasta putosi musta piste ja pimensi päivän. Nyt väsyttää ja särkee vatsaa ja jouduin pyytämään, että ystävä ei tänään puhu minulle jos satumme törmäämään, koska sitten minä itkisin ja jos itkisin en voisi tehdä mitään muuta ja olisin aivan yhtä hyvin voinut jäädä sänkyyn peiton alle, missä kissat ovat hirvittävän hämmentyneitä ja kehräävät niin, että herkkäkorvaisemmilta on mennä kuulo ja minä näen unia pimeistä likaisista paikoista, joissa sinä yrität kirjoittaa seinälle ja minä olen varma, että tavaat väärin, sillä minä en ymmärrä ja nyt tekisi mieli vain lähteä pois, sillä jokin muukin tässä loppui kuin vain sinä ja nyt kaikki on surkeaa ja loskaista ja miten minä luulin, että on olemassa osia, joita ei voi koskaan erottaa toisistaan, mutta kaikki erkanee ja on surkeaa, että minä olen täällä sitä katselemassa ja toivon edelleen, että tämä kaikki on huonoa vitsiä tai unta tai omaa hourettani, mutta miten minun houreeni voisi tehdä kaikki näin onnettomiksi ja yksinäisiksi ja surullisiksi, ellen minä sitten olisi jumala ja houreeni jumalan houre, mutta jos minä olisin jumala, en kai koskaan olisi halunnut uneksia meille tätä?



Olen huolissani ja vihainen ja väsynyt ja... Lähden silti viettämään kesäajan päättymisjuhlaa. Ei kyllä paljon juhlituta. Mur.

N.

Viihdytän itseäni.Keskiviikko 22.10.2008 01:27

¤ Kenelle puhuit viimeksi messengerissä? - Ellille eilen. Tänään en oo jaksanut mokomaa avata.
¤ Mistä keskustelitte? - Satuhahmoista.
¤ Mitä sinulla on päälläsi nyt? - Tanssivaatteet. Tulin jokunen aika sitten tanssitunnilta.

¤ Onko koruja? - On. Korvarenkaat, kultasormus ja sydänriipus, jonka olen saanut isomummoltani vuosia ja taas vuosia sitten.
¤ Milloin viimeksi joit kahvia? - On siitä varmaan pari viikkoa.
¤ Oletko paha arvostelemaan? - Mielestäni aika hyvä. Annan rakentavaa ja rakastavaa palautetta. Joskus myös vähän ilkeetä. Ihmiset ärsyttää mua. Muf.

¤ Mitä joit viimeksi? - Appelsiinimehua.
¤ Sattuuko sinua mihinkään nyt? - Selkä pikkuisen kipeä. Huono asento.
¤ Mitä teet huomenna? - Pesen pyykkiä, saatan T:n maailmalle, menen Marikan kanssa kahville, menen yksinäni etsiskelemään keijumekkoa, luen Maameren tarinoita ja mitähän vielä.

¤ Mitä teit tänään? - Nukuin, luin, kävin kirpputorilla ja tanssimassa. Söin ruisleipää.
¤ Milloin katsoit viimeksi ulos? - Hmm. Ei siitä kovin kauaa ole, kun tulin sieltä. Puistossa oli pimeää ja märkää, enkä muista minne olen laittanut hanskani.
¤ Ennenkuin tulit viimeksi kotiisi, missä olit? - Siellä tanssimassa.

¤ Oletko ollut jollakin keikalla? - No, en tänään.
¤ Onko vika aina sinussa? - Uskottelen itselleni, että on. Silloin sille on helpompi tehdä jotain. Muita on melko mahdoton muuttaa.
¤ Kenelle soitit viimeksi? - T:lle.

¤ Mitä sanoit viimeksi? Kenelle? Milloin? - T:lle äsken annoin rentoutumisohjeita.
¤ Mitä teet tunnin kuluttua? - Nukun ehkä. Jos en, niin luen.
¤ Onko ketään, jota rakastat ylitsepääsemättömästi? - On.

¤ Keneltä tekisi mielesi pyytää anteeksi nyt? - En tiedä. Ei oikeastaan keneltäkään.
¤ Oletko ollut lähiaikoina riidoissa kenenkään kanssa? - Enemmän tai vähemmän.
¤ Oletko saanut sovittua? - No jaa.

¤ Jos olet, oliko sopiminen sinulle tärkeää? - Yleensä se on. En tykkää jättää tilanteita auki.
¤ Mitä sinä haluaisit tehdä nyt? - Lukea jotain. Syödä viinirypäleitä.
¤ Itketkö usein? - Viime yönä viimeksi eli varmaan aika usein.

¤ Mainitse elokuva, joka saa itkemään? - Taisin itkee ainakin sen Ihmisen pojat -leffan aikana.
¤ Minkälaista musiikkia kuuntelet? - Hmm, monen moista.
¤ Näkyykö musamakusi pukeutumisessasi? - En minä tiedä. Tuskin.

¤ Minkä kappaleen kuuntelit viimeksi? - Jotain arabipoppia se oli.
¤ Kenelle sanot aamuisin yleensä ensimmäiseksi huomenta? - T:lle ja kissoille.
¤ Minkälaiset ihmiset ansaitsevat mielestäsi elinkautisen? - En tosiaankaan haluaisi olla se, joka noista asioista päättää. Ainakin ne, jotka tuomitaan kuolemaan. Minkälaisen esimerkin valtio antaa kansalaisilleen, kun se erottelee laillisen ja laittoman murhan? Murha on murha. Älä tapa.

¤ Mitä söit viimeksi? - Ruisleipää.
¤ Säilytätkö kuittisi? - Joskus. Muistan niiden avulla asioita.
¤ Mitä taskuistasi yleensä löytyy? - Avaimet. Käsineet. Huulirasva.

¤ Paras muisto viime kesältä? - Järvellä heinäkuussa, auringon kilo ja painottomuus.
¤ Mitä kuuluu? - En minä tiedä. Vaihtelevaa. Vähän ärsyttää.
¤ Ketä halasit viimeksi? - T:a tai kissoja.

¤ Ketä mielesi tekisi halata nyt? - T:a tai kissoja. Ystäviä.
¤ Milloin viimeksi käytit jotain vanhaa sanontaa? - Käytän varmaan aika usein.
¤ Oletko vapaa vai varattu? - Onpa kamala kysymys. Vapaa ja varattu.

¤ Voiko sinuun luottaa? - Voi. Olen lojaali niitä kohtaan, joita rakastan.
¤ Luotatko helposti muihin ihmisiin? - Riippuu vähän. Joihinkin.
¤ Miten saat itsesi luottamaan henkilöihin? - Minä olen aika epäluuloinen kaiken kaikkiaan. Silloin alan kenties uskoa luotettavuuteen, jos joku jaksaa huonoinakin hetkinä olla tukena, silloin, kun olen kamala, vaikea ja huudan. Olen taipuvainen symbioottisiin suhteisiin, rakkaus- ja ystävyys-, ja niissä olen ollut kyllä valmis avaamaan kaikki ovet joihin minulla on avain. Joihinkin ei vain ole, joten aina on kuitenkin salaisuuksia.

¤ Ovatko vanhempasi vieläkin yhdessä? - Eivät.
¤ Mikä perheessäsi on parasta? Mikä huonoa? - Perheestäni pidän kaikin puolin. Joskin välillä pelottaa, että alan muistuttaa äitiäni ja kovasti. Vaikka ei se kai oikeastaan huono asia ole. Äiti tietää kaiken.
¤ Pidätkö sateesta? - Pidän vaihtelusta.

¤ Milloin viimeksi eksyit? - En muista. En yleensä eksy.
¤ Sana joka tulee ensimmäiseksi mieleesi? - Mirha.
¤ Onko nälkä? - Eipä ole, söin juuri (vaikka ne pari viinirypälettä voisivat edelleen maistua)

¤ Väsyttääkö? - Vähän.
¤ Jos paras ystäväsi soittaisi sinulle nyt kertoen, että on voittanut tänään lähtevän äkkilähdön Alaskaan ja pyytää sinua mukaasi, lähtisitkö? - Kait.
¤ Jos lähtisit, mitkä 10 tavaraa pakkaisit mukaasi? - Päiväkirjan, jonkin muun kirjan, mustan tussin, vaatteita, kenkiä ja niin edelleen...Minä vihaan pakkaamista. Se on kamalan stressaavaa.

¤ Tämänhetkinen mottosi? - Voiman hetki on aina nyt. Mennyttä on turha surra. Päästä irti.
¤ Onko kateellisia ihmisiä liikaa? - Luultavasti.
¤ Tunnetko paljon kateellisia ihmisiä? - Jonkin verran. En viihdy seurassa.

¤ Millaista ystävää et hyväksy piiriisi? - Kuuntelemattomuus ja kommunikointikyvyttömyys on hermostuttavaa ja vähän masentavaakin. Katso silmiin, puhu mulle, kuuntele, kun mä puhu sulle.
¤ Oletko ikinä itkenyt itseäsi uneen? - Olen.
¤ Millainen suuttuja olet? - Joskus vain ärsyynnyn, mutta jos tilanne menee yli suuttumiskynnyksen, niin räjähdän kuin raketti. Tykkään itsestäni enemmän suuttuneena kuin ärsyyntyneenä. Lepyn nopeasti.

¤ Mikä oli eilisen kohokohta? - Hmm, hmm. Munkkirinkilä.
¤ Mikä piristäisi nyt? - Vapauttava muutos.
¤ Mitä tekisi mieli nyt? - Viinirypäleitä ja sitä muutosta.

¤ Mitä meinaat tehdä tulevana kesänä? - En ole ajatellut asiaa. Katsoo sitten.
¤ Monelta heräät huomenaamulla? - Aika aikaisin.
¤ Mitä suunnitelmia ens viikolle? - Ei mitään, onneksi.
¤ Mitä odotat tällä hetkellä kaikista eniten? - En halua odottaa, enkä kaivata mitään juuri nyt.

Ostin kengät. Ne on ihanat.Tiistai 14.10.2008 02:46

Samalla reissulla melkein myös lävistin jalkani. Onneksi oli kerrankin kohtalaisen nopeat refleksit.